Hei!
Kyse ei ole Pohjanpään Sankarihaudasta, sen pystyin tarkistamaan. Runo on Heikki Asunnan kirjoittama, todennäköisesti löytyy kokoelmasta Leirinuotio (en kykene nyt tarkistamaan asiaa).
Googlella sain tulokseksi blogisivun http://jukola.blogspot.com/search?q=asunta%2C+heikki (vaikuttaa melko luotettavalta).
Suomen kymmenen suurinta yritystä olivat viimeisimmän Yritysraportin mukaan (julkaistu 2009):
1. Nokia
2. Neste Oil
3. Stora Enso
4. Kesko
5. UPM-Kymmene
6. SOK
7. Nordea Pankki Suomi
8. Metsäliitto
9. Metso
10. Fortum
Tilastotiedot ovat vuodelta 2008.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kyseistä DVD:tä ei näytä olevan. Kannattaa siis kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Ainakin Pietarsaaren kirjastossa näytti olevan kyseinen DVD-levy, tosin näemmä ainostaan ruotsinkielisin tekstityksin.
Ns. vapaakappalekirjastot saavat kaiken Suomessa painetun aineiston, joten yritysten vuosikertomuksetkin pitäisi löytyä esim. Oulun yliopiston kirjastosta, joka on vapaakappalekirjasto. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto kerää aineistoa omalta alueeltaan Pohjois-Pohjanmaalta, myös yritysten vuosikertomuksia. Netiltä kyllä löytyy vuosikertomuksia, esim. Google-haulla http://www.google.com/ hakemalla yksinkertaisesti "vuosikertomus".
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistaan suomeksi torstaina 16.3.2006. Edelliset Potterit on saatu Helsingin kaupunginkirjastoon peräti samana päivänä kuin kirjakauppoihin, joten kannattaa seurata tilannetta kysymällä lähikirjastostasi tai HelMetin kautta kyseisellä viikolla 11. Ennakkovarauksia kirjasto ei voi valitettavasti ottaa vastaan eli ole tarkkana pari päivää ennen ilmestymistä!
Opetusministeriön Historia 4 löytyy useammasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=opetusministeri%C3%B6n+historia… Helsingistä sitä löytyy Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kokoelmasta sekä Eduskunnan kirjaston kokoelmista. Kaikki ovat avoimesti käytettäviä kirjastoja.
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
1. Jos pisteet ovat samalla viivalla ja aakkosjärjestyksessä on tulos
A-B-C, viivan ollessa 5 cm. Tällöin A--C on 10 cm, tässä vastaus.
2. Jos A on keskellä, tulos näyttää tältä:
B-A--C ja tässä --- on 5 cm. A:n etäisyys C:stä on 3,3 cm, tässä vastaus.
Ymmärtääkseni A voi kiertää vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 2, jolloin oikeat vastaukset sijoittuvat välille 3,3-10 cm.
3,3 on luku 5:3X2 pyöristettynä.
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Kyseessä on Antero Viirren säveltämä ja Yrjö Hormian (aiemmin Häyrynen) sanoittama hengellinen laulu, joka alkaa sanoin "Suo mulle uskallus, mi säilyy aina".
Laulu sisältyy esimerkiksi teoksiin Hengellisiä lauluja (toim. Markku Kilpiö, 2001) ja Hengellisiä lauluja ja virsiä : Nuottipainos (toim. Tauno Pylkkänen, 1979).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kun palautat kirjan, älä palauta sitä automaattiin vaan anna se kirjaston virkailijalle ja kerro, että sivu oli irti jo lainatessa. Virkailija voi siten toimia tilanteen vaatimalla tavalla, jos kirjasta on esim. varauksia.
Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta löytyy englanninkielinen teos:
Louhi, E. A.
Nimeke:The Delaware Finns or The first permanent settlement in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey and Eastern part of Maryland / E. A. Louhi.
Kieli:englanti
Julkaistu:New York : The Humanity press, 1925.
Ulkoasu:331 sivua
Delawaren suomalaisista ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Ilmari Tammisto ja S. Ilmonen. Löytyvät myös Kansalliskirjastosta.
Kansalliskirjasto Helsinki:
http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/suomen-kansallisk…
Sisäasiainministeriö : Alueellinen kehittäminen : EU-ohjelmatyö osoitteessa
http://www.intermin.fi/alue/eu/index.html kerrotaan Suomen EU-hankkeista, joihin on saatavissa EU-tukea.
Joissakin alueellisissa EU-rahoitusta käsittelevissä sivustoissa on täsmällisiä EU-tuen hakuohjeita, ja niitä voinee soveltaa toisella alueella; EU-kehittämishankkeethan koskevat koko Suomea, kuten yllä mainitusta osoitteesta käy ilmi. Etelä-Karjalan liiton sivuilla (http://www.ekarjala.fi/) ei ole EU-rahoituslinkkejä. Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on osoitteessa http://www.te-keskus.fi/tekeswww, jossa on tietoa aluetta koskevista EU-hankkeista.
Uudenmaan liiton sivulla on rahoituksen hakulinkkejä: http://www.uudenmaanliitto.fi/nav/nav7.htm
EU:n...
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...
Jane Kenyonin Peonies at Dusk -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
