Tälle ei varsinaista termiä ole, mutta voidaan puhua erisnimen muuttumisesta yleisnimeksi (yleissanaksi). Se on kielessä varsin yleinen ilmiö, ja sitä tapahtuu niin tuotemerkkien kuin ihmisten nimienkin kohdalla: mitä tahansa särkylääkettä kutsutaan helposti buranaksi tai jotain älykästä henkilöä voitaisiin kutsua vaikkapa einsteiniksi. Erisnimien yksilöivä merkitys vähenee, kun niitä käytetään viittaamaan johonkin ominaisuuteen, ja tällöin erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen liittyvä luokitteleva yleissana. Oikeinkirjoituksessa kannattaa huomioida, että näissä tapauksissa sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Kielitoimiston ohjepankki: Erisnimi vai ei?
Kielikello: Erisnimestä yleisnimeksi
Kielikello:...
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
CD-levyjä, samoin kuin kirjoja ja muuta kirjastoaineistoa, voi tilata kaukolainaksi. LP-levyjä ei aina ole haluttu lähettää, koska ne voivat vahingoittua kuljetuksessa. Tilaamme kaukolainoja lähinnä toisista maakuntakirjastoista. Musiikkiaineistoa tilattaessa on tultava Musiikikirjastoon täyttämään tilauslomake. Tilausmaksu on 4 euroa, minkä lisäksi lähettävä kirjasto saattaa joskus ottaa vielä oman maksun : esim. Sibelius-Akatemian kirjasto veloittaa 6 euroa. Maakuntakirjastot eivät yleensä peri maksua.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
Kaukolainapyynnön voi tehdä netissä seuraavan linkin kautta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
HelMet -alueella kaukopalvelutilaus (1 kpl) maksaa 3-7 euroa riippuen minkä kunnan kirjastoon tilaus tehdään. Espoossa tilaus maksaa 7 euroa. Hinnastoon tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tässä lastenosaston henkilökunnan vinkkejä kirjoiksi, jotka saavat nykylapset paremmalle tuulelle:
Colfer, Eoin : Legenda Pottu-Mäkisestä. Kertomus kirjastonhoitaja Pottu-Mäkisestä, joka huhujen mukaan piilottelee tiskinsä alla kaasulla toimivaa perunapyssyä.
Foxley, Janet : Muncle Trogg - maailman pienin jättiläinen. Kirja kertoo pienestä jättiläisestä, jota pikkuvelikin kiusaa pikkuisuudesta. Mutta Muncle Troggill on taitoja, jotka isommilta jättiläisiltä puuttuvät... . Lisänä hervottoman hauska kuvitus.
Hulkko, Johanna : Geoetsivät -sarja. Etsiväsarja, joka keskittyy muodikkaaseen geokätkentään. Vauhdikkaita seikkailuja.
Kinney, Jeff : Neropatin päiväkirja. Sarjakuvaromaani kertoo Gregistä, joka aikoo olla jonain päivänä vielä kuuluisa...
Turun kirjastoautojen pysäkkikohtaiset aikataulut löytyvät kaupunginkirjaston verkkosivuilta, osoitteesta https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot.
Taikatempuista kertovia kirjoja löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/ useita hakemalla sanalla taikatemput.
Jos haluat aloittaa artikkelin kertomalla taikatemppujen historiasta Suomessa, tietoa löytyy Heikki Nevalan historiikista "Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita: taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" (2011) sekä Markku Purhon "Suuresta suomalaisesta taikatemppukirjasta" (2018). Nicholas Einhornin teoksessa "Suuri taikatemppukirja" (2012) kerrotaan taikuuden historiasta yleisesti.
Taikatemppujen tekniikkaa ja erilaisia taikatemppujen lajeja esitellään myös monessa kirjassa kuten Purhon ja Einhornin kirjoissa.
Kirjoissa painotetaan myös taikurin kultaista...
Kuvausta vastaavaa animaatiota ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Lähetän kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josko siellä joku tietäisi. Asiaa voisi kysyä myös KAVIn kirjastolta. KAVIn sisäinen Tenho-tietokanta sisältää "Suomessa valmistettujen tai elokuvateatterissa esitettyjen ulkomaisten elokuvien filmografisia ja ensi-iltatietoja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä", joten Suomessa julkaistun VHS-kasetin tiedot voisivat löytyä sieltä. https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/yhteystiedot/
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Hei! Potlohko on karjalainen perinneruoka, jossa pataan lohkotut perunat ja sopivan kokoisiksi leikatut lihat (monesti sianlihaa) sekä muut ainekset haudutetaan kypsiksi uunissa. Ohjeita löytyy netistä jonkin verran, mutta myös esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta löytyvässä Karjalainen keittokirja (Pirkko Sallinen-Gimpl) -teoksesta löytyy kyseinen ruokalaji pottilohkon nimellä, tai hakemiston kautta lihalohko-hakusanalla.
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Erilaisia tietoja kiinteistöistä ja niiden omistajista löytyy Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=170&docid=212 omilla sivuilla kerrotaan seuraavasti:
Väestötietojärjestelmässä olevia kiinteistötietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän avulla. Tiedot päivitetään väestötietojärjestelmään kerran viikossa. Kiinteistötietojen ylläpidosta on säädetty väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009).
Väestötietojärjestelmään rekisteröidään kiinteistöistä muun muassa seuraavat tiedot:
Kiinteistötunnus
Tilan nimi
Omistajan nimi ja osoite
Saanto- ja lainhuudatus
Kiinteistöllä sijaitsevat...
Kalervo Kärki on ollut julkisuudessa melko paljonkin isänsä perinnön vaalijana. Haastatteluissa keskustelun kohteena on kuitenkin Toivo Kärki, ei Kalervo. Lasten puolisoista ei näytä löytyvän tietoa myöskään Toivo Kärki -elämäkerroista.
Asiaa kannattaisi kysyä Kalervo Kärjeltä itseltään. Hänen yhteystietonsa (posti- ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero) löytyvät http://www.toivokarki.net/yhteystiedot.html -sivulta.
Kirja voisi olla vuonna 1981 Jyrki Maunulan toimittama runoteos Puheenvuoro kaatuneille. Runot ovat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kuviteltuja monologeja. Kirjaa on saatavissa kirjastoista eri puolelta Suomea.
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
- YLEn sivuilta löytyi sisältöä lapsille, ehkä näistä on hyötyä tai iloa https://areena.yle.fi/audio/ohjelmat/30-52
- muita Ihka uusia suosituslistoja ei löytynyt, mutta ehkä tästä löytyy hyviä https://sydan.fi/aanikirjavinkit-lapsiperheen-automatkoille/
- Helmet-kirjastoista löytyy seuraavia aineistoja - mutta ei nyt kun kirjastot ovat poikkeustilan vuoksi suljettuina https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%c3%a4%c3%a4nikirja%20lastenkirjallisuus__Orightresult__U?lang=fin
