Kyllä saa. Kaikkia kirjastoon hankittuja fyysisiä tallenteita saa myydä edelleen asiakkaille. Kun myydään elokuvia, joihin on hankittu lainausoikeus, tämä oikeus ei siirry myynnin yhteydessä eikä siitä saa periä maksua.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Kirjojen eräpäiviä on pidennetty koronarajoitusajan yli, tässä tapauksessa yli tammikuun puolivälin. Tarkan eräpäivän saat katsomalla osoitteessa helmet.fi - kirjaudu - kirjastokortin numero ja pin-koodi - omat tiedot - lainat.
Tai voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysyä.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
Kirjastojen tilat ovat rajalliset, siksi varastoihin päätyy osa aineistosta. Näen nykyisestä kirjastojärjestelmästämme 2000-luvun lainaustilanteen Hämeenlinnassa. Tuomas Anhavan toimittama ja valikoima Eleniuksen Saarelaistarinoita on ollut 53 kertaa lainassa. Muita kahta teosta ei ole tänä aikana lainattu. Kaukolainaksi saamme asiakkaille teoksia, joita ei Hämeenlinnan seudun kirjastoissa ole. Kaukolaina maksaa 8 euroa/teos. Kaukolainapyynnön voi tehdä soittamalla kirjastoon tai käymällä kirjastossa tai verkkokirjastossamme. Verkkokirjastoomme tilauksen voi jättää seuraavasti:vanamo.verkkokirjasto.fi > A-Ö > kaukolainatilaukset, valitse joko "Kaukolainatilaus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston asiakkaille" tai "Kaukolainatilaus...
Teoksesta Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja (ISBN: 9519717005) löytyy artikkeli triathlonista. Artikkelin mukaan ratkaisevaa on vain aika, jona kilpailija ehtii lähtöpaikasta maaliin. Muunlaisesta pistelaskusta ei artikkelista puhuta. Teos on lainattavissa ja/tai luettavissa useissa Helsingin kirjastoissa (ks. http://www.libplussa.fi/).
Vantaalla pystyy tulostamaan värillisiä tulosteita vain Tikkurilan kirjastossa (kaksi sivua maksutta) . Helsingissä voit tulostaa kaikissa kirjastoissa värillisenä (ehkä ihan pienimpiä kirjastoja lukuun ottamatta). Helsingissä voi tulostaa maksutta viisi sivua kolmen kuukauden välein, muuten 40 snt/sivu.
Kyseessä voisi olla François Ozonin elokuva Aika lähteä (Le Temps Qui Reste, 2005), joka on esitetty Yle Teemalla ainakin vuonna 2012. Ylen sivuilla elokuvaa luonnehditaan seuraavasti:
"Ranskalaisen François Ozonin ohjaama elokuva kertoo nuoren miehen viimeisistä päivistä. 31-vuotias menestyvä valokuvaaja Romain saa tietää olevansa parantumattomasti sairas: elinaikaa on jäljellä enää muutama kuukausi. Romain ei kerro sairaudesta läheisilleen, isoäitiä lukuun ottamatta. Kaunis ja lahjakas Romain on tottunut toisten ihailuun sekä saamaan anteeksi toilailut ja tökerön käytöksen. Kuoleman läheisyydessä hän ei tee parannusta, mutta täysin yllättävä kohtaaminen tarjoilijattaren kanssa johtaa hänet elämänsä ehkä ensimmäiseen ja viimeiseen pintaa...
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan...
Sinua voisi kiinnostaa seuraavat: Tarina rakkaudesta ja pimeydestä | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Appelsiininkuorten katu | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Missä on liikaa, sieltä puuttuu jotakin : juutalaisen huumorin maailma | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) Seitsemän sietämättömän pitkää päivää | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)Unorthodox : näin hylkäsin hasidijuutalaiset juureni | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi) (elämäkerta) Voit itse etsiä lisää Vaski-kirjastojen finnasta hakusanalla juutalaisuus ja valitsemalla päägenreksi kaunokirjallisuuden.
Pirjo Mannisesta on erittäin niukasti tietoa saatavissa. Tietoja ei löytynyt kirjailijamatrikkeleista. Ainoastaan Suomen kirjailijat 1945-1980 kertoo lyhyesti henkilötiedot ja tuotannon. Kyseisen kirjan löydät ainakin Vantaan kirjastojen käsikirjastoista.
Aleksi-tietokannasta löytyi yksi artikkeliviite:
Hämäläinen, Helena: Muistojen puutarhassa : vierailulla Pirjo ja Jaakko Mannisen asuttamassa Anni Swanin...(ET-lehti 1998:7, s.4-8). Muista tietokannoista (Linda, Arto) ei löyynyt mitään.
Suomen kirjailijat-kirjan mukaan Pirjo Manninen on ollut Suomen kansallisteatterin tiedottajana v. 1978, tosin saattaa olla jo eläkkeellä. Kannattaisiko ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä tai Kirjayhtymä- kustantamoon? Kirjojen osalta ainakin Vantaan...
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
Tervaniementie viittaa tervaan. Lastukosken kyläkirjan koonnut Matti Korhonen kirjoittaa teoksessaan Tervakangas -nimisestä kankaasta, joka sijaitsee Valkeisenjärven ja Huutoniemen välissä. Kankaalla on vieläkin nähtävissä tervahautojen jäänteitä. Kirjassa on myös kuva tervahaudasta.
Tässä kirjan "Lastukoski : rajojen kylä häikäilemättömien patruunoiden pihdeissä" (Lastukosken-Kylät ry 2008) saatavuustiedot Nilsiän ja Kuopion alueen kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1363669
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Voisikohan kyseessä olla John Houstonin Punainen sola (The White dawn, suom. Heidi Järvenpää, 1972)?Voit lukea lisää teoksesta kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6994https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff8a2f95-dd49-4f1e-bd2e-b…
Joissakin Helsingin kirjastoissa on lainattavana radonmittari. Löydät nämä kirjastot Helmetistä hakusanalla radonmittari.Mittaria ei voi varata, vaan se pitää hakea siitä kirjastosta, jossa se on lainattavissa. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2369609?sid=5147387093
Lehteä voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston Pohjoissalin lukulaitteilla. Kotimaa-lehden mikrofilmit täytyy tilata etukäteen. Tilauksen voi lähettää osoitteeseen kk-palvelu@helsinki.fi. Tilatut mikrofilmit odottavat asiakkaan nimellä varattuna Pohjoissalin hyllyssä. Tilattu filmi saapuu noin 2 päivässä.
Kansalliskirjasto on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17. Jos et ole aiemmin käyttänyt mikrofilmilukulaitteita, paikalle kannattaa saapua klo 10 ja 17 välisenä aikana, jolloin kirjaston neuvonta on auki ja voit pyytää apua laitteiden käyttöön. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
