"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155).
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Sähköpostin suojaamista koskeva artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.mbnet.fi/jutut/kolumnit/kol_199707.html
Lisäksi tietoturvaa yleisesti koskeva sivusto on osoitteessa
http://www.telmo.fi/arkisto/tiveke/turva/turva-2.htm
Lisää sähköpostin suojaamista käsitteleviä sivuja voi etsiä esim. Googlen hakupalvelulla http://www.google.com
Hakusana voi käyttää esim. sähköpostin suojaaminen.
Suomi-Venäjä-seuran yhteydessä toimii Venäjää koskevaan tietoon erikoistunut tietopalvelu Venäjä-info, johon voi lähettää kysymyksiä myös sähköpostitse. Linkki sivulta www.venajaseura.com (venäjä-info).
Jos vain ehdit ja haluat, käy jossain kaupunginkirjaston toimipisteessä, niin voimme yhdessä kanssasi selata kysymiäsi teosluetteloita ja etsiä ja varata kiinnostavimmat.
Itse voi kokoelmia selata nettiosoitteessa http//:www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa aloitussivulta kirjastoluokka (Helsingin luokka) vaikkapa 188.1 (elämäntaito) tai 617.31 (syöpätaudit) tai aloitussivulta valitse sanahaku ja kirjoita: selviytyminen, niin löytyy monta sivua erilaisia selviytymistarinoita. Kun jokin nimeke tuntuu kiinnostavalta niin klikkaa teoksen nimeä ja näet sen sijainnin .Samalla sivun yläriville ilmestyy VARAUS-laatikko, jonka kautta aineistoa voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty...
Merivuokko-sarja on alansa klassikko ja on kokonaisuudessaan lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa. Emme ole poistamassa sitä. Pikaisella haulla sarjaa ei näyttänyt olevan myynnissä antikvariaateissa mutta huuto.netissä on joitakin osia ollut myynnissä ja hinnat olleet melko korkeita.
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla...
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä. Asiakas ei voi itse tilata aineistoa muualta Suomesta, vaikka hän voi tehdä itse varauksia Satakirjaston alueelta löytyvään aineistoon.(Pomarkku kuuluu tähän ryhmään).
Kaukolainat ovat maksullisia, Satakirjastot perivät 8 euroa/laina
Ohessa kopio https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans -sivustolta: "Kaukopalvelutilauksia otetaan vastaan kaikissa Satakirjastoissa. Tilauksen voi tehdä myös lähettämällä pyynnön sähköpostitse omaan kirjastoosi. Myös puhelimella tilauksia otetaan vastaan, mutta kirjallinen pyyntö on selvyytensä vuoksi suositeltavampi."
Mikäli tarkoitat Arjen digitietoiskuja, nämä alkavat 25.9. klo 10.00. Tietoiskuja järjestetään perjantaisin pääkirjaston tieto-osastolla uudisosan toisessa kerroksessa. Tarkan ohjelmat löydät tältä sivustolta: https://www.turunkesayliopisto.fi/kurssit/arjen-digitietoiskut-ikaihmisille-0.
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:
Marja-Liisa Heino Kirjasammossa
Marja-Liisa Heinon kotisivu
Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostit
makela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjojen mukaan tuo voi tarkoittaa joko "onpa suuri puola" tai "onpa huono puola"verbi ruohtie voi tarkoittaa uskaltaa, rohjeta kehdata" ja rouhin taas on nimitys kerran harjatulle pellavalle tai hampulle eli melko karkea kuitu. Linkki sanakirjahakuun.Puola taas voi olla joko marja tai vaikkapa kankaankudonnassa käytettävä lankarulla. Linkki sanakirjahakuun.
Lastenkirjallisuuden nykytutkimukseen liittyvää kirjallisuutta löydät kirjastojen tietokannoista hakusanoilla "lastenkirjallisuus" ja "kirjallisuudentutkimus". Näin löytyy mm. Peter Hunt: "Criticism, theory and childrens literature" tai "Modern litteraturteori och metod i barnlitteraturforskning."
Proseminaarityötä varten ei kannata haalia turhan laajaa teoria- ja metodikirjallisuutta. Rimmon-Kenan on varsin hyvä. Selailepa myös Pekka Tammen kirjoituksia (esim. Kertova teksti - esseitä narratologiasta). "Runousopin perusteet" on ehkä jo tuttu kirja? Hakusanalla narratologia löytyy lisää.
Työsi aiheen ja tarkastelutavan vuoksi suosittelen sinulle Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden vs. professorin Mervi Kantokorven gradua/...
Noutopaikan muuttaminen on mahdollista niin kauan, kuin olet vielä varausjonossa. Sen sijaan varausta, joka on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, ei voi enää muuttaa. Toisin sanoen varaamasi aineisto lähetetään niiden tietojen perusteella, jotka järjestelmästä löytyvät. Jos siis varaamasi aineisto ehtii jo lähteä liikkeelle tai saapua jonnekin, ei noutopaikkaa enää voi muuttaa.
Tässä ohjeet varausjonossa olevan varauksen noutopaikan muuttamiseksi vaihe vaiheelta:
1. Kirjaudu HelMet-järjestelmään pääsivun www.helmet.fi kohdasta Omat tietoni.
2. Klikkaa sen jälkeen kohtaa, jossa kerrotaan, mitä varauksia sinulla on voimassa.
3. Sen takaa avautuvassa näkymässä on sarake Noutokirjasto, jonka alla on kunkin tekemäsi varauksen noutopaikka...
Hei vain,
Kävin läpi netissä olevia antikvaarisia kirjakauppoja, eikä kirjaa löytynyt niistäkään.
Antikvariaatit ottavat vastaan puutelistoja. Jos haluamasi kirja löytyy, antikvariaatti ottaa yhteyttä. Voit esimerkiksi täyttää antikka.netin puutelistan täällä: http://www.antikka.net/puutelista.asp
Muita divareita:
http://www.antikvariaatti.net/
http://www.antikvaari.fi/
Noissa kaikissa nettidivareissa on mukana useampia kauppiaita.
Onnea etsintään!
Tarkoitatko oravien merkitsemistä samaan tapaan kuin esim. liito-oravia on pyydystetty ja pannoitettu kartoitusta varten? Tällainen toiminta on luvanvaraista toimintaa. Alla linkki yhteen tutkimusraporttiin Espoosta vuodelta 2013:
http://www.esbo.fi/download/noname/%7B18D1133A-AAD5-413C-98F8-D3D778326…
Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa kiinni tilapäisesti, kun se tarvitsee apua, mutta apua tarvitsemattoman kiinniottaminen saattaa myös olla luvanvaraista.
Tarkempia tietoja voisit kysellä vaikkapa Suomen luonnonsuojeluliitosta:
https://www.sll.fi/
Kirja löytyy mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Tässä tietoja:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.756714
Ulkoasu: (50), 286 sivua : kuvitettu ; 32 cm
Kieli: italia
Julkaisija: In Vinegia : appresso I Giunti 1565
Aivan varmaa tietoa hänen juutalaisuudestaan ei löytynyt. Voisi kuitenkin olettaa, että näin on. Ennen asettumistaan Etelä-Afrikkaan hän asui myös lyhyesti Israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarah_Lotz
Suomalaiset sukunimet (Pirjo Mikkanen & Sirkka Paikkala, Otava 1993) -kirjassa sanotaan seuraavaa:
Himanen-sukunimi on todennäköisimmin germaanista perua ja lähtöisin nimiryhmästä Hima, Himma, Himme, Himo. Himanen-sukunimen lisäksi samaa kantaa ovat suomalaisista sukunimistä myös Himonen, Himmanen ja Himanka.
Hima- ja himo-paikannimiä löytyy Suomen vanhimmilta asutetuilta seuduilta, mm. Etelä-Savosta. Savon alueella onkin historiallisesti asunut paljon Himasia. 1500-luvulla Himaset ovat asuneet etenkin Pellosniemellä. Myöhemmin Juva ja Ristiina ovat olleet Himasien aluetta. 1890-luvulla on laskelmien mukaan elänyt 200-500 Himanen-nimistä henkilöä. Sukunimi ei ollut siis yleisimpiä Savossa, mutta jokseenkin yleinen ja keskittynyt...
Kysymistäsi lehtiartikkelitietokannoista vain Ebsco on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Sitä voit siis käyttää esim. Elielinaukion (tarkoitat varmaan Kirjasto 10:ä) tai Lauttasaaren kirjastoissa. Muihin tietokantoihin on ainakin Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla käyttöoikeus.
Luettelon tietokannoista, joita voit käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla, saat tältä sivulta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Kyseinen kappale löytyy nuottina Dennis Cyporynin teoksesta The bluegrass songbook: eighty-eight original folk and old-time mountain tunes vuodelta 1972. Teos kuuluu Jyväskylän, Kouvolan, Rovaniemen ja Tampereen kaupunginkirjastojen kokoelmiin. Siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus pääkaupunkiseudulle. Vantaalla kaukopalvelumaksu on seitsemän euroa.
