Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka...
Tässä joitakin teoksia.
Peter F. Drucknerin teos Käytännöllinen liikkeenjohto, 1969. Druckner on alunperin itävaltalainen mutta muuttanut 1937 Yhdysvaltoihin.
http://www.peter-drucker.com/about.html
Simon, Herbert A., Päätöksenteko ja hallinto,1979.
http://nobelprize.org/economics/laureates/1978/simon-autobio.html
French, Wendell L., Organisaation kehittäminen, 1973.
FENNICA-tietokannan mukaan se Hannu Nieminen joka on kirjoittanut Jää solmussa -kirjan on kirjoittanut myös
- Dunk-juttu : kuunnelma lapsille ja koko perheelle (1991)
- Ikkuna maailmaan Valitut palat 1945-1995 (1995)
- Produkt och miljö 1 (1991)
- Rikki (velox-paperille vedostamisesta) (1996)
- Snobin kirja (1994)
- Tuote ja ympäristö : 1 : Yleisjakso (1989, ajantas. 1992)
Muiden samannimisten tuotantoa voi tarkistaa samasta lähteestä, https://finna.fi
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Eduskunnan asiakirjat ovat julkisia ja haettavissa Eduskunnan sivuilla www.eduskunta.fi kohdassa Valtiopäiväasiat ja –asiakirjat. Opetussuunnitelma asiasana ei ole käytössä, mutta voit etsiä aiheesta sanalla Opetusohjelmat. Eduskunnassa käytyä keskustelua voi seurata täysistuntojen pöytäkirjoista kohdassa Täysistunto ja Istuntopöytäkirjat 9.11.1999 tai Aiemmat istuntopöytäkirjat. Hakusanana voi käyttää mitä tahansa keskustelussa ilmennyttä sanaa.
Turun kaupunginkirjaston varastosta voi pyytää teoksen täyttämällä kirjastossa varastohakulapun tai soittamalla kirjastoon (tietoaineisto puh. 022620630 tai kaunokirjallisuus, taiteet 022620622)ja pyytämällä teoksen varastosta. Varastossa olevaan kirjaan voi myös tehdä suoraan Vaskista tavallisen maksullisen (1 €) varauksen, jolloin asiakas saa ilmoituksen, kun teos on noudettavana.
Varastosta noudetaan kirjoja vain arkisin ja kirjan saa lainattavaksi seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen pääkirjaston. Jos tilaa perjantaina, saa teoksen siis vasta maanantaina.
Meiltä löytyy ilmeisesti etsimästäsi biologian oppikirjasta vanha versio:
Koulun biologia. Sisävedet, 2004. Meillä ei juurikaan ole peruskoulun oppikirjoja kokoelmissamme. Forumia löytyy osaan 6 asti.
Tietoa Ugandasta löytyy muun muassa MCL:n eli monikulttuurisen kirjaston internet-sivuilta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/uganda.htm. Sieltä löytyy tietoa mm. Ugandan historiasta, kansasta, uskonnoista, maantiedosta ja terveystilanteesta. Linkit ovat englanninkielisiä. Ugandan terveydenhuollosta ja kehitysyhteistyöstä löytyy tietoa suomeksi osoitteesta http://www.mll.fi/mll/toiminta/kehitys/ujav.htm. Kaupunginkirjaston kokoelmista ei juurikaan löydy materiaalia, joka kuvaisi nimenomaan Ugandan terveydenhuoltoa, mutta yleistietoa Ugandasta löytyy jonkun verran. Myös yliopiston kirjastosta löytyy materiaalia Ugandasta. Kokoelmien sisältöä voi tutkia internetissä olevien aineistotietokantojen avulla (kaupungin kirjasto www.lib....
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
"Venäläiset tulevat, venäläiset tulevat"-elokuva (alkup. "The Russians are Coming! The Russians are Coming!") on julkaistu vuonna 1966 ja se on esitetty Suomen televisiossa kertaalleen 10.7.1990 (TV3).
Elokuvasta ei ole nähtävästi olemassa DVD-versiota suomalaisissa kirjastoissa.
Elokuvaa on kuitenkin mahdollista tulla katsomaan ennakkovarauksella KAVIn tiloihin.
Richard Scarryn touhukas maailma -kirjojen possukaksoset ovat nimeltään Eihän ja Juuhan Kärsälä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://everythingbusytown.fandom.com/wiki/The_Best_Babysitter_Ever_(ep…
Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Kyseinen kirja on niin uusi, että siitä on voitu viedä kokoelmatietoihin vasta teoksen nimeketiedot. Yhteensä Aineellinen yhteisö -kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin kuusi kappaletta. Ja kunhan niistä yksikin saapuu ja saadaan laitettua lainauskuntoon ja vietyä rekisteriin, niin kyseinen teos on myös varattavissa. Kannattaa siis seurata, milloin HelMet-verkkokirjastoon ilmestyy tiedot ensimmäisestä yksittäisestä kirjasta.
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Liuskekivilaatat asennetaan aluskatteen päällä oleville rimoille tai orsille suunnilleen samaan tapaan kuin paanut. Jotta katto olisi tiivis, laatat limitetään niin, että jokainen kohta peittyy vähintään kahdella laatalla. Laatat kiinnitetään nauloilla valmiiksi poratuista rei'istä. Naulojen kannat jäävät piiloon laatan yläpuolelle tulevan laatan alle.
Liuskekivi on omiaan kattomateriaalina käytettäväksi, koska siitä on helppo tehdä riittävän ohuita kivilaattoja, jotka mukautuvat hyvin monentyyppisiin kattoratkaisuihin.
https://i0.wp.com/www.roofingcalc.com/wp-content/uploads/2016/03/classi…
Oheinen kuva on hyvä esimerkki kaarevan kohteen laatoittamisesta. Myös laattojen naulakiinnitys on tässä selvästi nähtävissä.
Lähde:
Per Hemgren...
Lähin käännös löytynee Sathya Sai Finland -organisaation sivuilta. Kyseinen organisaatio on osa uskontokunnasta riippumatonta vapaaehtoisjärjestöä, joka toimii yhteensä 126 maassa, ja jonka jäseniä yhdistää halu ymmärtää omaa sisäistä jumaluuttaan noudattamalla guru Sathya Sai Baban oppeja. Sivulla kyseinen lause on käännetty: "Jos noudatat Dharmaa, tuo Dharma suojelee sinua." Kyseinen lause löytyy Sathya Sain puheen "13.1.1992 Jumalallinen viesti ihmisarvosta" viimeisestä kappaleesta. Lähteeksi organisaatio on maininnut Indulal Shahin kirjan "i we & He", mutta suomennoksen tekijäksi ei ole mainittu yhtä tiettyä henkilöä.
Valitettavasti koko säkeelle ei löytynyt käännöstä. Yksi tapa lähestyä ongelmaa on suomentamalla esimerkiksi...
Valitettavasti emme pysty tunnistamaan taulun tekijää.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan taidevälittäjään, joka mahdollisesti pystyisi selvittämään taulun alkuperän.
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Voisikohan kyseessä olla Lorna Readin kuvakirja Kymmenen kivaa kaverusta (Animals Counting Book, 2007, suom. Satu Heinonen).
Alla olevasta linkistä näet kuvan kirjan kannesta sekä saatavuuden Eepos-kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/eepos.1641763
