Runon ja laulun nimi on "Mies jota rakastan", sen on espanjan kielestä (Lo que mas quiero) kääntänyt Pentti Saaritsa ja levyttänyt Arja Saijonmaa. Valitettavasti Parran tekstejä ei oikein tunnu löytyvän painettuna,levyltähän voi kyllä poimia tiedustelemasi laulun sanat.
Tällä sivustolla on Elämälle kiitos-laulun sanat ja hieman kerrottu Parran elämästä :http://runo.oskareita.googlepages.com/violetaparrael%C3%A4m%C3%A4llekii…
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Syitä lopettaa vaikka jokin pitkäaikainen harrastus on varmasti melkein yhtä paljon kuin lopettajiakin, tässä muutamia: ajan puute, elämäntilanteen muutos, taloudelliset syyt, väsyminen, vanheneminen, sairastuminen. Mitään listausta syistä emme onnistuneet löytämään.
Hei!
Nurmijärven kirjastosta löytyi vuodelta 1993 oleva painos, jonka alusta löytyvät esipuheet vuosien 1976 ja 1989 laitoksiin. Vuoden 1976 laitoksen esipuheessa on kyseinen lause ja se on suomennettu seuraavasti: Olemme eloonjäämiskoneita, geeneinä tunnettujen itsekkäiden molekyylien säilyttämiseen sokeasti ohjelmoituja robotteja.
Tilastoissa käytetään bruttopalkkaa eli sitä palkkasummaa, josta ei ole vielä vähennetty veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Rahasumma, joka työntekijälle maksetaan tilille, on nettopalkka. Nettopalkkaan vaikuttaa esimerkiksi työntekijän ennakonpidätysprosentti. Myös työpaikkailmoituksissa kerrotaan työtehtävän bruttopalkka.
Lähteet ja lisätietoa:
Palkka, mistä se muodostuu? Mitkä asiat vaikuttavat palkan suuruuteen? (tyoelamaan.fi)
Bruttopalkka vai nettopalkka? Tarkista tietosi palkasta - Duunitori
Mikä on bruttopalkan ja nettopalkan ero? – UKKO.fi
Tilastokeskus - Palkat ja työvoimakustannukset (stat.fi)
Suomessa vanhimmat Stern-lehden vuosikerrat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta. Valitettavasti vanhin säilytyksessä oleva vuosikerta on Finna-tietokannan mukaan (https://www.finna.fi/Record/vaari.412927?sid=4782520838) vasta vuodelta 1980. Stern-lehden verkkosivuilta pääsee digitoituihin artikkeleihin, mutta vanhimmat digitoidut lehdet ovat vasta vuodelta 2000. https://www.stern.de/gesellschaft/archiv/?month=8&year=2000
Valitettavasti en löytänyt tuota artikkelia hakusanoja yhdistelemällä. Finna.fi palvelusta löytyy 369 kpl Pekosen lehtiartikkeleita.Kenties artikkeli on jollain muulla kielellä? Linkki Finna-hakutulokseen.
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Helsingin kaupunginkirjastoon voi palauttaa kirjoja myös postitse. Vastuu postilähetyksen saapumisesta perille on silloin asiakkaalla. Aineisto kirjataan palautetuksi vasta, kun kirje tai paketti on avattu kirjastossa ja lainat ehditty palauttaa. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Valitettavasti unkarilaisesta runoilijasta Endre Adysta ei ole elämäkertaa suomeksi tai englanniksi.
Tibor Klaniczayn toimittamassa teoksessa Unkarin kirjallisuus (1986) on noin kymmenen sivua Endre Adyn elämästä ja tuotannosta.
Unkarin kirjallisuus Helmet-kirjastojen kokoelmissa
Lapin maakuntakirjaston Lappi-osaston kokoelmista ja tiedonlähteistä löytyy jonkin verran norjankielistä aineistoa Lyngenin alueen elinkeinojen historiasta, myös kalastuksesta vanhempina aikoina, jotain 1930-lukuunkin liittyvää.
Ainoa vastaantullut suomenkielinen lähde, jossa aiheesta kerrotaan vähän, on Samuli Paulaharjun Ruijan suomalaisia (1928).
Norjankielistä kirjallisuutta:
Lyngen regionhistorie, bd. 2, 2004
Larsen, Emil: Lyngen bygdebok, del 2, 1980 (s. 550-582)
Her bor mitt folk : en bildfortelling fra gamle Lyngen,
1986 (s. 45-58).
Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana...
Hei,Pastina ei ole yksittäinen pastalaji, vaan yhteisnimitys pienille pastoille jotka sopivat juuri keittoihin yms. Näitä ovat mm. ditalini, anellini, orzo, quadrucci jne.Pääasia on, että kyseessä on pieni pastalaji, joka on helppo lusikoida ja lusikkaan saan tasakoostumuksen keiton aineksia.Näitä löytää isommista marketeista tai sitten erityisesti italialaiseen ruokaan keskittyvistä pienemmistä putiikeista.
Maistraatille tai väestörekisterikeskukseen voi ilmoittaa suoramarkkinointikiellosta:
http://vrk.fi/default.aspx?docid=218&site=3&id=177
Tämä kielto ei kuitenkaan koske puhelinmyyntiä. Väestörekisterikeskuksella ei ole tietoa puhelinnumeroista, joten heidän kauttaan puhelinmyyntiä ei saa estetyksi. Täydellistä tapaa estää puhelimitse myyntiä ei ole.
On olemassa kaupallisia toimijoita, jotka lupaavat estää puhelinmyynnin. Esimerkiksi Asiakkuusmarkkinointiliitto lupaa, että liiton jäsenyritykset luopuvat puhelinmarkkinoinnista kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Muiden liittojen jäsenyritykset voivat kuitenkin edelleen jatkaa markkinointiaan.
http://www.asml.fi/rajoituspalvelut/kuluttajille/puhelintarjonnan_rajoi…
Ihan noin tarkkoja tilastoja emme kerää.
Espoolaisia aikuisasiakkaita on 5886871 henkeä ja lapsia sekä nuoria 860848 henkeä.
Lisäksi asiakkaina on henkilökuntaa, laitoksia ja muita kirjastoja.
Yhteensä espoolaisia asiakkaita on 7344 589 kpl.
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
