Turun kaupunginkirjastosta löytyy Suomen kuvalehti vuodesta 1918 alkaen. Lehti ei ole lainattava, mutta sidottuja vuosikertoja voi tulla lukemaan pääkirjaston tieto-osastolle uudisosan toiseen kerrokseen.
Vanhempia lehtiä (1916-1917) löytyy Turun yliopiston kirjastosta https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjastosta https://finna.fi
Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki.
Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net
Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14.
http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380…
Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta teoksesta Runojen kirja: neljä vuosisataa suomalaista runoutta. Frank-monihaun mukaan runoteos kuuluu myös Joroisten kirjaston ja muiden Savotta-kirjastojen kokoelmiin.
Ikävä kyllä ko. elokuvaa ei löydy Porvoon kaupunginkirjastosta eikä muistakaan maakuntakirjastoista. Useilla elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, joten emme voi hankkia sellaisia. Huutonetissä se näyttää olevan myytävänä viidellä eurolla.
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=89456251
Levin alueella, tarkemmin sanottuna Utsuvaaran tunturin rinteellä on majoitukseen vuokrattavia lasi-igluja. Igluista saa lisätietoa Levin Matkailu oy, Matkailuneuvonta, puh. 016-6393300 tai www.levi.fi. Myös lomakylä Kakslauttasessa Saariselällä on näitä "igluja".
Kirjastokortin saaminen edellyttää, että hakijalla on osoite Suomessa ja että hän käy paikalla kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa hakiessaan sitä. Jos teillä ei ole osoitetta Suomesa, ei korttia valitettavasti voida antaa ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa, http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjastossa käyvän Helka-kortin edellytykset näyttävät olevan samat, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/kirjastokortti . Suomalaisia vapaasti luettavia ekirjoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Suomenkielistä vapaasti luettavaa ekirjallisuutta löytyy listattuna Project Gutenbergin...
Voit lähettää hankintatoiveen Helsingin kaupunginkirjastoon lomakkella http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm
Jos kyse on uudesta levystä se saattaa olla jo hankintalistalla, jolloin sinun kannattaa käydä jollain Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, jossa kirjastonhoitaja tarkistaa onko levy jo tilattu.
Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/
Peilisymboliikalla kuvataan usein itseyttä (itsetutkiskelua) sekä toisaalta toiseutta. Esim. Virginia Woolf kuvasi teoksessaan Oma huone naisten tapaa toimia peilin lailla heijastaen sekä vahvistaen miesten maskuliinisuutta. Feministisessä psykoanalyysissa ajatellaan, että miehet käyttävät naisia (toisia) narsistisesti vahvistaen ja peilaten omaa egoaan. Narsismia käsitellään mm. seuraavassa kirjassa: Lyytikäinen, Pirjo: Narkissos ja sfinski : minä ja toinen vuosisadanvaihteen kirjallisuudessa. Muita varteenotettavia kirjoja voisi olla: Morris, Pam: Kirjallisuus ja feminismi : johdatus feministiseen kirjallisuuden tutkimukseen, Elovaara, Raili: Olen tyhjä huone : tutkielma sanataiteen metaforista ja symboleista, Moi, Toril: Sukupuoli,...
Helsingin kaupunginkirjaston e-aineistovastaava vastasi kysymykseesi näin:
Suomen yleisillä kirjastoilla ei valitettavasti tällä hetkellä ole mitään alustaa, jonka kautta tarjota kotimaisia e-lehtiä luettavaksi. Tutkimme kuitenkin koko ajan erilaisia mahdollisuuksia, joilla saisimme kotimaisia e-lehtiä asiakkaiden saataville etenkin etäkäyttöisesti.
Osa Suomen kirjastoista tilaa eMagz-nimistä aikakauslehtipalvelua, joka on käytettävissä vain kirjastotilassa. Palvelun tuottaja on LM Tietopalvelut. Ainakin heihin kannattaa olla yhteydessä tämän asian tiimoilta.
Bellistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
CD-ROM -levy: Petrillo, James, Cinema Volta.
Tames, Richard, Alexander Graham Bell (Franklin Watts, London, 1990).
Parker, Steve, Alexander Graham Bell och telefonen (Bonnier Carlsen, Stockholm, 1995).
Platt, Richard, Keksintöjen kuvahistoria.
Macaulay, David, Kuinka kaikki toimii.
Keksinnöt kautta aikojen--kuka ne teki, miten ne toimivat, miten ne muuttavat elämäämme.
Tietoa löytyy myös yleisistä tietosanakirjoista. Sinun kannattaa tutustua lähimmän kirjastosi käsikirjastosta löytyviin teoksiin.
Pienen kaivelun jälkeen onnistuin löytämään suomenkielisten artikkelien muokkaustilastot, mutta vain vuoteen 2018 asti. Tämän sivun lopusta löytyy tietoja artikkelin muokkausmääristä: https://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#distribution
Suomenkielisen Wikipedian muokatuin artikkeli vuosien 2003-2018 välillä vaikuttaisi olevan Wikipediaa käsittelevä artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
Wikipedia ei tällä hetkellä tilastoi artikkelien muokkausmääriä ainakaan suomenkielisten artikkelien kohdalla. Tässä linkkejä muihin tilastoihin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tilastot
https://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm
Itsetiivistyvän betonin (IT-betoni tai ITB) kehittäminen aloitettiin Japanissa 1980-luvun loppupuolella. Sen kehittämiseen vaikutti erityisesti kasvanut tarve vähentää suurten ja vaikeiden betonointien työvaltaisuutta sekä nopeasti edistynyt lisäaineteknologia. Itsetiivistettyä betonia on käytetty rakennusteoliisuudessa aina 1980-luvulta lähtien.
Lähteet
"Itsetiivistyvää betonia on käytetty jo 1980-luvulta lähtien." Betoni 1/2005. https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/11/Itsetiivistyv%C3%A4%C3%A4… (luettu 30.11.2020)
Vesa Anttila & Pekka Vuorinen: Itsetiivistyvä betoni. Rakennustieto. https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK050402.pdf (luettu 30.11.2020)
Wikipedia: "Self-consolidating concrete." https://en....
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
Oodista kerrottiin, että Stadinet verkon pitäisi toimia koko Oodissa. He ottavat mielellään vastaan tietoa paikoista, joissa se ei toimi. Näin he voivat korjata asian mahdollisimman nopeasti. Voit lähettää tiedon esimerkiksi sähköpostitse oodi@hel.fi. Kannattaa myös tarkistaa oman laitteen verkkoihin liittymisen asetukset, se on ratkaissut liittymisongelman muutamalle asiakkaalle.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Mikael Bergstrandin romaani Omenalaakson guru (alkuteos Gurun i Pomonadalen)? Kirja on Bergstrandin Intia-sarjan itsenäinen päätösosa. Romaanissa päähenkilö Göran suuntaa ystävänsä Yogin kanssa viettämään kesää Pomonalaaksoon. Kirjan tiedot Helmet.fi:ssä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2276127 ja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4191947
Paras asiantuntemus lienee Kansallisgalleriassa. Siellä työskentelee noin 280 taidemuseoalan asiantuntijaa ja ammattilaista.
Yhteystiedot: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/yhteystiedot
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
Sienimyrkyt eivät katoa sienten pilaantuessa. Päinvastoin pilaantuneisiin sieniin voi kehittyä lisää myrkyllisiä aineita.
Ihmisten tai lemmikkien on hyvä välttää kaikkien tuntemattomien sienten syntiä. Linkki Myrkytystietokeskus Linkki Omaeläinklinikan sivuille
