Espoossa seuraavat kirjastot ovat auki sunnuntaisin (aukiolotiedot vuoden 2022 loppuun):
Entresse (10-18)
Iso Omena (10-18)
Lippulaiva (10-18)
Sello (10-18)
Lisäksi monia Espoon pienempiä kirjastoja voi käyttää omatoimisesti, eli kirjaston oven saa auki kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Helsingissä sunnuntaisin ovat avoinna Itäkeskuksen (12-18), Rikhardinkadun (12-18) ja Töölön )12-18) kirjastot sekä Keskustakirjasto Oodi )10-20). Vantaalla Tikkurilan kirjasto on avoinna omatoimisesti (9-16).
Aukiolotiedot voi aina tarkistaa palvelusivustoltamme www.helmet.fi
Kirjastokortille kertyneet maksut eivät estä palauttamista. Jos maksuja on kertynyt 30 euroa tai enemmän, lainaaminen tai varaaminen ei ole enää mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Elokuvia harrastavalta kollegalta ehdotus Someone's Watching Me. Vastaa ainakin jossain määrin kuvausta. Elokuva on vuodelta 1978, mutta se on esitetty Suomessa televisiossa ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla. https://en.wikipedia.org/wiki/Someone%27s_Watching_Me! Toinen ehdotus on: I'm the girl he wants to kill, https://www.imdb.com/title/tt0124751/.
Penny Parker-kirjoja ei ilmeisesti ole suomennettu. Löysimme netistä Penny Parker-kirjoista maininnan.
Katso alla olevasta osoitteesta
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/index1.html
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992) 6. luvussa ajoneuvon kuormituksesta puhutaan vain matkustajamääristä, ei massasta. Henkilömäärän saa joulukuun 2007 loppuun asti ylittää tilapäisesti 30 %:lla, massasta ei tässä yhteydessä puhuta mitään. Toisaalta asetuksen 670/1997 pykälässä 21 on säädetty, että autoa tiellä kuljetettaessa kaksiakselisen auton massa saa olla enintään 18 tonnia. Lakitekstissä ei mainita poikkeustapauksia, joten ilmeisesti massaa ei saa ylittää, vaikka matkustajamäärä pysyisikin sallituissa rajoissa.
Nimi Liisbeth tulee todennäköisesti nimestä Elisabet. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -kirjassa kerrotaan, että nimestä Elisabet on tehty monia muunnelmia, kuten Elisabeth, Lisbet ja Eliisabet. Lisbet on ruotsalainen muunnos, ja se on ollut Ruotsissa käytössä jo 1400-luvulla. Suomessa nimi lisättiin almanakkaan vasta vuonna 1950, ja täällä nimi esiintyy usein muodossa Lisbeth.
Kirjassa kerrotaan myös, että Elisabet tulee vanhasta heprealaisesta nimestä ja tarkoittaa "Jumala on valani".
Lähde: Saarikalle, Anne & Johanna Suomalainen. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007, s. 83, 220.
Kaksiosainen trilleri Kuoleman enkeli (Windmills of the Gods, 1988) esitettiin MTV:n ohjelmistossa 5.1. ja 12.1.1991.
Seitsemänosainen sarja Jos huominen tulee (If Tomorrow Comes, 1986) oli MTV:n ohjelmistossa ykköskanavalla 31.8.88 alkaen.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122663
https://www.hs.fi/aikakone/
Kyllä löytyvät. Pääkirjastolla parin viikon takaiset Savon Sanomat löytyvät lehtisalin lehtikaapista, ja vanhempia numeroita saat luettavaksesi kysymällä pääkirjaston 2. kerroksen asiakaspalvelusta. Jos asioit jossakin lähikirjastossa, voit kysyä lehtiä suoraan asiakaspalvelusta, koska säilytyskäytännöt voivat vaihdella.
Lisäksi Savon Sanomat löytyvät digitaalisina versioina ePress-palvelusta, jota pystyy käyttämään maksutta kirjaston tiloissa joko kirjaston tietokoneella tai omalla laitteella, joka on yhdistetty kirjaston langattomaan verkkoon.
E-aineistot Kuopion kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
Suomenkielistä nimeä ei liene vielä keksitty tai ainakaan vakinaistettu. Lehti oli varmaan keksinyt hyvän kuvailevan nimen aiheelle.Löysin englanninkielisen kirjan Derek Gladwin:Gastro-modernism: Food, Literature, Culture. Linkki sivustolleEi ehkä aivan sama asia, mutta tutkailee ilmiötä modernissa kirjallisuudessa. Kulinarismi kirjallisuudessa haulla löytyy kyllä monia sekä suomen- että englanninkielisiä listoja kaunokirjallisuudesta, jossa käsitellään ruokaa. Esim. Turun sanomien artikkeli Ruoka viini ja nautinto tai Atlantic -lehden THE 12 MOST UNFORGETTABLE DESCRIPTIONS OF FOOD IN LITERATURE
Mikäli tarkoitatte Tuulilasi nimistä aikakauslehteä, löydätte niitä mm. Pasilan kirjastosta vuodelta 1972 alkaen. Lehdet eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea paikan päällä.
Hei!
Valitettavasti Talmudia ei näytä olevan suomenkielisenä saatavissa, ei kirjakaupassa eikä myöskään kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa siitä on kuitenkin saksan- ja englanninkieliset versiot. Voit sen tilata oman kuntasi kirjaston kautta ns. kaukolainana, jos haluat. Kysy kirjastostasi sen kaukolainakäytännöstä.
Kausalan kirjastosta kerrottiin, että voit tehdä varauksen kirjaston kyyti.fi-sivuston: http://kyyti.fi/ kautta ja valita kirjan noutopaikaksi kirjastoauton.
Halutessasi voit tehdä varauspyynnön kirjastossa, puhelimitse tai kirjaston sähköpostin kautta. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/iitin-kunnankirjasto
Kirjastoille tarjotaan hyvin paljon monenlaista aineistoa. Kaikista tarjolla olevista aineistoista kirjastot pystyvät ottamaan kokoelmiinsa vain hyvin pienen osan. HelMet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastot valitsevat aineistot kukin omien kriteeriensä mukaisesti. Voit esittää hankintaehdotuksen haluamallesi kirjastolle HelMetistä löytyvällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus .
Tästä levystä löytyvät tiedot niin Yleisradion Fono-tietokannasta kuin Suomen kansallisdiskografia Violastakin:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=vilin+polkka&ID=98fe7d62-3cc…
https://finna.fi
Valitettavasti sitä ei ainakaan enää ole kirjastojen kokoelmissa. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelma sisältää suurimman osan kotimaisista musiikkiäänitejulkaisuista vuodesta 1901 alkaen. Alta löytyy lisää tietoa ja yhteystiedot:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/musiikkiaanitekokoelma
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Valitettavasti aihettasi tarkasti vastaavaa kirjallisuutta en löytänyt. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy Aleksi-lehtitietokannasta. Aleksi on käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Kuitenkin etsiessäsi artikkeleita käytä autojen ajotietotekniikkaan liittyviä tarkempia ilmaisuja,kuten ' autot ja navigointilaitteet' tai ' abs' (tarkoittaen abs-jarrujärjestelmää) tai muuta tarkempaa nimitystä tietylle auton ajotietokonelaitteelle ( erilaiset turvalaitteet, ilmastointijärjestelmät, vaihteisto, multiplex-tekniikka).
Suomen Autolehdestä voisi löytyä lisää tietoa aiheestasi. Lehden internet-osoite on http://personal.inet.fi/koti/satl/lehti.html.
Aaria löytyy monistakin nuottijulkaisuista. Jos katsot pääkaupunkiseudun Plussa-
tietokantaa (osoitteessa http://www.libplussa.fi/), valitset sieltä tarkennetun haun, kirjoitat nimekkeeksi "furtiva lagrima" ja valitset materiaaliksi nuottijulkaisut, saat esille useita. Samalla voit tarkastaa, mikä niistä sopii Sinun äänialallesi ja mistä kirjastoista ne ovat saatavissa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan desi- on kymmenesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite, sentti- sadasosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite ja milli- tuhannesosaa merkitsevä mittayksiköiden etuliite. Kysymäsi termit on siis mittayksiköitä.