Kysymäsi laulu voisi olla nimeltään Laulaen kiittäen. Sen on esittänyt Leo Niemelä, ja se on julkaistu vuonna 1985 c-kasetilla nimeltä Ihmeistä suurin. Laulu on Eero Kosken säveltämä. Muussa muodossa sitä ei ole julkaistu. Sanoja siihen ei löytynyt. Aivan varmasti emme tietysti voi kappaletta kuulematta tietää, onko se oikea.
Kasetti on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Emme löytäneet omista Suojeluskuntia käsittelevistä teoksistamme minkäänlaista vastinetta kuvassa oleville lipuille.
Tulee kuitenkin huomioida, että suojeluskuntia oli satoja, ja niiden lippujen suunnittelu sekä dokumentointi oli ohjeistuksesta huolimatta varsin kirjavaa. Suojeluskuntalippujen taustoja on avattu hieman esimerkiksi Kari Selenin ja Ali Pylkkäsen teoksessa "Sarkatakkien armeija" (2004). Ko. teoksessa on esitelty vain suojeluskuntapiirien lippuja.
On totta, että lipussa on elementtejä jonkinlaiseksi "ylijohdon" valtakunnalliseksi lipuksi. Valistunut veikkauksemme kuitenkin on, että tässä voisi olla kyseessä vain jonkinlainen yleisölle jaettu ja kertakäyttöön tarkoitettu pienoiskoristelippu, esimerkiksi suojeluskuntaparaatiin...
Varmaankin jonkin lajin lude. Näyttäisi eniten Kalvoluteelta. Ötökkätieto
Lutikkaa hieman epäilin, mutta kuvan perusteella ei tunnistu. Espoon asunnot/ kodin tuholaiset
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Monika Fagerholmin teosta Underbara kvinnor vid vatten ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan äänikirjana.
Vuonna 2000 Anna Pettersson luki teoksen Ruotsissa julkaistulle äänitteelle (kustantaja Bonnier Audio). Äänikirjaa näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Kyyti-kirjastojen kokoelmissa. CD-tallenteina äänikirjaa ei ole saatavana Suomesta mistään, ei myöskään e-äänikirjana.
https://www.finna.fi/Record/kyyti.267539
Voitte halutessanne tilata äänikirjan kaukopalvelun kautta omaan kirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Maailman suurin aavikko on Etelämanner eli Antarktis.Lähteet ja lisätietoaMTV Uutiset: Mikä maailman kaupunki sijoittuu kahteen maanosaan? 12 uskomatonta faktaa – jos tiesit nämä, olet aikamoinen maantietoguru https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-maailman-kaupunki-sijoittuu-kahteen-maanosaan-12-uskomatonta-faktaa-jos-tiesit-nama-olet-aikamoinen-maantietoguru/7409130GeoJango: 5 Largest Deserts In The World https://geojango.com/blogs/explore-your-world/largest-deserts-in-the-wo…Wikipedia: Luettelo aavikoista pinta-alan mukaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_aavikoista_pinta-alan_mukaan
Jos kirjastosta lainaamanne kirja hukkuu tai vaurioituu lainakelvottomaksi voi teoksen korvata joko tuomalla samanlaisen kappaleen tilalle tai maksamalla kirjaston määräämän korvaussumman, joka on aineistorekisteriin merkitty hankintasumma (kuitenkin vähintään 17 euroa aikuisten aineistosta).
Asiasta kannattaa tiedustella suoraan Puolustusvoimista omasta aluetoimistostasi, joka hoitaa reserviläisasioita. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi internet-osoitteesta www.puolustusvoimat.fi -> Yhteystiedot -> Maavoimien aluetoimistot.
Lisäys 29.8.:
Puolustusvoimien kautta ei voi hakea Kaitseliittin toimintaan, mutta muun muassa Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ovat olleet aktiivisia toiminnassaan Viron Kaitseliittin kanssa. Kääntymistä heidän puoleensa suositellaan.
Naarmuiset dvd:t hiotaan parempaan kuntoon, tosin ei sillä niistä ihan uudenveroisia saada. Indieflixin tapaisiin palveluihin tarvitaan lisenssit, jotka ovat kalliita ja vaikeita saada. Niihin pätee samat tekijänoikeussäännöstöt kuin fyysisiin levyihin. Joten kovin helppoa ei ole saada näitä palveluja kirjastoon, vaikkakin ajatus on toki hyvä ja ratkaisisi naarmuuntuneiden levyjen ongelman.
Breaktanssista löytyy seuraavat kirjat:
WATKINS, William H.
Breakdance / William H. Watkins, Eric N. Franklin. - Bromley :
Columbus Books, cop. 1984. - x, 115 s. : kuv.
ISBN 0-86287-079-8
BREAKDANCING / compiled by Lucy Alford. - London : Hamlyn, cop.
1984 - 60 s. : kuv.
ISBN 0-600-50074-8
Ahvenniemi, Ulla: Tanssi
Aikakauslehti: Kodin kuvalehti
Vu/nro/sivu 1999 ; 7 ; 94-104
Huomautus: Artikkelikokonaisuus tanssiharrastuksesta; country, steppi, samba,
flamenco, vatsatanssi, breakdance, paritanssi
Myös Internetistä kannattaa käydä vilkaisemassa seuraavaa sivua, josta on linkkejä eteenpäin: http://www.breakdance.com
Tästä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta tavoittaa vain kirjastonhoitajan, joka vastaa sähköpostitse erilaisiin kysymyksiin. Kavereita ja email-kamuja voisit etsiä näistä sivustoista, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Vaasan kaupunginkirjaston tiloissa toimii erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, jolla on kymmeniä ohjelmia, jotka soveltuvat harjoitusohjelmiksi lukivaikeuksiselle käyttäjälle. Osa näistä ohjelmista on lainattavissa normaalisti kirjaston kautta. Sinun kannattaisi käydä Dateron kotisivuilla osoitteessa:
http://www.datero.fi
ja mennä siellä yleiskieliseen versioon ja klikata ”ILMAISTA MATERIAALIA” –painiketta.
Ilmaista materiaalia –sivulla on linkki ”pikaopas”, jonka takana on pdf -tiedostona opas Dateron lainattavista ohjelmista. Oppaan lopussa on yhteenveto, josta näkee mitä ohjelmia on lainattavissa Vaasasta. Sinun on myös mahdollista mennä Dateroon ja saada ohjausta sopivien lainattavien ohjelmien lainauksessa. Ajan voi varata...
Kappaleen nuotit on julkaistu Ranskassa Céline Dionin nuottikokoelmalla "On ne change pas". Tätä ei kuitenkaan löydy mistään Suomen kirjastosta. Voit koittaa tilata sen muualta Euroopasta kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä vaikkapa Pieksämäen kirjaston kautta.
Löysin internetistä kappaleen sanat, sointumerkinnät ja kitara-tabit osoitteesta: http://www.e-tabs.org/tab/garou/sous_le_vent
Sointumerkkien avulla kykenet varmaankin laatimaan oman pianosovituksen kappaleesta.
Linkki:
http://www.note4piano.com/EN/catalog.php?action=showitem&numart=BEUS0231
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Katkelma on Heikki Asunnan runosta Metsämökin joulu. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja (toim. Eero Salola, 1945), Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1958) ja Lukemisto Suomen lapsille : 4, Polvesta polveen (Airila – Penttilä – Salola) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
https://finna.fi/
En löytänyt tietoa vuodelta 1831 asti, mutta vuonna 1840 Uudenmaan läänin asukkaiden osuus on ollut 10,4% koko Suomen suuriruhtinaskunnan väestöstä, eli 150 000 asukasta. 1800-luvulla Uudenmaan alue on ollut suunnilleen kolme kertaa tiheämmin asuttu kuin muu Suomi keskimäärin ja 1900-luvulle tultaessa Uusimaa oli jo kymmenisen kertaa tiheämmin asuttu verrattuna muuhun Suomeen. 1900-luvun alussa Uudenmaan läänin väestön osuus koko Suomen väestöstä on ollut yhdeksäsosa eli noin 11% eli 281 000 asukasta.
Lähteet:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1932 - Doria
Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 - Doria
Uudenmaan maakunta – Wikipedia
Lukuvinkkejä:
Suomen väestö (2007)
Finlandia : Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa (1983...
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
