Kyseessä voisi olla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema teos Kalevala ja maailman eepokset. Se sisältää Felix J. Oinaan artikkelin "Venäläiset bylinat ja suomalainen kertomarunous".
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
Nuotissa "Nuori kuoro. 1 : 20 laulua sopraano- ja alttoäänille" (Fazer, 1974, s. 19) on laulu, joka alkaa: "En tiedä, en tiedä, en kauniimpaa tiedä kuin sävelten maailman kauneus on". Laulun nimeksi on merkitty "Vanha urkukäsikirjoitus", säveltäjäksi "Tuntematon" ja suomenkielisten sanojen tekijäksi Erkki Pohjola. Nuotinnos on kolmiääninen. Nuotissa mainitaan myös, että Tapiolan yhteiskoulun kuoro esittää laulun levyllä "Tapiola laulaa" (SFLP8502). Muitakin levytyksiä on olemassa.
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäinen nimi olisi "Alter Spruch" ja alkuperäinen säveltäjä on anonyymi, mutta Paul Kickstat on jollakin tavalla myös osallistunut säveltämiseen, sillä hänet on merkitty toiseksi säveltäjäksi....
Seinäjoki ja Kauhajoki kuuluvat tosiaan molemmat Eepos-kirjastoihin eli uutta korttia ei tarvitse hankkia. Ilmoita kuitenkin uudet yhteystietosi meille joko kirjastossa käydessäsi tai Eepos-verkkokirjaston kautta https://eepos.finna.fi/. Emme saa uusia osoitetietoja suoraan väestörekisteristä. Tervetuloa Seinäjoen kirjaston asiakkaaksi!
Kyllä. Teos on suomennettu nimellä Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Siitä on olemassa monta painosta, ensimmäinen vuodelta 1946. Se sisältyy teokseen Orm Punainen vuodelta 2005, joka löytyy myös Helle-kirjastoista.
Apila-kirjastossa on lainattavana neljän, kuuden ja kahdeksan kilon kahvakuulat. Voit tarkistaa ajankohtaiset saatavuustiedot sivulta eepos.finna.fi käyttämällä hakusanaa kahvakuula ja rajaamalla hakutuloksen kirjastoksi Seinäjoen kaupunginkirjaston ja aineistotyypiksi esineen. Liikuntavälineiden laina-aika on yksi viikko. Niitä ei voi varata eikä uusia ja ne palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
Kaikki liikuntavälineet löytyvät verkkokirjastosta. Voit tarkastella niiden tilannetta täältä.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston lainattavista esineistä saa kotisivultamme https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjaston-asiakkaana/kirjat-ja-muu-aineisto/esineet/
Hei! Kannattaa olla yhteydessä kyseisen lehden toimitukseen, heillä saattaa olla palvelu, jossa tulostavat kyseisen lehden näköispainoksen maksua vastaan.Jyväskylän pääkirjastossa voi lukea ja tulostaa itse mikrofilmatut lehdet: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/mikrofilmatut-lehdet . Samalla sivulla myös puhelinnumero, josta mikrofilmin lukulaite varataan. Tulostemaksu on 0,50€/tuloste.
Tuosta nimenomaisesta teoksesta voi löytyä tietoja lehdestä Kirjallisuusarvosteluja B-osa joko vuodelta 1985 tai 1986.
Oskar Reponen oli syntynyt Viipurissa 14.8.1928, hän oli paitsi kirjailija, myös voimistelunopettaja ja lehtimies. Internetistä hänestä löytyy tietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…
Googlesta kannattaa katsoa muitakin viitteitä nettisivuihin.
M-kirjailmella en ole löytänyt vene-sanaa.
http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&id=1…
mm. yllä olevalta tervprojektin sivulta löytyy veneelle nimi "Paltamo"
Oulujoen vesistössä tervaa kuljetettiin pitkällä jokiveneellä, jota kutsuttiin myös nimellä "Paltamo". Vene on kehittynyt kainuulaisesta soutuveneestä ja sitä on valmistettu ainakin 1600-luvun loppupuolelta. Alkuaikoina veneet olivat 7-9 m pitkiä, joihin mahtui kymmenkunta tynnyriä. Myöhemmin vene kasvoi lopullisiin mittoihinsa 11- 15 m pitkäksi ja n. 25 tynnyriä kantavaksi veneeksi, jolla yleensä kaksi soutajaa ja perämies veivät tervalastinsa Ouluun. Veneen keulanousu (haonnousema 1:5) teki veneestä pintaan pyrkivän ja mahdollisti raskaankin...
Varkauden kirjastossa on kaksi videokasettia, joissa susikoira Roi seikkailee. Videoiden nimet ovat "Susikoira Roi" ja "Susikoira Roi - seikkailu saaristossa".
En onnistunut löytämään tietoa sydäniskurien määrästä Suomen kirjastoissa.
Defi.fi-palvelu näyttää lähimmän sydäniskurin sijainnin, mutta kattavaa hakua siellä ei voi tehdä. Laitteen rekisteröiminen palveluun perustuu vapaaehtoisuuteen, joten siitä ei todennäköisesti löydy kaikkia sijainteja.
https://defi.fi/
Kirjastohakemistostakaan ei ollut apua, koska defibrillaattoreita ei ole listattu sinne kirjaston palveluksi.
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäytetöinä tehtyjä asiakastyytyväisyystutkimuksia, joista tässä muutama:
Somppi, Mika: Case-tutkimus palvelun laadusta : erään tanssiravintolan asiakastyytyväisyystekijät ja palvelun koettu kokonaislaatu
Markkinoinnin pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, taloustieteen laitos 1996
Kuusisto, Noora: Hotellipalveluyrityksen asiakastyytyväisyys
Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitos 1997
Bergfast, Miia: Palveluyrityksen asiakastyytyväisyystutkimus : case Kongressi- ja kylpylähotelli Caribia
Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, hallinto ja kauppa, talouden ja hallinnon koulutusohjelma
Tästäkin...
Erja Dammertin vuonna 2007 valmistuneen dokumentin Arvoitusten huone on tuonut DVD-levitykseen Suomen elokuvakontakti ry.. Dammertin dokumentti näyttäisi olevan vuokrattavissa Suomen elokuvakontakti ry:n kautta, mutta myytävien elokuvien listalta sitä ei löydy. Tallenteita vuokrataan siis myös yksityishenkilöille. Lisätietoa elokuvien vuokraamisesta löytyy alla olevista linkeistä Elokuvakontakti ry:n sivuille.
Suomen kirjastojen tietokannoissa elokuvasta ei ole viitetietoja, ts. kirjastoista elokuvaa ei voi lainata.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://www.elokuvakontakti.fi/site/
http://www.elokuvakontakti.fi/site/?lan=1&page_id=195
http://www.elokuvakontakti.fi/site/?lan=1&page_id=13
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www...
Koirista on keskusteltu kirjastoissa paljon ja täälläkin asiasta on kyselty aiemminkin. Helmet-kirjastot ovat tehneet itsenäisesti koiria koskevat päätökset. Kontulan kirjastoon koiran kanssa voi mennä. Jos haluat joskus käyttää muita kirjastoja, asia kannattaa aina tarkistaa. Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivustolta voi etsiä ne kirjastot, joihin voi koiran kanssa voi mennä (koirat sallittu). Asian voi tietysti aina tarkistaa suoraan kirjastosta puhelimitse. On kirjastoja, joissa koirat eivät ole sallittuja, mutta nopea asiointi - esimerkiksi varausten nouto tai palautus - on kuitenkin koiran kanssa mahdollista.
On ainakin kaksi sanastoa: Sanasto : Euroopan unionin toimielimet, politiikat ja laajentuminen, 81 s., 2000 (92-828-8287-x)ja Euroopan unionin sanasto, 155 s. 1996 (951-37-2010-1) Myös Euroopan unionin sivuilta löytyy sanasto: http://iate.europa.eu/ .
