Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä kirja on käsikirjastokappaleena yliopiston kirjastossa :Viikin tiedekirjastossa ja Kasvitieteen kirjastossa (Unioninkatu 44).
Valitettavasti en pystynyt kollegoitteni avullakaan keksimään, mistä kirjasta on kyse. Voit vielä kääntyä kysymyksesi kanssa Lastenkirjainstituutin puoleen. Heidän kirjastonsa tiedonhakulomake löytyy sivulta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
Kirjastolehdessä on muutama artikkeli kirjastoalan työhyvinvoinnista:
- Tommi Salakka, Radio Jervan 2: ain laulain työtäs tee (2005, n:o 3, s. 11)
- Ritva Hokka-Ahti, Riemuliiteri vai rotanloukku?: kolme työntekijää kertoo kirjastonsa työkulttuurista (2005, n:o 3, s. 8-10)
- Ritva Hokka-Ahti, Pahoinvointi pysäytettiin (2005, n:o 3, s.5)
Kirjastotyön ergonomiasta on artikkeli Työ-terveys-turvallisuus-lehdessä: Anne Laurila, Ergonomia koheni uudessa kirjastossa (2004, n:o 5, s. 28-30)
Yleensä kunta-alan työhyvinvointia käsittelee Pauli Forman ja Janne Väänäsen toimittama kirja Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla.
Modeemilla tai isdn-yhteydellä käytettävästä internet-yhteydestä laskutetaan normaali paikallisverkkomaksu eli laskutus riippuu verkossa kulutetusta ajasta. Taksa on sama lataa sitten kotimaisia tai ulkomaisia sivustoja.
Salasanat ja käyttäjätunnukset voi jakaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Esimerkiksi pankkipalvelu- ja sähköpostitunnukset eivät saa päätyä ulkopuolisten tietoon, joten niitä ei saa käyttää minkään muiden palvelujen tunnuksina tai salasanoina. Vain siinä tapauksessa, että salasanan ja käyttäjätunnuksen joutumisella vieraiden tietoon ei ole mitään merkitystä voi käyttää samaa tunnusta ja salasanaa useammassa palvelussa.
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Koska näissä asioissa on kyse lähinnä siitä, mihin uskoo, ei varsinaisesti tieteelliseksi arvioitua todistusaineistoa olla. Itse ennaltamäärätyn kohtalon ja vapaan tahdon käsitettä on käsitelty paljon, joten ehkä teos The Oxford handbook of free will, Kane, Robert (toim.) Oxford University Press 2002 olisi hyvä sopiva tutkimuksen aloittamiseen. Sitä löytyy Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa, https://finna.fi/Record/helka.1717935
Kysymäsi kirja näyttää olevan loppuunmyyty, eli se ei ole saatavissa kirjakaupoista. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista tai niiden verkkokaupoista, esim. Antikvariaatti.net (https://www.antikvariaatti.net/) tai Antikvaari.fi (https://www.antikvaari.fi/). Näissä kummassakin tosin näyttäisi olevan tarjolla vain vanhempia painoksia.
Elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta löytyy kattavasti tietoa myös verkosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Fineli-tietokannasta: https://fineli.fi/fineli/fi/index.
Panssarilasi on arkikielen ilmaus erilaisille iskuja kestäville lasityypeille. Useimmat niistä valmistetaan laminoimalla useita lasilevyjä yhteen. Lasikerrosten väliin pannaan kerros kirkasta polyuretaania tai polyvinyylibutanaalia. Yhdistelmä kuumennetaan ensin tyhjiössä ilmakuplien poistamiseksi ja sitten painesäiliössä, jolloin kerrokset sitoutuvat toisiinsa.Toisessa menetelmässä lasilevyjen väliin pannaan polykarbonaattikerros. Lasikerros menee säröille iskusta mutta joustava muovi ottaa vastaan suurimman kineettisen energian ja estää lasia sirpaloitumasta. Alumiininpanssarilasissa taas lasin uloin kerros on läpinäkyvää alumiiniyhdistettä.Lasi voidaan myös karkaista. Lasia kuumennetaan tasaisesti, kunnes se alkaa pehmentyä. Silloin se...
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Tiedot löytyvät Eduskunnan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ , mistä pääsee eteenpäin sivulle "Lainaus". Myös yhteystiedot ja aukioloajat selviävät samasta paikasta.
Elokuva voisi ehkä olla D.H. Lawrencen kirjoittaman Lady Chatterleyn rakastaja -kirjan filmatisointi vuodelta 1981. Ilmestyessään kohua herättäneestä kirjasta on tehty useita filmatisointeja eri maissa. Tarinassa invalidisoituneen sir Clifford Chatterleyn kanssa naimisissa oleva Lady Constance rakastuu riistanvartija Oliveriin.
Anime-sarjoja löytyy hyvin internetistä ilmaiseksi ja monesti vähintään englanninkielisellä tekstityksellä. Tällä hetkellä yksi suosituimmista ilmaisista sivustoista on Crunchyroll (https://www.crunchyroll.com/). Muita ilmaisia ja suosittuja sivustoja voi katsoa esimerkiksi Virbon listauksesta 15 parhaasta sivustosta (https://virbo.wondershare.com/tips-and-tricks/anime-websites.html). Valitsin Crunchyroll-palvelusta löytyvistä anime-sarjoista muutaman ehdotuksen, jotka vastaavat omia mieltymyksiäni ja joita voin siksi suositella. Tästä syystä ehdotukset ovat lähinnä toimintaa, kauhua, fantasiaa ja jännitystä. Suosittelen, että mikäli katseluun valikoituu joku näistä suosituksista, on katselijan hyvä olla vähintään 16-vuotias....
Vieraita kieliä opetetaan kyllä viittomakieltä pääasiallisena kielenään käyttäville. Myös toista kotimaista opetetaan viittomakielellä. Tuossa alla on infoa viittomakielisten oppilaiden perusopetuksesta. Mistään ei löytynyt viitteitä, että englanninkielen opetettu viittomakieli olisi yhdysvaltalaista viittomakieltä. Leena Hannin pro-gradu työstä vuodelta 2007 käy ilmi, että viittomakielet eivät sinällään ole samalla tavalla sukua toisilleen kuten kielet yleensä. Eli yhdysvaltalainen viittomakielikin on enemmän sukua ranskan viittomakielelle kuin englannin viittomakielelle. Näin ollen voisi ehkä päätellä, että englantia opetetaan englantilaisella viittomakielellä.https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/...
Apple suosittelee vain akun käyttämistä tyhjäksi kerran kuussa. En löytänyt mitään tietoa siitä, että lataaminen, vaikka virtaa olisi jäljellä, haittaisi akun toimintaa, ilmeisesti ennemminkin päin vastoin.
Lukemista aiheesta:
https://www.apple.com/fi/batteries/ipad.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Lithium-ion_battery
http://batteryuniversity.com/learn/article/charging_lithium_ion_batteri…
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Eri kirjastoilla on tässä vähän erilaisia käytäntöjä ja myös maksuja. Useimmat kuitenkin perivät jonkinlaisen korvauksen uudesta kortista, joka ei ole ensimmäinen kortti ko. kirjastossa.
Kuortaneen kirjaston internet-sivuilla kirjaston säännöissä sanotaan, että uusi kortti kadonneen tilalle maksaa 20 mk.
Vaikka päättäisit olla hankkimatta uutta kirjastokorttia, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää laittamaan lainauksen esto siltä varalta, että joku muu sattuisi löytämään kadonneen korttisi ja yrittäisi lainata sinun nimissäsi, jolloin lainaajan vastuu on sinun siihen asti, kun olet ilmoittanut katoamisesta.
Ikävä kyllä, näillä tiedoin ei kappaleen nimi selvinnyt. Sota-ajan miespuolisten iskelmälaulajien tuotannosta yritimme penkoa erityisesti kysyjän kuvailua muistuttavien artistien levytyksiä. Heidän laajasta tuotannostaan on vaikea arvata, mistä laulusta voisi olla kyse. Useita kappaleen nimen perusteella lupaavia tapauksia kuunneltiinkin, mutta tuloksetta. Suomen äänitearkiston luetteloista voi tarkastella artistien tuotantoa, jos laulu muistuisi sillä tavoin.
Kauko Käyhkö tulee ensiksi mieleen: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/___r.php?rooli_filter=5&vuosi_alku=&vuosi_loppu=&root=1&querystring=root%3D1%26action%3DrKantaSearchForm1&process_rKantaSearchForm=1&form_target=...
