Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Suomessa säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kustantajien etuja valvoo Teosto. Jos haluaa levittää julkisesti jonkun toisen sävellyksen, lupa haetaan Teostolta. Jos kysymys on omista tulkinnoista, Teoston lupa (joka ei ole ilmainen) riittää eikä esimerkiksi Gramexin puoleen tarvitse kääntyä.
Kysyjän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/kayttajat. Korvaussummat riippuvat paljon siitä, kuinka monesta sävellyksestä on kysymys. Todennäköisimmin puhutaan sadoista euroista, jos lauluja on vähänkin enemmän. Teoston asiakkaaksi (jäseneksi pääsevät vain säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat) ei tarvitse tämän takia liittyä.
Heikki Poroila 21.8.2017 klo 13'45.
Kirjastokortti on yksityisasiakkaalla aina henkilökohtainen. Kullekin perheenjäsenelle tehdään siis oma kortti. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan luvan kortin hankkimiseen. Kortin tai kortit saa odottaessa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Mukaan pitää varata voimassa oleva henkilötodistus ja alaikäisiltä lapsilta Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastojen_kayttosaantoja_on_uudi(161696)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oodista kerrottiin, että Stadinet verkon pitäisi toimia koko Oodissa. He ottavat mielellään vastaan tietoa paikoista, joissa se ei toimi. Näin he voivat korjata asian mahdollisimman nopeasti. Voit lähettää tiedon esimerkiksi sähköpostitse oodi@hel.fi. Kannattaa myös tarkistaa oman laitteen verkkoihin liittymisen asetukset, se on ratkaissut liittymisongelman muutamalle asiakkaalle.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Mikael Bergstrandin romaani Omenalaakson guru (alkuteos Gurun i Pomonadalen)? Kirja on Bergstrandin Intia-sarjan itsenäinen päätösosa. Romaanissa päähenkilö Göran suuntaa ystävänsä Yogin kanssa viettämään kesää Pomonalaaksoon. Kirjan tiedot Helmet.fi:ssä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2276127 ja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4191947
En löytänyt suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista mainintoja Mannisen Theokritos-suomennoksista. Tarkistin myös Marianna Tynin suomennoksen (Gaudeamus 1974) ja "Kansojen kirjallisuus 1" (WSOY 1974) teoksen. Kummassakaan ei mainittu Mannisen käännöstä.
Mannisen mahdollinen käännös pitäisi kyllä tulla näkyville Finna-haualla, joka kattaa myös yliopistokirjastojen kokoelmat ja mm. erilaiset pienpainatteet. Seuraavassa on linkki Finnaan ja sisältää kaikki suomenkieliset teokset, jotka liittyvä jollakin tavalla Theokritokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=theokri…
Sibeliuksen lapsuusajasta Hämeenlinnassa kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa, jotka löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista:Erik Tawaststjerna: Sibelius / 1 (Otava 1965)Erik Tawaststjerna: Sibelius (Otava 2003, 2015 2.p.)Markus Similä: Pienet suuret suomalaiset / millaisia he olivat lapsina ja nuorina? (Minerva 2009)
Kirkkourut toimivat paineilmalla. Uruissa on ilmaruuma, josta johtaa venttiilejä urkupillien alla oleviin äänikanavalaatikoihin. Kanavalaatikosta ilma pääsee pilleihin, jolloin soivat ne pillit, joiden rekisteri on ulosvedettynä.Ilma tulee palkeista. Aiemmin kaksi rataspaljetta täyttivät suuren haitaripalkeen, joka piti yllä tasaista ilman virtausta. Näitä palkeita käytettiin lihasvoimalla, joko käsin tai jaloin. 1800-luvulla niitä käytettiin erilaisilla vesi-, höyry- tai bensiinimoottoreilla. Nykyuruissa sähkökäyttöinen puhallin täyttää haitaripalkeen.Lähteet:Urut – WikipediaTEK: tekniikan tietokeskus. 8. WSOY, 1981. S. 67 - 70.A sketch of a pipe organ and its most important parts. | Download Scientific Diagram
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä...
Kysymyksen sitaatti ei ole Lewis Carrollin kirjasta, vaan Tim Burtonin sen pohjalta ohjaamasta elokuvasta. Siinä se on Liisan vastaus Hullun Hatuntekijän kysymykseen "Have I gone mad?" Sananvaihdon inspiraationa on luultavasti ollut Carrollin kirjassa teekutsuja edeltävä Liisan ja Irvikissan välinen keskustelu:
"But I don't want to go among mad people," Alice remarked.
"Oh, you ca'n't help that," said the Cat: "we're all mad here. I'm mad. You're mad."
"How do you know I'm mad?" said Alice.
"You must be," said the Cat, "or you wouldn't have come here."
Alice didn't think that proved it at all: however, she went on: "And how do you know that you're mad?"
Liisa Ihmemaassa (2010) - Quotes - IMDb
Burtonin elokuvaa ei valitettavasti ollut...
Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, josta vastattiin seuraavasti: "Aivan kysymänne kaltaista sanontaa ei löydy Nykysuomen sanakirjan (1951-1961) laajasta alkuperäislipustosta, joten hirveän vanha se ei voine olla. Paljon tavallisempi ilmaus on esim. laittaa kovat piippuun. Kova-sanan käyttö tällaisissa yhteyksissä juontaa juurensa sotilasslangiin, jossa kova tarkoittaa oikeaa ja siten tappavaa patruunaa tai kranaattia harjoituskäyttöisten tällaisten vastakohtana. Kova ase on siis ase, jossa käytetään kovia ja kuolettavina tehokkaita panoksia."Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta auttaa oikeinkirjoitusta, kielioppia, sanojen käyttöä ja merkitystä sekä lauseiden muotoilua koskevissa kysymyksissä....
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-tietokannasta löytyy vanhoja kauppakirjeenvaihdon oppaita, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Hae esimerkiksi hakusanalla kauppakirjeenvaihto tai liikekirjeenvaihto:
https://finna.fi
Jatkoa ajatellen sinun lieneekin parasta kääntyä Helecon-tietokeskuksen tietopalvelun puoleen.
http://lib.hse.fi/FI/services/tietopalvelu.html
Helsingin kaupunginkirjaston remonttiin menevien kirjastojen aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat. Esimerkiksi Oulunkylän 19. heinäkuuta remontin takia noin neljäksi kuukaudeksi suljettavan kirjaston laina-ajat jatkuvat pisimmillään ensi vuoden tammikuulle asti. Tietoa Oulunkylän kirjaston remontista:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Kuvauksestasi tulee mieleen lähinnä Carlo Collodin Pinokkion seikkailut, josta on olemassa erilaisia suomennoksia ja mukaelmia. Vuonna 1954 suomennettu Pinocchion seikkailut vaikuttaisi melko alkuperäiseltä ja on myös mahdollista että olisit kyseistä painosta lukenut vuonna 1969. Kirja on kuitenkin italialainen, joten siltä osin ei sovi etsimääsi, vaikka muuten voisikin kuulostaa Pinokkiolta: Pinokkiohan oli puunukke, joka muuttuu muistaakseni jossakin vaiheessa satua oikeaksi pojaksi. Välitinkin kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos saamme sieltä vielä Pinokkiolle jonkin itäeurooppalaisemman vaihtoehdon. Vai muistaisikohan...
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
