Voisiko kyseessä olla Veera Lahtisen teos "Ja tästä ei sitten puhuta"? Kirja on julkaistu vuonna 2001 ja sen kustantaja Like kuvailee kirjaa sanalla tosikertomus.
Kirjastoissa on virkailijakäytössä laaja kotimaisten aikakauslehtiartikkeleiden viitetietokanta ALEKSI, johon tulee viitteitä myös sekä suomalaisten talouden alan lehtiartikkeleiden tietokannasta FINP:stä että tekniikan alan TALI:sta. Oppiva organisaatio -hakusanoilla löytyy ALEKSIsta n. 70 viitettä eli kannattaa tulla kirjastoon ja valita sitten virkailijan kanssa yhdessä näistä Sinulle sopivimmat viitteet. Jos haluat katsoa aiheesta joitakin englanninkielisiä artikkeleja, löytyy kirjaston asiakastyöasemilta osoitteesta http://search.epnet.com laaja englanninkielisten aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco MasterFile Premier.
Liikuntaviraston kautta tavoitetun kenttäpäällikön mukaan raidoitus syntyy yksinkertaisesti siten, että nurmea leikataan eri suunnista, jolloin se kääntyy hieman eri kulmaan näyttäen (kauempaa katsottuna) vaaleammalta tai tummemmalta. Efekti saadaan aikaa aivan tavallisilla kelaleikkureilla. Periaatteessa voidaan myös käyttää erityistä nurmen pintaan ruiskutettavaa kasvuainetta, jolla saadaan aikaan vihreämpi värisävy. Kenttäpäällikön mukaan tätä kikkaa ei kuitenkaan Suomessa käytetä, ei ainakaan yleisesti.
Valvojan numerossa 1920:2 on A.M. Tallgrenin artikkeli Muinaisajan kuolinnaamioita. Artikkeli ilmestyi samana vuonna myös Söderströmin kustantamana eripainoksena, joka on saatavana Helsingin yliopiston kirjaston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Valvoja on saatavana Espoon Tapiolan kirjastossa. Kirjojen saatavuudet on syytä tarkistaa.
Paras hakutermi Googlessa näyttäisi olevan burial masks.
Naamioita, myös kuolinnaamioita, käsittelevä Internet-sivusto: http://www.anymask.com/historyofmask.html
Osoitteessa http://www.artmolds.com/ali/death_masks.pdf on artikkeli kuolinnaamioista.
Erittäin lyhyet maininnat muutamista maista ja niiden naamioperinteestä: http://www.nascofa.com/prod/Static?page=ac_vol19p1&seqid=0
Egyptin muumioiden...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi käy ilmi, että Helsingin seudulla tätä kirjaa on tällä hetkellä vain yksi kappale yleisissä kirjastoissa, Vantaan pääkirjastossa. Tarkemmat saatavuustiedot voit tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Kupittaan Saviosakeyhtiöstä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta seuraavat kirjaviitteet: 1) Turku tiiliteollisuuskeskuksena, julkaisija:Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946, Kirja on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. 2) Aboa: vuosikirja, osa 53-54/1989-1990 (isbn 9519125914), saatavilla Turun maakuntamuseosta. Lyhyt historiikki (18 riviä) löytyi Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963, osa 4. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain Kupittaan saviosakeyhtiön kuvasto keramiikkavalmisteista (isbn 9519632867).
Ylen mukaan yli 70 000 Al-Holin leirillä asuvan ihmisen joukossa on 11 suomalaisäitiä ja 33 lasta. Valtaosa leirin asukkaista on naisia ja lapsia Isis-taistelijoiden perheistä. Isis-isät voivat olla kuolleita, kadonneita tai vangittuja - jotkut ovat onnistuneet palaamaan kotimaihinsa. Kaikkien kohtalosta ei ole tietoa. Suojelupoliisin mukaan Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueelle lähteneistä yli 80 tunnistetusta henkilöstä arviolta noin 20 on kuollut ja noin 20 palannut.
https://yle.fi/uutiset/3-10798807
https://www.hameensanomat.fi/uutiset/suomi-haluaa-isis-taistelijoita-oikeuteen-lahi-idassa-tarkea-osoittaa-ihmisyytta-pienia-lapsia-kohtaan-633123/
https://www.aamulehti.fi/a/201472413
https://www.bbc.com/news/world-middle...
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät...
Edullisimmin ne voisi saada katsottavakseen kirjastojen kautta. Esim. Lumme ja Vaara kirjastoilla on Ritari Ässä elokuvia valikoimissaan. Elokuvan voi myös kaukolainata lähikirjastoon. Kaukolainaus on maksullista. Finna.fi
Ritari ässä sarjan DVD:T voi ostaa CDON.com nettikaupasta noin 50€ hintaan. CDON:com
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä...
Jeanc Cocteaun näytelmän Antigone suomennos on lainattavissa näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Näytelmän suomensi Vilho Kallioinen suonna 1959.
https://www.finna.fi/Record/arsca.73557
Teatterikorkeakoulun yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://lib.uniarts.fi/
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa...
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Hei
Täydellisen luettelon ja apua lähdemateriaalin hankintaan löydät XAMKin omasta kirjastosta tai lähimmän yliopiston kirjastosta. Tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Aiheesta on kirjoitettu paljon sekä suomeksi että englanniksi muassa eläköitynyt kirjasto AMK opettaja Pirjo Tuomi on tutkinut asiaa paljon.
Ehdottomasti kannattaa myös hankea laajemmin kulttuuripalveluiden ja julkisten palveluiden vaikutuksista hyvinvointiin.
Etsimällä yliopistojen yhteisestä tietokannasta Melindasta (https://melinda.kansalliskirjasto.fi) asiasanoilla kirjasto + hyvinvointi löytyy muun muassa seuraavia teoksia ja artikkeleita.
Lukeminen edistää hyvinvointi Pirjo Tuomi https://melinda.kansalliskirjasto.fi/byid/013395241
Ikääntyvän...
Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Kuningas Henrik IV.n vuorosanoihin kuuluvat säkeet kuuluvat alkutekstissä näin:
"Reply not to me with a fool-born jest:
Presume not that I am the thing I was;
For God doth know, so shall the world perceive,
That I have turn'd away my former self;
So will I those that kept me company."
Paavo Cajanderin käännöksessä (1. painos v. 1898) kohta kuuluu näin:
"Minua narrinsutkall' älä vastaa;
Äl' usko, että olen mikä olin;
Jumala tietää ja sen maailma nähköön,
Ett', entis-olostani luopuneena,
Myös entisestä seurastani luovun."
Matti Rossin käännös vuodelta 2004:
"Älä vastaa narrin sutkauksillasi,
älä kuvittele, että minä olen entiseni.
Luoja tietää sen, ja kaikki saavat nähdä,
miten entisestä itsestäni käännyn pois
ja entisestä seurastani."...
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
