Terveystieteiden keskuskirjastosta kerrottiin, että ainakaan Suomessa tällaisia äänikirjoja ei ole. On mahdollista, että muualta maailmasta niitä löytyisi, mutta varsin kallista niiden hankkiminen olisi.
Terveystieteiden kirjaston yhteystiedot: Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, Puh (09) 191 26643, Fax (09) 241 0385, terkko-info@helsinki.fi, http://www.terkko.helsinki.fi/ .
Voit myös ottaa yhteyttä Näkövammaisten kirjastoon, suomenkielinen asiakaspalvelu, (09) 2295 2200, kirjasto@celialib.fi , oppikirjapalvelut, avoinna arkisin kello 11-15, käyntiajat sopimuksen mukaan. Puh. (09) 2295 2260, oppikirjapalvelut@celialib.fi , http://www.celialib.fi/ .
Omena- ja muita hedelmäpuita käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
- Alanko ja Lagerström, Kukkapuut
- Räty, Kotipuutarhan hyötykasvit
- Tuovinen ja Heikinheimo, Hedelmä- ja marjakasvien
tuhoeläimet
- Krannila, Omenapuu
Kaikkia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetin (www.helmet.fi) kautta löydät tiedot kirjastoista ja saat myös luettelon hedelmäpuita käsittelevista kirjoista kirjoittamalla Helmetin aihe-hakuun hedelmäpuut tai hedelmänviljely.
Hyvä tietolähde puutarha-asioissa on myös puutarha.net-verkkopalvelu (http://www.puutarha.net/). Siellä on kaupan lisäksi mm. maksuttomasti käytettävä Puutarhakirja ja myös keskustelupalstaa selaamalla löytyy tietoa.
Voit etsiä historia-aiheisia DVD- tai CD-rom-levyjä HelMet-aineistoluettelosta www.helmet.fi kirjoittamalla aihehakuun historia ja rajaamalla aineistotyypin dvd- tai cd-rom-levyihin. Ohje haun rajaamiseen löytyy HelMetin linkistä Ohjeita.
Mainitsemasi teos on kenties ollut Helsinki Median julkaisema Historia cd-rom, suomenkielinen multimediamatka historian kiehtovaan maailmaan vuodelta 1999.
Kirja on uusi, ja vasta tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit tehdä varauksen, kun kirjojen sijaintitiedot eli ne kirjastot, joihin kirja on hankittu, näkyvät Helmetin kautta.
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em...
Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Olemme tilanneet Leppävaaran kirjastoon Dame Janet Bakerin levyn "Testament", jolta tuo kappale löytyy. Muutamassa viikossa pitäisi löytyä rekisteristä. Amazonista voi katsella, miltä muilta levyiltä kappale löytyy http://www.amazon.com
Kappale on kuunneltavissa mp3-muodossa seuraavasta linkistä: http://www.lottelehmann.org/llf/lehmann/sings/
Runo on Kuolemajärveläinen lehdessä 1/2000, s.39. Lehti kuuluu Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan, joten sitä ei saa lainaksi. Voit käydä kopioimassa runon kirjastossamme tai jos asut muualla Suomessa voit pyytää oman kirjastosi kaukolainauksen kautta kopion meiltä lähimpään kirjastoosi.
HelMetin kautta ei valitettavasti tosiaankaan voi varata useita kappaleita samaa kirjaa. Kirjaston henkilökunta pystyy kuitenkin oman käyttöliittymänsä kautta kohdistamaan useampiakin varauksia saman nimekkeen eri niteisiin. Saadaksesi luokallesi monta samanlaista kirjaa joudut siis joko käväisemään kirjastossa tai soittamaan, jotta voimme tehdä varaukset puolestasi.
Monika Fagerholmin Amerikkalainen tyttö -kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, ja kirjan molemmista painoksista on myös varauksia. Siksi kirjan saaminen kovin pian ei onnistu.
Kirjan voi varata Helmet-verkokirjaston kautta (www.helmet.fi) tai pyytää henkilökuntaa varaamaan sen. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja verkkokirjaston kautta varattaessa myös tunnusluku. Varatun kirjan voi noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta. Tällainen varaus maksaa 50 senttiä.
Voit esittää toiveesi kustantajalle vaikkapa sähköpostitse. Janet Evanovichin suomennokset on kustantanut WSOY. Alla on linkki, jossa on WSOY käännöskirjallisuuden kustannustoimittajien yhteystiedot.
Teosten kustantajatiedon löydät joko itse teoksesta tai esimerkiksi kirjastotietokannoista. Kustantamojen yhteystiedot voit etsiä helposti netistä.
http://www.wsoy.fi/toimitus/suomennettu-kaunokirjallisuus/
https://finna.fi
Osuuspankkilaki on vuodelta 1990, mutta siihen on tehty merkittäviä muutoksia vuonna 1996 (26.7.1996/575) koskien mm. osuuspankkien yhteenliittymistä ja sen valvontaa. Lakiin on tehty muutoksia myöhemminkin (Suomen laki 1, Ra 110).
Eduskunnan kirjaston (http://www.eduskunta.fi/kirjasto ) Selma-WWLS -tietokannasta löytyy asiasanahaulla osuuspankki Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän muistio, 84 sivua, julk. Valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinayksikkö. Valitettavasti muistio näyttää jääneen jollekulle lainaan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta selviää kuitenkin, että muistio sijaitsee myös seuraavissa kirjastoissa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston kirjasto ja Åbo Akademis bibliotek.
Katsoin Antikvaarista, joka on antikvariaattien yhteisluettelo. K. Merikosken kirjojen hinta näyttää vaihtelevan 4 -40€. Linkki Antikvaari hakutulokseen.