Kuvailemastasi vankilasta käytetään nimeä ”kuiluvankila”. Tällainen on mm. Turun linnan vanhin vankila 1300-luvulta. Kuiluvankilaksi vankilaa kutsuttiin siksi, että (Turussa) 200 vuoden ajan tunnustusvangit laskettiin kahdeksan metriä syvän kuilun pohjalle köyden avulla.
”Tunnustusvangit saivat nimensä siitä, että vankeutta aina 1700-luvulle saakka ei käytetty rangaistuksena siinä mielessä kuin nykyään, vaan vangeilta haluttiin tunnustus”, kertoo Turun linnan opas. ”Jos tunnustusta ei irronnut, vanki laskettiin takaisin kuiluun ja saatettiin unohtaa sinne jopa vuosiksi kohtalokkain seurauksin”, jatkaa opas.
Lähde: ”Tulossa kolme karmaisevaa vankilahetkeä” Esko Kärkkäinen Turun Sanomissa 24.9.1998
http://media.tkukoulu.fi/collection/94/ (...
Mitch Albomilta on suomennettu vain kirja Tiistaisin Morrien luona (Tuesdays with Morrie),
jonka suomalainen kustantaja on WSOY. Kustantajalle voit lähettää julkaisutoiveen tämän linkin kautta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Nimi Daniela on nimen Daniel naispuolinen vastine, joka esiintyy ruotsinkielisessä almanakassa. Daniel tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ’jumala on tuomarini’. Nimi Daniela on ranskan kielessä Danielle, italiassa Daniella, slaavilaisissa kielissä Dana. Englantilaisella kielialueella Danaa pidetään muunnoksena tanskalaista tarkoittavalle sanalle dane. Irlannissa sen iirinkielinen kantasana merkitsee kiihkeää.
Nimi merkitsee kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Nimi Leoni on...
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
"Muistan sua Elaine" on Allu Kososen säveltämä ja Matti Jurvan sanoittama fox, jonka levytti ensimmäisenä The Ramblers vuonna 1931. Se on sävelletty trumpetisti Kososen ja kaverinsa pasunisti Klaus Salmen yhteisen tyttöystävän Elainen muistoksi.
Marko Tikan ja Toivo Tammisen kirjassa "Tanssiorkesteri Dallapé - Suomijatsin legenda 1925-2010" (SKS, 2011) on jopa kuva tästä salaperäisestä Elainesta.
Voisiko tämä, työtoverin alla kuvailema, olla etsimäsi?
Candy Candy on Kyoko Mizukin ja Yumiko Igarashin luoma manga -sarja, jonka ilmestyminen alkoi vuonna 1975 . Sarjan pohjalta on 70-luvulla tehty myös TV-anime ja myöhemmin elokuva, joka kokoaa sarjan tarinan yhdeksi kokonaisuudeksi. Sarjaa on julkaistu myös suomeksi dubattuna VHS-kaseteilla 80- ja 90-luvuilla.
Tarina kertoo Candice "Candy" White Adlaysta, joka on vaaleahiuksinen, vihreäsilmäinen orpo tyttö.Candy on pirteä,herttainen ja hiukan rasavilli tyttö,jolla on hyvä ystävä Annie,joka kuitenkin adoptoidaan rikkaaseen perheeseen.Candy suree menetettyään ystävänsä,mutta tapaa kukkulalla pojan,joka soitttaa säkkipilliä.Vähän ajan päästä Candy adoptoidaan perheeseen,jonka...
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6
Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852.
Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73
Taika-...
Löysin seuraavat sanonnat internet-sivulta Sanontoja savolaisista sukunimistä ( http://www.tenkanen.net/kirjoitukset/savosta.htm ):
On ahtaalla kum Manninen ovev välissä.
Ryppeytyy huuliin ku Mannisen veisuu.
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Muita Mannis-aiheisia sanontoja voit yrittää etsiä sananparsia käsittelevistä kirjoista. Kirkes-kirjastojen tietokannasta osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 löytyy asiasanalla "sananparret" monta kirjaa, joista voit aloittaa etsinnät. Kannattaa katsoa myös tämä kirja:
Heino, Riitta Maria: "Mann-Mannin-Manninen: sukututkimus Mannisen suvusta".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilta löytyy myös sananparsikokoelma...
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Erisnimen ja yleisnimen ero on tosiaan joskus häilyvä. Taivaankappaleista puhuttaessa voidaan kuitenkin sanoa Maapallon (tai Maan), Kuun ja Auringon olevan isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä tähtitieteellisinä termeinä. Sen sijaan yleiskielen sanoina ne kirjoitetaan pienellä. Ehkä esimerkit selventävät eroa:Yöllä taivaalla näkyi kuu, mutta nyt jo aurinko paistaa.Planeettamme Maapallo kiertää tähteään, eli Aurinkoa.Tämän lisäksi tähtitieteessäkin voidaan puhua muista taivaankappaleista, jolloin kyse ei ole erisnimistä, esimerkiksi Jupiterin kuut.Esimerkkejä voinee keksiä myös tähtitieteen ulkopuolelta. Onko esimerkiksi helvetti paikan erisnimi, tai joulupukki henkilöhahmon nimi? Näissäkin vastaus riippuu kontekstista.Lähteet:...
Varhaisin löytämäni käännös sisältyy nuottiin "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K.G. Fazer). Nuotti on julkaistu todennäköisesti vuonna 1910. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Tässä nuotissa laulun nimi on "Olli metsässä". Se alkaa: "Metsään pien' Olli on kulkenut". Nämä tiedot löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Samalla nimellä ja samoilla alkusanoilla laulu löytyy myös lehdistä "Koitto" (01.01.1916, nro 4) ja "Kisäkenttä" (15.07.1916, nro 7-8). Lehdissä suomenkielisen sanoittajan nimeä ei mainita. Säkeistöjä on neljä kuten alkuperäisessäkin laulussa...
Kävisikö tämä:
Tekijä Delerm, Philippe
Teoksen nimi Päivätorkut piloilla / Philippe Delerm ; suomentanut Annikki Suni ; rautalankavinjetit: Juha Markula
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 2002
Kirja löytyy myös HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=p%C3%A4iv%C3%A4torkut&searc…
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Kuvauksesi kaltaisia blues-biisejä on olemassa loputon määrä, joten tehtävä taitaa olla meille aika mahdoton. Kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikintunnistuspalveluita. Osa niistä (mm. SoundHound) pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
