Lääketieteessä määritetään ns. impact factor eli viittauskerroin -pisteitä artikkeleille ja lehdille. Tietoja näistä saa Science Citation Index ja Journal Citation Reports -tietokannoista. Turussa nämä tietokannat ovat käytössä Turun yliopiston pääkirjastossa (Yliopistonmäki)sekä Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Kiinamyllynkatu 10). Tietokantoihin voi teettää maksullisia hakuja.
Asiakkaat voivat käyttää myös itse käyttää tietokantoja.
Internetistä osoitteesta http://www.mco.edu/lib/instr/impact_factors.html löytyy joidenkin lehtien viittauskertoimia.
Toki saa, mutta jos kirja katoaa tai tuhoutuu jollain tavoin, sen joutuu korvaamaan kirjastolle. Kannattaa myös varmistaa, ettei kirjan eräpäivä osu matkan ajalle, ettei lainasta tule myöhästymismaksuja.
Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
Kysymyksestäsi ei käy suoraan ilmi, haetko tietoa Suomen alueen vai jonkin muun Euroopan alueen taloudellisista olosuhteista keskiajalla. Tilanne on luonnollisesti vaihdellut myös yhteiskuntaluokittain. Keskiajan taloushistoriaa käsitteleviä teoksia on mm. Turun kaupunginkirjastossa useita. Tietoa taloushistoriasta löytyy myös yleisemmistä keskiajan historiaa käsittelevistä teoksista.Tässä muutama poiminta Turun kaupunginkirjaston kokoelmista:
Heikkilä, Tuomas: Euroopan synty: keskiajan historia (2004)
Kallioinen, Mika: Kauppias, kaupunki, kruunu: Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle (2000)
Kallioinen, Mika: Kirkon ja kruunun välissä: suomalaiset ja keskiaika (2001)
Pirenne, H.: Economic and social...
Teosta löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista http://www.helmet.fi/ ja Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista http://www.helsinki.fi/helka/ . Kaupunginkirjaston aineistoluettelossa tekijän etunimeksi on kirjattu Pentti mutta kyseessä on sama Antti Aarnen teos. Teosta löytyy vain englannin kielisenä.
Suomessa voi opiskella informaatiotutkimusta ja sen lähitieteitä seuraavissa korkeakouluissa: Åbo Akademi (http://www.abo.fi/fak/esf/bii/), Tampereen teknillinen korkeakoulu (http://www.tut.fi/) sekä Oulun (http://syy.oulu.fi/) ja Tampereen yliopistot (http://www.info.uta.fi/) myös oppilaitosten Internet-sivuilla.
Oletko jo tutustunut Kirjava Kukko sarjaan. Siinä on monia hauskoja kirjoja, esimerkiksi Levolan Rouslain-kirjat ja Parvelan Ella-kirjat. Uusin Ellasta kertova kirja Ella Lapissa ei tosin enää ole siinä sarjassa.
Suosittelen sinulle myös Astrid Lindgrenin, Tuula Kallioniemen ja Päivi Romppaisen kirjoja. Jos pidät eläimistä silloin saatat pitää myös Lucy Danielsin Eläinten arkki -sarjasta. Ja sitten vielä Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Risto Räppääjät.
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
Tältä sivulta löytyy ohjeita kyselyä varten, https://www.kirjastot.fi/uutiset/ajankohtaista/yleisten-kirjastojen-kay…
Siellä kerrotaan, että kirjastot saavat paperilomakkeet suoraan Taloustutkimukselta:
Kysely toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Paperilomakkeesta kirjastot saavat tulostettavat pdf-versiot kaikilla kielillä suoraan kyselyn käytännön toteuttajalta Taloustutkimus Oy:ltä. Kirjasto monistaa itse oman kirjaston asiakasmäärään sopivasti eri kieliversioita. Tulostettavassa lomakkeessa on valmiiksi kunnan ja kirjaston nimi. Ne kannattaa tarkistaa ennen monistamista. Taloustutkimus postittaa lomakkeen suoraan kirjastoon jos kirjaston sähköpostiosoite on tiedossa. Jos se puuttuu Kirjastohakemiston tietokannasta,...
Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Kirjallisista lähteistä aiheesta ei löytynyt juurikaan tietoa. Yleisellä tasolla Timo Sahl ja Ilkka Mäkitie kertovat matrikkeliteoksessaan Lääkäreitä puolustusvoimissa : korkeimmissa sotilasarvoissa palvelleet, 1918-2022 (Suomen Lääkintäupseeriliitto 2023) että sotilaslääkärin työnkuva on voinut olla hyvin moninainen. Erilaisisiksi rauhan aikaisiksi tehtäviksi teoksessa mainitaan toimiminen varuskunnassa, sotilassairaalassa, hallinnossa, toimialan tutkimusta ja kehittämistä suorittavassa laitoksessa tai kansainvälisessä tehtävässä. Varuskuntatasolla työskentely on vastannut lähinnä perusterveydenhuollon työskentelyä, hallinnon puolella tehtäviin on kuulunut terveydenhuollon johtamista, tarkastamista, resursseista huolehtimista ja alan...
12-osainen ranskalaissarja Tehtyä ei saa tekemättömäksi nähtiin meillä 13.12.1981 alkaen. Sarjan alkuperäinen ranskankielinen nimi on Docteur Teyran.7-osainen brittisarja Kummitustalo esitettiin 1.12.1979 alkaen. Sarjan alkuperäinen nimi on Nobody's house.Meillä on hotelli on alkuperäiseltä nimeltään Petit déjeuner compris.
Laitoin tästä kyselyä kirjastolaisten sähköpostilistalle, jos joku muistaisi pyöräilyjä oman kirjastonsa historiasta ennen vuotta 2010. En ole valitettavasti saanut tähän vastauksia. Jos saan niitä myöhemmin, niin välitän ne tiedoksi. Lehtiartikkeleita yritin myös etsiä, mutta ensimmäiset maininnat olivat vasta vuoden 2011 Cycling for libraries -tapahtumasta.Esimerkiksi Seinäjoen pääkirjaston varastossa on monta metriä kirjastoaiheisia teoksia, myös kirjastohistoriaa. Taitaa olla melko pieni mahdollisuus, mutta niitä voit toki käydä selaamassa, jos sieltä löytyisi mainintoja etsimältäsi ajanjaksolta opinnäytettäsi varten.
Unfortunately, it seems no sheet music has been published of the song Sentimento, composed by Hermann Weindorf with lyrics by Jutta Staudenmayer. I could not find any unofficial transcriptions online either.
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista.
Nils Åke Nilsson kuvaa kirjassaan Ölresan müncheniläisen oluttuvan tyypillistä hiukopalaa Münchener Bierradi mit Schnittlauchbrot: ohuiksi siivuiksi leikattu retikka, joka syödään suolan ja hienoksi hakatulla ruohosipulilla päällystetyn voileivän kera. Samaa (retikat spiraalin muotoon leikattuina)suosittelee myös Irmeli Kopisto-Menzel Saksalaisessa keittiössä (v.1984), jossa hän antaa myös retikkalaatin ohjeen:
Höylää tarvitsemasi määrä retikoita kasvishöylällä ohuiksi lastuiksi. Lado ne kerroksittain salaattikulhoon ja ripottele jokaiselle kerrokselle reilusti suolaa. Suola saa ne mehustumaan niin, että salaatinkastike muodostuu aivan itsestään. Anna salaatin maustua jonkin aikaa.
Osoitteessa www.puutarha.net alan harrastajilla on...
Jos kirjalla on useita tekijöitä, tilitetään korvaus näille pääluvun mukaisessa suhteessa.
Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Jos teoksella on alkuperäisen tekijän lisäksi kääntäjä tai kääntäjiä, tilitetään kääntäjän osuus näille pääluvun mukaisessa suhteessa.
Lainauskorvausta jaetaan vain teoksille, joilla on ISBN-tunnus. Näin ollen lehdissä julkaistusta aineistosta ei makseta lainauskorvauksia.
https://www.sanasto.fi/
Robert Lowellin teoksia ei ole suomennettu, enkä myöskään onnistunut löytämään mistään käännösvalikoimista hänen runojaan. Joitakin yksittäisiä runoja voi tosin suomeksi löytyä esimerkiksi kirjallisuuslehdistä. Ainakin Tuli & Savu -lehden numerossa 1/2007 on Teemu Mannisen suomennos Lowellin runosta "Kuolleille tasavaltalaisille".
