Voisikohan olla niin, että päiväkodin satuhetkeen on otettu olemassaoleva tarina ja tehty siitä oma mukaelma vähäisin muutoksin? Kysymyksen satu on nimittäin kutakuinkin yhtenevä Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli -kirjan Eläköön Eemeli päätösluvun pääjuonen kanssa. Siinä Aatu-renki puutöitä tehdessään viiltää puukolla haavan peukaloonsa. Haava ei ota parantuakseen ja ounastellaan verenmyrkytystä. Aatun vointi heikkenee ja peukalosta lähtevien punaisten juomujen etenemistä seurataan tiiviisti. Lopulta Eemeli lähtee aamuyöllä sankassa lumipyryssä viemään Aatua lääkäriin Marjolahteen. Matkanteko on työlästä ja rankkaa, mutta Eemeli onnistuu kuin onnistuukin pääsemään perille. Peukalo amputoidaan, ja Aatu joutuu ainakin jonkin aikaa...
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Kirjastojärjestelmä kaatui puolisen tuntia sitten, ja palvelinta ollaan parhaillaan käynnistämässä uudelleen. Toivottavasti katkos jää lyhytaikaiseksi; kannattaa kokeilla kirjautumista uudelleen jonkin ajan kuluttua. Pahoittelen harmia.
Opiskelijahaalarin väri ja sen selässä oleva oppilaitoksen tai oppilaskunnan tunnus kertoo, missä haalarin kantaja opiskelee. Samanvärisiä haalareita on useilla eri alojen opiskelijoilla, joten pelkkä väri ei kerro opiskelupaikkaa. Alla linkit Ylen uutiseen aiheesta ja Wikipedia-artikkeliin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/opiskelijahaalari-erottaa-muista-ja-yhdistaa-omiinsa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4
Hei,
tämä on täysin mahdollista. Hallituksen muodostaminen tapahtuu perustuslaissa säädettyjen muotojen mukaisesti. Yksikamarisen eduskunnan olemassaoloaikana vuodesta 1907 lähtien mikään säädös ei koskaan ole estänyt sellaisen hallituksen muodostamista, jossa kaikki eduskunnassa edustettuina olevat puolueet olisivat mukana.
Poliittisesti ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä, että eduskunnassa ei lainkaan olisi oppositiota vaan kaikki puolueet olisivat mukana hallituksessa. Tällaiseen ratkaisuun on päädytty vain äärimmäisessä hätätilanteessa.
Jatkosodan aikana vuosina 1941-43 toimi esimerkiksi Jukka Rangellin hallitus, jossa mukana olivat kaikki eduskuntapuolueet: SDP, maalaisliitto, kokoomus, edistyspuolue, IKL, Rkp.
Toki lähes aina...
Urheiluselostukset ovat kuuluneet Yleisradion ohjelmistoon käytännössä alusta asti. Niiden sisällyttäminen ohjelmistoon riittävän usein palveli myös radiovastaanotinten leviämistä. Ennen merkittäviä urheilutapahtumia oli havaittu radioiden menekin selvästi lisääntyvän. Ensimmäisiä urheiluradion suurtapauksia oli Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelun lähetys Helsingistä 7.–8.9.1929. Monen radionkuuntelijan mieleen Yleisradion alkuvuosien merkkitapahtumana on jäänyt Berliinin olympialaisten radiointi.Tekniset valmiudet suoriin urheiluselostukseen olivat hyvät. Urheilukilpailujen radioinnin lisääntymistä yleisradiotoiminnan alkuvuosina hillitsi lähinnä kilpailujen järjestäjien epäilys, että kilpailujen radiointi veisi yleisön kentältä....
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
Kyseinen kirja ei ole nyt lainattavissa Kouvolan pääkirjastossa, koska pääkirjaston kirja on varaushyllyssä odottamassa noutoa. Eräpäivää ei ole näkyvissä, koska varaaja ei ole kirjaa vielä hakenut eikä eräpäivä siten tiedossa. Kun teoksen saatavuustiedoissa Lainattavissa-kohdassa on viiva eikä eräpäivää näy, on teos joko varaushyllyssä, matkalla noutopisteeseen toisesta kirjastosta tai matkalla takaisin kirjan kotipisteeseen. Tällöin kirja ei ole kirjaston hyllyssä ja siis ei-lainattavissa. Lainattavissa-kohdassa on viiva myös silloin kun kirja on vasta tullut kirjastoon eikä ole ehtinyt vielä hyllyyn lainattavaksi.
Kirjaan on tällä hetkellä 5 varausta.
Nämä tilastotiedot ovat Tilastokeskuksen asunnot- ja asuinolot -tilaston tietokantataulukossa numero 6 "Asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2015"
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__asas/?tablel… josta pitää tehdä poiminta taulukosta. Käytössäolotilanne, joka kuvaa tyhjää, on "ei vakinaisesti asuttu".
Aiheestasi löytyi aika paljon artikkeliviitteitä. Voit hakea niitä Aleksi-lehtitietokannasta seuraavilla hakulausekkeilla: ensimmäinen haku= seikkailumatk* tai elämysmatk*; toinen haku = seikkailukasv*. Aleksi-tietokantaan pääset Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (www.lib.hel.fi)kohdasta lehdet /aleksi /www-liittymä. Huom! Koska tietokanta on maksullinen siihen pääsee vain kirjaston työasemilta, et mistä tahansa nettikoneelta. Helsingin kaupunginkirjaston plussa-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, joka olisi käsitellyt aihettasi.
Valitettavasti ei.
Kirjasto ostaa esitysoikeuden tiettyyn kappaleeseen elokuvaa. Sitä ei siis voi korvata vastaavalla elokuvalla, vaikka sellainen löytyisikin.
Korvaamisesta selviää rahalla. Blue-ray levyn korvaushinta on yleensä Helmet kirastossa 42€
Hei,
Tällä hetkellä ei ole löytynyt monologia tai muuta teosta, joka loppuisi sanoihin "Miksi minä päästin sen pojan lähtemään?". Kysymäsi teksi on voinut olla joko jostakin painetusta tekstistä tai sitten esittäjän kirjoittama. Mainitsithan, että esittäjä harrasti myös kirjottamista.
Voit palata myöhemmin asiaan uudelleen, jos haluat.
Arja
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
