Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
Frankissa on esiintynyt pieniä häiriöitä viime päivinä. Jos ongelmia tai katkoksia esiintyy, kannattaa kokeilla uuden Frankin testiversiota http://testfrank.lasipalatsi.net/django/frank/search/
Linkki siihen löytyy Frankin etusivulta.
Tove Janssonin sanotaan kuuluvan kuvataiteilijana modernismin laaja-alaiseen suuntaukseen. Hyvä teos hänen kuvataiteilijan työstään on Erik Kruskopfin kirja Kuvataiteilija Tove Jansson. Taidemuseo Martta Wendelinin sivuilla on myös esitelty taiteilijaa:
http://sivustot.tuusula.fi/museot/wendelin/tekstisivu.tmpl?numero=85000…
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta...
Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy.
Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Valtterin alkuperän katsotaan viittaavan saksalaiseen Waltheriin, joka merkitsee valtiasta, ohjaajaa ja joukon johtajaa. Christianin alkuperä on latinankielessä Christianuksessa, mikä tarkoittaa kristittyä. Nimi onkin ollut monien varhaisten marttyyrien. (lähde: Uusi suomalainen nimikirja)
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
En löytänyt kyseistä virkettä Ovidiuksen tuotannosta. Erityisen tiheällä kammalla tutkin Ars amatoria -teosta, josta voi löytää vastaavanlaisia (vaikkakin usein merkitykseltään päinvastaisia) ohjeita.
Aivan varmasti en voi kuitenkaan sanoa, etteikö kyseessä voisi olla aito Ovidius-laina. Epäilen, että kyseessä on yksi niistä lukuisista internetiä kiertävistä lentävistä lauseista, jotka on joskus virheellisesti yhdistetty kuuluisaan kirjoittajaan. Voi toki myös olla, että kääntäjä ei ole oikein onnistunut välittämään Ovidiuksen latinan hienouksia. Englanninkielinen "take something by storm" -ilmaisu viittaa voimankäyttöön (Oxford English Dictionaryn mukaan "capture a place by a sudden and violent attack". On vaikea...
Annamari Vänskän kirja Muodikas lapsuus taustoittaa merimiesasua ja sen suosiota seuraavasti: "Merimiesasu on yksi klassisimmista ja globaaleimmista lastenmuodin tyyli-ikoneista. -- Syytä siihen, miksi asusta tuli muodikas, ei tiedetä tarkkaan, mutta ainakin muutamalla seikalla lienee ollut vaikutusta. Asusta tuli Yhdysvaltojen merivoimien virallinen univormu vuonna 1813 ja Ison-Britannian vuonna 1857. Samoihin aikoihin vuonna 1846 kuningatar Victoria oli teetättänyt merimiesasun pojalleen, tulevalle kuningas Edward VII:lle. Kun kuva pojasta puvussaan tuli julkisuuteen, merimiespuvusta tuli nopeasti suosittu poikien ja tyttöjen asu, ja puvun värit, sininen ja valkoinen alkoivat symboloida merta, rantaa, vapaa-aikaa ja vapautta. 1800-luvun...
Romaani Sudenmorsian on luokiteltu proosaballadiksi ja se edustaa 1900-luvun alun uusromantiikkaa.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai4/4_…
Kyseessä saattaisi olla Toni Edelmannin laulu Lasinen vuori (teksti Aale Tynni). Tuntomerkit sopivat tähän lauluun, mutta laulun teksti kylläkin kuuluu: "Valhetta, valhetta, valhetta on kaikki laulut maan..."
Edelmannin itsensä esittämänä kappaletta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain vinyylilevynä, mutta laulun on levyttänyt myös Eija Ahvo; CD:n nimi on Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja. Levyjen saatavuuden voit tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)
Jos nyt kuitenkin käy niin, ettei tämä ole se hakemasi laulu, niin toivottavasti lähetät etätietopalveluun uuden kysymyksen, jatketaan sitten asian selvittelyä!
Vuoden 1964 kansakoululaki suositti vieraan kielen opetusta. Suuremmissa kaupungeissa opetus oli alkanut vapaaehtoisesti jo sitä ennen. Mutta kattavasti pakolliseksi vieraan kielen opetus tuli vasta peruskoulu-uudistuksen mukana. Tämä kouluopetuksen yhtenäistänyt uudistus toteutettiin vaiheittain vuosina 1972-77. Eli 1960-luvulla syntyneiden joukossa voi olla henkilöitä, jotka ovat jääneet vaille vieraan opetusta koulussaan.
Jospa kyseessä ei olekaan Cicero vaan Kahlil Gibran.
Kahlil Gibranin Profeetta -nimisessä kirjasessa, profeetta puhuu avioliitosta mm. seuraavin sanoin:
...
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä
sielujenne rantojen välillä."
...
"Ja seisokaa yhdessä
älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.
Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Sitaatti löytyy Profeetan 10. painoksesta 1981 s. 18 ja 17. painoksesta 1991 s. 24.
Risto Ahti on kääntänyt Gibrania kauniisti:
"Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin:
Sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan,
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Gibran,...
Wikipedia-artikkelin mukaan brittiläinen makeisyritys Mackintosh's lopetti Toffon valmistamisen vuonna 2005. Ilmeisesti Yhdistyneiden arabiemiirikuntien markkinoille Toffoa kuitenkin edelleen tehdään Nestlé-yhtiön tuotemerkkinä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Toffo_(toffee)
Yksityiskohtaista suomenkielistä aineistoa ei aiheesta löydy.
Muinaisen Egyptin maanviljely oli täysin riippuvainen Niilin tulvista, jotka aiheutuivat trooppisen etelän kaatosateista Abessinian ylängöllä. Tulvaveden mukanaan tuomat lietteet olivat peräisin Abessinian vuoriston tuliperäisten kivilajien tuhkakerroksista. Tarkempaa tietoa lietteen koostumuksesta ei lähteistämme löytynyt.
Tietoa Niilin tulvista ja maanviljelystä muinaisessa Egyptissä suomeksi löytyy esim. teoksista:
Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri (Otava 1994)
Grimberg, Carl: Kansojen historia : osa 1 (WSOY 1980)
Montet, Pierre: Sellaista oli elämä faraoiden Egyptissä (WSOY 1982)
Salonen, Armas ; Holthoer, Rostislav : Egypti ja sen kulttuuri (Otava 1982)...
Sitten, kun pääset karanteenista ja pystyt palauttamaan lainan, palauta se kirjaston henkilökunnalle (ei automaattiin). Selitä asiakaspalvelijalle lainan myöhästymisen syy, jotta myöhästymismaksut voidaan poistaa asiakastiedoistasi.
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
