Ainakin viime vuonna (2015) Metsähallitukselta saattoi ostaa viiden euron hintaisen joulukuusiluvan, jonka maksettuaan saattoi tietyistä pohjoisen Suomen Metsähallituksen metsistä kaataa itselleen kuusen. Lisää tietoa luvasta Metsähallituksen sivuila:
http://www.metsa.fi/joulukuusilupa
Valitettavasti emme löytäneet eteläisemmästä Suomesta vastaavanlaista tapaa hankkia halpaa joulukuusta.
Talousmetsä sinällään on luonnontilaisen metsän vastakohtana metsä, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talousmets%C3%A4
Sen voi omistaa valtio, yksityinen tai esim. yritys.
Tässä muutamia lähteitä negatiivisen ja positiivisen vapauden käsitteille:
Berlin, Isaiah (2001), ”Kaksi vapauden käsitettä”, teoksessa Vapaus, ihmisyys ja historia. Gaudeamus.
Skinner, Quentin (2003), Kolmas vapauden käsite. niin&näin.
Vapaus (2018). Toim. Sami Syrjämäki. niin & näin.
Tieteen termipankki: Filosofia:vapaus. (Tarkka osoite: http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:vapaus.)
Sami Syrjämäki: Berlin vapaudesta. Logos-ensyklopedia. Syrjämäki, Sami, Kannisto, Toni (toim.). Eurooppalaisen filosofian seura ry. https://filosofia.fi/node/2397
Henrik Rydenfelt: Kaksi vapautta, kaksi demokratiaa https://etiikka.fi/kaksi-vapautta-kaksi-demokratiaa/
Näistä Wikipedia-artikkeleissa löydät tietoa aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_in_the_Eurovision_Song_Contest#Winners_by_language
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielet_Eurovision_laulukilpailussa#Luettelo_Eurovision_laulukilpailussa_k%C3%A4ytettyjen_kielten_parhaista_sijoituksista
Valitettavasti en löytänyt hänen tietojaan selaamistani matrikkeleista. Hänestä löytyy kuitenkin tietoa internetistä seuraavilta sivuilta:
Taidetalo Pilvilinna (Nokkalan koti)
Naivistit Iittalassa -näyttelyyn liittyvä esittely
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Löysin netistä tällaisen suomennoksen: "Työ odottaa sen aikaa, että näytät lapsellesi sateenkaaren, mutta sateenkaari ei odota, että teet työsi. -Joan O´Hara" Suomentajaa ei mainita. Näet lauseen täältä: http://fi.wordpress.com/tag/vanhemmille/ (otsikkona Työ)
Vaahteramäen Eemeli on niin suosittu kaveri, että hänestä kertovia kirjoja on melkeinpä jokaisessa kirjastossa. Nokian kirjaston kokoelmissa on näitä Astrid Lindgrenin kirjoittamia kirjoja monenlaisena versiona ja myös DVD-elokuva löytyy.
Jos haluat tarkistaa, mitä niistä tällä hetkellä on kirjastossa paikalla, voit tarkistaa sen Piki-kokoelmatietokannasta. Sitä pääset katsomaan vaikkapa kirjaston kotisivujen kautta.Toinen mahdollisuus on soittaa kirjastoon ja pyytää virkailijaa etsimään niitä sinulle valmiiksi.
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Näyttäisi siltä, ettei kyseisiä artikkeleita tai niiden tiivistelmiä ole saatavissa verkossa. Tein lukuisia hakuja sekä Helsingin yliopistossa että kaupunginkirjastossa käytettävien tietokantojen avulla tuloksetta.
Yliopiston puolella muiden muassa tietokannat PubMed, EBSCO ja PsycARTICLES antavat muutamia tuloksia kummaltakin kirjoittajalta, joiden joukossa ei kuitenkaan ollut etsimiäsi artikkeleita.
Kaupunginkirjastossa käytettävistä tietokannoista WorldCat antoi tuloksen, jonka mukaan kyseiset artikkelit ovat saatavissa fyysisinä kappaleina amerikkalaisissa yliopistokirjastoissa, toinen Floridassa ja toinen Utahissa. Helsingin yliopiston kirjaston Nelli-portaalista pääset tutkailemaan WorldCatia ja artikkelien saatavuustietoja.
http...
Asiasanoilla opettajat ammattikuva löytyvät Finnasta https://www.finna.fi/ esimerkiksi seuraavat:
- Kutsumuksesta palkkatyöhön https://www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2008/108209Loppur…;
- Mestarista tutoriksi https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13296/9513917215.p…
Vuonna 2014 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen työntekijyys 1945-2013 on artikkeli Anttila Erkko: Opettajien työnkuvan muutos
Muita:
- Opettajuus : ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä /Olli Luukkonen, 2004
- Opettajankoulutus: lähihistoriaa ja tulevaisuutta, 2017
- Kansankynttilä keinulaudalla, miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan, 2016
- Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin, 2010
Pro gradu Opettajuuden...
Kyllä se on mahdollista. Kaukopalvelua tehdään kaikissa kirjastoissa ja se toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan teoksia muista kirjastoista, ja muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.
Kirjastot.fi -palvelussa on selitetty tarkemmin kaukopalvelun periaatteita:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu
Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
Vaasan kaupunginkirjastossa olevista tietolähteistä ei ikävä kyllä löytynyt tietoa tästä asiasta. Asiaa voisi ehkä tiedustella Kansallisarkiston Vaasan toimipisteestä, Varastokatu 2, Vaasa, p. 0295337300.
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Lukutaito työssä ja arjessa : aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa, 2000.
Fagerström, Marja-Liisa, Aikuisten lukuharrastustutkimus (Pro gradu -työ : Turun yliopisto, kasvatustiede), 1995.
Kirjastojen aineistotietokantoja ja teosten saatavuustietoja pääsee katselemaan www-osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/
Myös artikkeliviitekannoissa Aleksissa ja Artossa on aiheeseen sopivia artikkeleita. Artosta löytyvät mm. seuraavat artikkelit:
Kantele, Kalevi, Miten on suomalaisten aikuisten lukutaidon laita? Kirjastolehti 2000 : 8, s. 20.
Linnakylä, Pirjo, Aikuistenkin lukutaidossa on kehittämisen varaa. Virke 2000 : 5, s. 8-12.
Arinen, Pekka,...
Ruotsalaisella ungafakta.se-sivustolla Sven Andersson vastaa kysymyksiin vanhoista kolikoista. Katso
http://www.commersen.se/ungafakta/panelen/mynt.asp
Rahaliikkeissä tiedetään vanhojen kolikoiden arvot. Rahaliikkeiden osoitteet löytyvät puhelinluettelosta.
