Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Emmanuel Le Roy Ladurien kirja Montaillou,ranskalainen kylä 1294-1324 sopii ainakin tähän kuvaukseen. Kirja ei kuitenkaan ole romaani, vaan tietokirja, joka on ilmestynyt suomeksi jo 1980-luvulla.
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietäisi. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Wordsworthin sonetteja ei ole suomennettu tällaisina kokoelmateoksina (Tynni on tosin suomentanut Shakespearen Sonetit). Tynnin käännöksenä on ilmestynyt teos nimeltä Runoja, jossa on kaksi sonettia Wordsworthin sonettikokoelmista, mutta kysyttyä sonettia ei tässä teoksessa valitettavasti ole. Vaikuttaa siltä, että kyseistä runoa ei ole suomennettu.Lahden runotietokannasta haettu lista Wordsworth-suomennoksista:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_William_Wordsworthin_runojen_suo…
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Ihminen voi tulla riippuvaiseksi erilaisista asioista, joten tietokoneen käytöstäkin voi tulla riippuvaiseksi. Erilaisia tietokoneriippuvuuden muotoja ovat peliriippuvuus ja nettiriippuvuus. Osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/ saat asiasta enemmän tietoa.
Kyllä voi, mutta asianmukaiset tekijänoikeusasiat pitää hoitaa, kuten jo tiesitkin.
Tässä Teoston sivulla on kerrottu taustamusiikista:
http://www.teosto.fi/fi/taustamusiikki.html
On olemassa myös teostovapaata musiikkia, josta voit tarkemmin kysyä Teostolta.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville...
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/...
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Tehdessäsi varauksen Espoon kirjastoautolle HelMet-sivuilla,
sinun tulee kirjoittaa samalla varaussivulla olevaan laatikkoon haluamasi noutopysäkin nimi.
Pysäkkien nimet ja niillä pysähtyvien kirjastoautojen aikataulut löydät alla olevasta linkistä. Pääset tietoihin myös HelMet-sivuston etusivun kautta > HelMet kirjastot > Espoo > Kirjastojen yhteystiedot ja kotisivut > Kirjastoautot > Kirjastoautojen aikataulut. Pysäkit aakkosjärjestyksessä.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;37955;37956
Pikainen tuntuma on, että esseekokoelmien kysyntä on viime aikoina vähän lisääntynyt. Etenkin nuorten miesten, kuten Antti Nylenin ja Tommi Melenderin kirjoitelmien myötä on esseiden suosio kasvanut. Viime vuonna on ilmestynyt Johanna Venhon toimittama Mitä essee tarkoittaa ( Savukeidas ), löytyisikö siitä parempaa tietoa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032408__Smit%C3%A4%20esse…
Seuraavalla HelMet haulla löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista 469 esseekokoelmaa. Avaamalla kirjan tiedot näkyy, onko kirja lainassa. Lainalukuja ei valitettavasti saa näkyviin.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=041&search…
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
Valitettavasti en löytänyt suomenkielistä kirjaa Boudoir nukeista.Antiikki kirjoissa saattaa löytyä tietoja myös nukeista, muttei mitään kovin kattavaa.Netistäkin löysin vain yhden suomenkielisen sivun. https://fi.craftme.eu/boudoir-nuket-kerailijoille/Englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi sivustoja nukeista näyttäisi olevan runsaasti.
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko tilaisuuden tarjoitus olla avoin kaikille vai onko se suunnattu tietylle määrätellylle ryhmälle. Jos kyse on kaikille avoimesta tilaisuudesta, asia täytyy sopia kyseisen kirjaston kanssa. Helmet-sivulal on kirjastojen yhteystiedot. Yleensä on varminta tiedustella asiaa kirjaston johtajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tilaisuus ei ole avoin yleisölle vaan tarkoitettu omalle ryhmälle, sitä varten voi varata sopivan tilan Varaamo-palvelun kautta. Suurimmat tilat ovat maksullisia, mutta ilmaistilojakin on. Varaamoon täytyy kirjautua Facebook-, Yle- tai Google-tunnuksilla.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2019-12-11&purpose=meetings-and-working
