Benjamin on hepreaa, ja se tarkoittaa "oikean käden poikaa", "onnenpoikaa". Nimi esiintyy Vanhassa testamentissa, jossa Jaakobin nuorin poika on Benjamin. Suomessa nimi on esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1382 Lohjalla muodossa Benne. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 saakka.
Lisätietoa nimestä saa nimikirjoista, joita löytyy runsaasti kirjastoista. Esimerkiksi Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kaikki sukututkimukset eivät ole julkisesti saatavissa, osa löytyy eri kirjastoista, osa ei. Internetistä kannattaa kokeilla löytyykö sukuseuran kotisivuja tai muuta tietoa kyseisistä suvuista.
KUONANOJA
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirja Sukuhakemisto (1992), josta voi löytää viitteitä eri suvuista tehdyistä sukututkimuksista, lehtiartikkeleista yms. Siinä on viite:
Paikkala, Sirkka & Paikkala, Jarmo: Kuonanojan varrelta Tupaharjuun. Kiuruvesi 1986:38.
RÖYTIÖ
Emme löytäneet viittauksia tästä suvusta tehtyihin tutkimuksiin (niitä voi silti olla olemassa). Ainoa Röytiö-sanan sisältänyt viite Sukututkimusseuran kirjastotietokannassa oli alla oleva viite, joka ei välttämättä edes liity Röytiön sukuun:
Nimeke:...
Markoissa oli hopeaa vain vuosina 1964-1968. Silloinkin pitoisuus oli vain 35%. https://www.matinmarkka.com/Suomalaiset-kolikot-ja-setelit/Suomalaiset-kolikot-1963-2001/1-markka-1964-2001
Kaikkia luonnonkuituja ja -tekstiilejä voi yrittää värjätä luonnonväreillä ja tekokuiduistakin osaa. Pellavakangasta ja -lankaa on kuitenkin suhteellisen vaikeaa värjätä kotikonstein ja luonnonväreillä. Tulos voi myös olla hailakampi kuin esim. villakangasta värjättäessä.
Internetistä löytyi keskusteluketju pellavakankaan värjäyksestä luonnonväreillä:
http://foorumi.ihanitse.com/viewtopic.php?f=5&t=23721&start=0&st=0&sk=t…
jonka neuvoissa suositellaan käytettäväksi paljon puretusaineita sekä pellavan käsittelyä lipeällä ennen värjäämistä.
Purettamisella tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä metallisuoloilla. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös...
Pitkin hampain on suomen kielen fraasi eikä fraasien alkuperää useinkaan pystytä selvittämään. Fraasisanakirjoissa ei anneta fraasin alkuperää, vain merkitys "vastahakoisesti, töin tuskin" tai "vastenmielisesti, vastentahtoen"
Sakari Virkkunen Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Pirkko Muikku-Werner: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008)
Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/fulltext/pitkin%20hampain?order=entry&field=&baseforms=false
Henrietta Lastusen opinnäytteessä Pitkin hampain vertaillaan kiinnostavasti suomen ja ranskan hammas-idiomeja.Suomen kielen vastentahtoisuutta ilmaisevalle idiomille pitkin hampain löytyy myös ranskankielinen dent-sanan sisältävä...
Oosa on luultavasti suomennettu suositusta ruotsalaisesta Åsa-nimestä, mutta tämä suomalaistettu versio ei ole jostain syystä yleistynyt, väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimeä on annettu kaikkiaan vain 42 kappaletta . Åsa tulee pohjoismaisesta jumaltarustosta, jossa aasat ovat mahtava jumalsuku. Suomessa Åsa on ruotsinkielisessä almanakassa, nimipäivä on 13.6.
Lähteet:
Juri Nummelin: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ylläpitämä Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä edennyt p-kirjaimeen asti, joten lähdin selvittämään sanan merkitystä vuonna 2020 ilmestyneestä murresanakirjasta Kropsua eväsnä: Wanhaa kurikkalaasta äireenkieltä (toim. Osmo Rinta-Tassi). Sen mukaan sanojen pislaaki ja pislai merkitys on "hela, lyöte hevosen valjaissa tai piipussa". Sana tulee ruotsin sanasta beslag, joka tarkoittaa mm. helaa ja raudoitusta.Pislaipiippu puolestaan on pidempi johdos sanasta pislai. Sen merkitys on paikallista murretta taitavan kollegani mukaan metallikoristeinen/-vahvisteinen piippu. Tulkintaa tukee Wikisanakirjan määritelmä "metallisella vanteella eli pislailla vahvistettu tai koristeltu tupakkapiippu" (https://fi....
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
En löytänyt mitään viitettä siihen, että Luumäellä syntyneellä ja kuolleella Sulo Saaritsilla (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Saarits) olisi virolaisia sukujuuria tai että nimi "Saarits" olisi erityisen virolainen. Sitä on käytetty eri puolilla Suomea ainakin 1800-luvulta lähtien. Sukunimi-infon mukaan se on suhteellinen harvinainen (http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/saarits.html), mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen harvinainen. Samaisen infon mukaan tuolla Luumäen suunnalla on myös Saarits-niminen kylä tms, joten todennäköisesti myös laulajan sukunimi on sieltä peräisin.
Vaikka kaikille tullee ensimmäisenä mieleen Georg Otsin sukunimi, s-päätteiset nimet ovat pikemminkin latvian kuin viron kielessä tavallisia (useimmat...
Kansalaisten lahjoittamien kultaesineiden avulla kerättiin varoja maanpuolustukseen vuosina 1940–41. Idean alkuna on pidetty Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen 20.10.1939 julkaisemaa yleisökirjettä, jossa reservin vänrikki, myöhempi kansanedustaja ja professori Jussi Lappi-Seppälä kirjoitti: "Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä tuhansia maanpuolustukseen."
Ajatus sodankäynnin osittaisesta rahoittamisesta ei ollut ainutkertainen. Jo muinaisessa Karthagossa kerrotaan naisten luovuttaneen kultakorujaan kaupungin pelastamiseksi roomalaisten piirittäjien kynsistä. 1810-...
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
Lehtikuusen siemenet kypsyvät syksyllä ja alkavat varista seuraavan vuoden maaliskuulla. Variseminen keskittyy touko-kesäkuulle, mutta voi jatkua syksyyn asti.
Siemenet voi kylvää joko syksyllä tai keväällä, mutta keväällä kylvetyt tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Lehtikuusen lisääminen kylvämällä on epävarmempi tapa kuin sen lisääminen istuttamalla taimia.
Siementen kypsyminen: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostus-puulajeittain
Lehtikuusen kylväminen: https://www.meillakotona.fi/kysymykset/lehtikuusen-siemenlisays
Lisää tietoa lehtikuusen kylvämisestä ja siemenistä: https://siemenforelia.fi/siemenet/lehtikuusi/
Katso myös:
Rantala, Satu: Lehtikuusen kasvatus ja...
Sanat ainakin suomeksi ja saksaksi löytyvät netistä,
http://gamma.nic.fi/~hcd/jouluoratorio.html
Libretto sislältyy mm tähän levytykseen, minkä voi lainata kirjastoista,
Tunström, Göran
Jouluoratorio / Göran Tunström ; suom. Arto Häilä ; [katkelmat teoksesta Dante: Jumalainen näytelmä suom. Eino Leino] ; [katkelmat teoksesta Homeros: Odysseia suom. Otto Manninen ja Pentti Saarikoski]
Jyväskylä : Gummerus, 1984
Painos 2. p. 1984
Asia riippuu paljon siitä, millaisista kirjoista on kyse. Niitä voisi tarjota antikvariaateille laatimalla kirjoista listan, joskin antikvariaatit ovat varsin valikoivia siinä, millaisia kirjoja ostavat. Kirjoja voi myös tarjota lahjoituksena kirjastolla, mutta jos ne eivät ole uusia tai muuten kysyttyjä, niitä tuskin otetaan kokoelmiin-. Monissa kirjastoissa on kuitenkin kirjankierrätyshyllyjä, joihin kirjoja voi tuoda pienen määrä kenen tahansa otettaviksi.
Yksi keino päästä kirjoista tai muustakin käyttökelpoisesti mutta itselle tarpeettomasta tavarasta on tarjota niitä Kierrätyskeskukselle (https://www.kierratyskeskus.fi), Kontti-kierrätystavaratalolle (https://kontti.punainenristi.fi) tai muille käytettyä tavaraa myyville tahoille....
Klaara, Klara tulee latinasta (Clara) ja tarkoittaa puhdasta, kirkasta.
Kosti taas on suomalainen lyhentymä nimestä Konstantin(us). Konstantinus taas tulee latinan sanasta constant "muuttumaton".
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Effi(e)-nimi on parhaiten selitettävissä hellittelynimeksi. Sille voidaan osoittaa useitakin alkuperiä: 1)kreikan Eufemia ’hyvämaineinen’, nimipäivä meikäläisissä kalentereissa v. 1705-1907 syyskuun 16. päivä noin vuonna 304 kuolleen marttyyrin muistoksi, 2)muinaissaksan Elfriede/Elfrida, myöhemmin muodossa Frida, jolla on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimipäivä joulukuun 29. päivä. Meillä Frida on tulkittu ’rauhaa’ tarkoittavaksi (minkä vuoksi Rauhan nimipäivä on samalla päivällä), Muinaisskandinaviassa se tarkoitti kuitenkin ’kaunista’. Saksaan nimi Elfriede lienee tullut muisnaisenglannista, jossa sille on esitetty merkitys ’keijuvoima’. KIRJALLISUUTTA: ///Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ///, /// Duden, das...
Violeta (tai Violetta, molempia versioita nimestä näyttää olevan käytössä) Parran laulun espanjankieliset sanat löytyvät internetistä varsin helposti google-haulla kirjoittamalla hakupalveluun www.google.fi ”gracias a la vida”. Kyseisen laulun erikielisiä versioita, mm. ruotsinkielinen, löytyy netistä esim. italiankieliseltä sivustolta osoitteesta www.prato.linux.it/~lmasetti/antiwarsongs/canzone.php?lang=it&id=168 . Sama sivu löytyy myös kirjoittamalla google-hakuun hakusanat ”canzoni contro la guerra”. Sivuston englanninkielinen versio löytyy hakusanoilla ”antiwar songs”. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy myös useita nuotteja, joihin liittyy laulun sanat suomeksi, ruotsiksi tai...
Räjähdysenergian vertailuun käytetään useita eri menetelmiä.
Raimo Vuolion ja Tommi Halosen teoksessa Räjäytystyöt (Suomen rakennusmedia 2010) kerrotaan että räjähdysaineiden räjähdysenergian vertaamiseen käytetään voima/painoyksikköä (s), joka lasketaan räjähdyksessä syntyvien kaasujen määrän ja lämpötilan perusteella. Vertailevana räjähdysaineena oli vuonna 2008 ANFO, jonka s-arvoa merkitään luvulla 1,00. Muiden räjähdysaineiden s-arvot ilmaistaan suhdelukuna ANFOn arvosta. Forcit Oy:n vuonna 2008 myymistä räjähteistä suurin s-luku oli Pendexillä (1,26), toisena oli Nobel-prime (1,23) ja kolmantena aniitti (1,08).
Yhdysvaltain asevoimien ohjesäännössä FM 5-25, Explosives and demolitions (1967) mainitaan Relative effectiveness factor (RE...
Laulun nimi on "Paras kukko" ja tähän kansansävelmään on sanat tehnyt Maija Konttinen. Laulu löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista: Ingman, Olavi, Laulu ja soitto.1957, WSOY. Parviainen, Lauri, Pienten lauluja. 1980, WSOY. Matin ja Maijan laulukirja. 1990, Kokonuotti (vain sanat). Lasten toivelaulukirja.1994, Fazer musiikki (sovitettu sävel).
