Tuglaksen Meri-niminen teos on julkaistu ainakin 1966 Tallinnassa. Teoksesta lienee muitakin painoksia. Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä teosta mutta se on mahdollista kaukolainata niin halutessasi
https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Tauskin "Haavemaa" kappaleessa on tuota muistuttava säe: "Mielestä häivy se ei kuinka kiirehdin toisen luo".
Laulu löytyy usealta Tauskin levyltä ja kokoelmalta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stauski%20haavemaa__Orightr…
Laulu löytyy myös monista verkon striimauspalveluista.
Hei!
Olisikohan kyseessä vuonna 2019 julkaistu JP Koskisen Tulisiipi? Kirjassa Amerikassa asuva suomalaistaustainen perhe muuttaa Atlantin yli Neuvosto-Karjalaan kuultuaan huhuja sinne rakennettavasta työväen paratiisista. Perheen pojalla Kaarlella on suuri unelma lentämisestä ja vapaudesta. Tarina kerrotaan Kaarle-pojan näkökulmasta.
Kustantajan sivuilta löydät lisää tietoa Tulisiipi-kirjasta: https://like.fi/kirjat/tulisiipi/
Jos tämä ei ole etsimäsi kirja, niin palaan mielelläni asiaan.
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Hänestä kerrotaan useissa teoksissa. Kirjassa Suomalaisia vaikuttajanaisia : kohti vuotta 2000 on runsaasti tietoa hänestä. Myös Pekka Tarkan kirjassa Suomalaisia nykykirjailijoita kerrotaan hänestä samoin kuin Kotimaisia nykykertojia-sarjan osassa 2. Kahdessa viimeksimainitussa on tietoa erityisesti hänen tuotannostaan.
Paras tietopaketti Salla Simukasta löytyy Sanojen ajasta - Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämästä kirjailijatietokannasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Sieltä löytyy Simukan henkilötiedot, tuotantolistaus, linkkejä haastatteluihin ja arvosteluihin, teoskuvailuja, Simukan omia tekstinäytteitä ja muuta hyödyllistä.
Sanojen aika -tietokantaa tehdään yhteistyössä kirjailijoiden kanssa ja sen sisältämät tiedot ovat aina luetettavia: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Valitettavasti en onnistunut löytämään tarinaa ulottuvillani olevista lähteistä.
Sodanajan pommituslentolaivueista on julkaistu historiikit, joista tietoa kyseisestä tapahtumasta voisi etsiä:
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 44 (Koala, 2003, uud. painos 2010)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 46 (Koala, 2005)
Hämäläinen, Matti. Pommituslentolaivue 48 (Koala, 2003)
Myös Valtion lentokonetehtaan historiasta on julkaistu teossarja, jonka sota-aikaa käsittelevästä osasta voisi olla apua:
Raunio, Jukka. Valtion lentokonetehtaan historia. Osa 2, Tampereella ja sodissa 1933-1944 (Jukka Raunio, 2007)
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville...
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/...
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Kyseessä lienee Annemarie Selinkon Huomenna on kaikki paremmin (Morgen ist alles besser, 1939). Selinko oli vuosina 1914-1986 elänyt itävaltalainen kirjailija.
Kirjastossamme ei valitettavasti ole Hotakaisen Hukassa on hyvä paikka teosta äänikirjana, vaan ainoastaan CD-levynä. Sen on säveltänyt Iiro Rantala ja sanoittanut Kari Hotakainen (1999). Äänikirjaa ei löytynyt myöskään muista maakuntakirjastoista.
Kyseistä teosta näyttäisi löytyvän useista yliopistokirjastoista. Teoksen saa Kajaanin kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi tekemällä siitä kaukopalvelupyynnön. Tämän voi tehdä joko käymällä pääkirjastossa tai kirjaston kotisivun kautta osoitteessa http://www.kajaani.fi/kirjasto, sieltä pikalinkkien alta kohta kaukopalvelu ja kaukolainapyynnön tekeminen. Kaukolainan hinta on 4 e/kirja.
Hei!Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta, edes valtakunnallisesta kirjastoammattilaisten vastaajaringistämme kukaan ei keksinyt, mistä novellista voisi olla kyse.Tuntisikohan kukaan palvelumme seuraajista tätä novellia?
