Pasilan kirjastossa pitäisi olla kyseinen lehti mikrofilmattuna. Sitä voi käydä lukemassa paikan päällä ja siitä voi saada tarvittaessa maksullisia kopioita.
Lehti löytyy myös mikrofilmattuna Suomen kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta.
Valerie Thomasin kirjottamasta ja Paul Korkyn kuvittamasta Winnie the Witch -sarjasta on suomennettu yksi osa, Nooran noitatalvi (Kolibri, 1997). Sen kansikuva täsmäisi kuvaukseen.
Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Emme valitettavasti löytäneet mitään viitettä kyseiseen sitaattiin. Englanninkielisiltä sivuiltakaan ei löytynyt parempaa tietoa. Punkit ovat vaivanneet ihmisiä kautta historian ja niiden olemassaolosta oltiin tietoisia jo muinaisessa Egyptissä. Aristoteles (384–322 eKr.) tunsi syyhypunkin ja hänen teksteissään esiintyy kuvauksia kyseisestä loiseläjästä. Aristoteleen tuotannon hyvin tunteva tutkija voisi mahdollisesti neuvoa lähteen/vastata kysymykseesi.
Linkit:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/punkit.html
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/scabies.html
http://www.sel.barc.usda.gov/acari/content/watermite/rotate.html
http://www.mic-d.com/gallery/brightfield/
http://library.thinkquest.org/20510/english/schad/scabi.htm?tqskip1=1
Kirjat:...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , löytyvät mm. seuraavat englanninkieliset lääketieteelliset sanakirjat:
Concise medical dictionary, Oxford University Press 2002 (pelkkä englanti)
Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2002
Hervonen, Antti: Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, 1992
Collin, P. H.: Dictionary of medicine, Teddington 1994 (pelkkä englanti)
Hopkins, Maritta: Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto, 1993
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, hakutavaksi kannattaa ottaa sanahaku ja hakulauseeksi: sanakirjat lääketiede englannin kieli (ilman ja...
Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
Verkkolehdissä aiheesta löytyy ainakin täältä:
http://www.tosimies-lehti.fi/juttu408_1.html
Tomi Laineesta ei löytynyt artikkeleita. Wikipediasta löytyi kuitenkin jonkin verran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Autourheilu
Usein alan yhdistyksistä löytyy oman alansa artikkelikokoelmia. Lisätietoja artikkeleista voisikin saada Finnish Hot Rod Associationista seuraavan linkin kautta http://www.fhra.fi/
Yhteystiedot: FHRA ry, Tiilenvalajantie 6, 02330 Espoo. Avoinna arkisin klo 10 - 17. Puhelin: 09-2515 250. fax: 09-2515 2515. sähköposti: fhra@fhra.fi
Se on Martta Luostarisen runo KONFIRMAATIO
"Mene lapseni, astu elämääsi" olivat oikeat sanat.
(Tähän kysymykseen asiakas löysi itse vastauksen ennen meitä, tallennamme tiedon tänne muidenkin etsijöiden hyödyksi.)
Verohallinnon sivuilla ( http://www.vero.fi ) kerrrotaan:
Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärän asti. Kilometrikorvausten, koti- ja ulkomaisten päivärahojen ja ateria- ja majoittumiskorvausten enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain.
(sivuilla on tekstin alla linkki korvausten enimmäismääriin vuosina 2002 ja 2001)
Myös tarkempaa tietoa matkakorvauksista löytyy samoilta sivuilta, mutta ellei niistäkään ole apua niin kannattaa kääntyä suoraan verottajan puoleen.
Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Hyvän yleiskuvan viihdekirjallisuuden vaiheista saa Otavan suuresta ensyklopediasta. Sen viihdekirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa on myös erillinen kuvaus romanttisesta rakkaudesta. Artikkelin mukaan rakkausviihde nykyisessä muodossaan alkoi 1800-luvulla, taustanaan romantiikan kirjallinen liike. Sen edeltäjiä oli Richardsonin tunteellinen romaani, mutta varhaisempaa taustaa se sai paimenromaanista, bretonilaisesta romaanista ja jopa trubaduurirunoista.
Romanttisen viihdekirjallisuuden synnystä löytyy tietoa myös teoksista:
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä / Juhani Niemi, 1984.
Kirjallisuus Suomessa / toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974
Aika on aikaa ... : Tutkielma...
Kirjastojen elokuvatarjontaa rajoittavat mm. lainaus- ja esitysoikeudet, eli voimme hankkia kokoelmiin vain elokuvia, joille nämä on saatu hankituksi. Kiitos kuitenkin palautteesta, lähetän sen eteenpäin. Toivottavasti saamme hankituksia lisää iranilaisia elokuvia kirjastoihin.
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
Kuopion varastokirjastossa näyttäisi olevan ainakin "Iskelmää" vuosilta 1960-1967. Myös nimi "Viikonloppu" löytyy haulla, vuosi siinä näyttäisi olevan 1942, mutta onko kyseessä lehti, sitä ei haussa näy. Ajansäveltä en löytänyt mistään kirjastosta.
Varastokirjastosta saa kaukolainoja kaikkien yleisten kirjastojen kautta. Ota yhteys kotikuntasi kirjastoon ja kysy sieltä tarkemmin heidän kaukopalvelukäytäntöään.
Laulunäytelmä Sysmäläisen ensi-ilta Kansan näyttämöllä oli 27. joulukuuta 1926. Sankarina nähtiin Kalle Rouni (olkoonkin, että yleisön suosikiksi ja lähes päähenkilöksi nousi haavurin roolissa Joel Rinne), "Brita Ekestubbea hameessa ja housuissa esitti Eine Laine reippaasti ja sytyttävästi".
Aarne Leppänen esiintyi Kansan näyttämöllä vain lyhyen ajan vuosina 1915-16 ennen siirtymistään Kansallisteatteriin.
Pirkko Koski, Kansan teatteri. 1, Kansan näyttämö, Koiton näyttämö
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
