Kyseessä on varmaan Aura Koiviston teos Irtolaisina Euroopassa, Otava 1986. Siitä löytyi arvostelu ÄOL-n (Äidinkielen opettajien liitto) Virke-jäsenlehdestä 3 vuodelta 1988. Pieni ote arvostelusta: ”Irtolaisina Euroopassa tarkastelee Eurooppaa interrailmatkaajan silmin. Se on yksityiskohtainen matkapäiväkirja kahden "naaraspapan" interrailmatkailusta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Tytöt kiertävät maita ristiin rastiin vähän sen mukaan kuin mieleen juolahtaa”
Aura Koiviston kirjaa on yksi kappale pääkirjastossa Pasilassa sijaitsevassa Helmet-kirjavarastossa.
Eipä taida missään sellaista tietoa enää olla koottuna ja julkisena. Takavuosina kirjastot.fi-palvelu piti yllä Suomen kaikkien kirjastojen henkilökunnan hakujärjestelmää, mutta siitä lienee luovuttu mm. intimiteettisuojan syistä. Helmet.fi tarjoaa nykyään vain kirjastojen johtajien ja joittenkin yhdyshenkilöitten kuten koulu- ja päiväkotiyhdyshenkilöitten nimet.
Käytännössä useimpien Helsingin kirjastojen henkilöstössä tapahtuu niin usein pieniä muutoksia, että verkossa toimivan palvelun täytyisi olla jotenkin automaattisesti päivittyvä. Tietoturva- ja intimiteettisuojan takia tällainen ei nykyään liene mahdollista, vaikka haluakin olisi. Monissa kirjastoissa ei henkilökunnalla saa rinnassakaan olla kuin etunimi.
Heikki Poroila
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Vaalilaissa säädetään, että ennakkoäänestystilan järjestelyistä ja ennakkoäänestyspaikasta tiedottamisesta on vastuussa keskusvaalilautakunta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=p…).
Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää suoraan keskusvaalilautakunnalle: https://www.tampere.fi/paattajat-ja-paatokset/lautakunnat-ja-jaostot/ke…. Yhteystiedot löytyvät sivun alaosasta.
Clara Henriksdotterin teosta Pojkparadiset Breidablick (2010) on yksi kappale Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, mutta sieltä kirjaa ei saa kotilainaan. Kirjaa voi lukea tutkijasalissa. Jos haluat käydä lukemassa kirjaa siellä, sinun pitäisi varata etukäteen teos asiakaspalveluun.
https://finna.fi/Record/slsbib.55348?sid=3379102513
https://www.sls.fi/fi/asiakaspalvelu
Jos haluat kirjan kotilainaan, se pitää tilata muualta Suomesta. Kirjaa näyttää olevan esimerkiksi Varastokirjastossa Kuopiossa. Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%...
Mauri Kunnaksen kuvakirjoissa on muitakin Suomen historiaan liittyviä kirjoja, esimerkiksi Herra Hakkarainen eksyy historiaan ja Seitsemän koiraveljestä (eli koiraversio Seitsemästä veljeksestä) sekä Koiramäen tarinat.Muita ehdotuksia:Karoliina Suoniemi, Paperinarukengät: lapset sota-ajan Suomessa (2023)Tämä on vähän nuoremmille (kuvakirja), mutta aiheena hyvä:Eppu Nuotio, Lappukaulatyttö (muihin maihin lähetettyjen sotalapsien kohtalo) (2022)Yksi mahdollinen voisi olla Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen Suomen lasten historia (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda8b0a43-8c60-40b2-8ca7-43b2199502fe), siinä käydään läpi suomen historiaa aina esihistoriasta lähtienSuomen historia : koululaisen pikkujättiläinen / Ovaskainen, Viljami,...
Valitettavasti näyttäisi pahasti siltä, ettei andorralaisten kirjailijoiden teoksia löydy Helmet-kirjastoista, vaikka aivan sataprosenttisen varma en voi asiasta olla. Tarkistin katalaaninkielisen Wikipedian luokat osoitteessa https://ca.wikipedia.org/wiki/Categoria:Escriptors_andorrans, eikä ainakaan siellä mainittuja kirjailijoita löytynyt Helmet-tietokannasta. Helmetistä ei oikein pysty hakemaan kirjailijoita kansalaisuuden perusteella, ja Andorrassa tärkein kieli on katalaani, jota käytetään myös muuallajoten senkään perusteella kirjailijoita ei pysty hakemaan
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Etsimäsi voisi olla Poika ja orava -niminen runo Lempi Vermasvuoren kirjassa Alakoulu juhlii vuodelta 1951. Siinä poika ja orava keskustelevat kuvaamallasi tavalla. Runo on tarkoitettu koululaisten esitettäväksi. Runo on ilmeisesti kirjan tekijän Lempi Vermasvuoren kirjoittama tai sitten hänen miehensä Albert Vermasvuoren, jonka "kynän jälkeä eräät kirjan esitykset ovat", kuten kirjan esipuheessa kerrotaan.
Runoja ei ilmeisesti ole käännetty ruotsiksi. Eivät löytyneet SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
eikä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi
Sisko Istanmäen romaanista Liian paksu perhoseksi on tehty elokuva ja sitä on esitetty myös näytelmänä useissa paikoissa. Lisätietoja http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/27/liian-paksu-perhoseksi
Tampereen työväenteatterissa on vuonna 2010 esitetty musiikkinäytelmää Kilon paloina http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/kilon-paloina
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry ylläpitää näytelmäkirjastoa http://www.sunklo.fi/toiminta/n%C3%A4ytelm%C3%A4kirjasto . Heiltä voi myös tiedustella.
Wolf Durianin kirja Susi paimenkoirana on ainoa ko. kirjailijalta suomeksi käänetty teos.
Marja Lallon kääntämänä ja Hans Betcken kuvittamana Kansankulttuuri julkaisi teoksen suomeksi vuonna 1965. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan alun Amerikkaan.
Saksankielinen alkuteos nimeltään Robber on ilmestynyt Saksassa vuonna 1953.
Lehtimies, kääntäjä ja kirjailija Wolf Durian syntyi 19.10.1892 Stutgartissa ja kuoli 8.11.1969 Berlinissä.
Koulun käytyään hän matkusti Amerikkaan, mutta palasi myöhemmin Saksaan ja työskenteli eri lehdissä toimittajana.
Ensimmäisen nuortenkirjan " Kai aus der Kiste" hän kirjoitti 1927, jonka pohjalta on myös tehty elokuva.
Kirjailija on kirjoittanut myös muita lasten ja nuortenkirjoja...
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sählöpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi mistä laulusta voisi olla kyse! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Turkki on miesten maa on Syksyn sävel -kilpailun satoa vuodelta 1976. Loppukilpailuun saakka se ei selvinnyt, mutta pääsi kuitenkin mukaan kilpailukappaleista kootulle albumille Syksyn sävel 1976, jolla sen esittää kappaleen säveltänyt ja sanoittanut Reino Länsipuro itse. Levyn kahdeksan loppukilpailukappaletta eivät ole alkuperäisten esittäjien tulkitsemia.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=8dcab5d9-d37b-463f-b598-9f33934a2c9f&culture=fi
https://www.discogs.com/Various-Syksyn-S%C3%A4vel-76/release/2032892
Koodi 67 viittaa hammasvikoihin (Morbi, caries dentium).
Lähde:
Emmi Koiviston kokoama lista sodanaikaisista lääketieteellisistä diagnoosikoodeista. Lista pohjautuu vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntöön.
https://diagnoosikoodit.blogspot.com/2017/04/s-euraavassa-on-luetteloitu.html?spref=fb
You can renew your book five times. (if it is not booked) That is, the search period is about 5 months.
If the book cannot be renewed and cannot be found, it should be replaced.
The price of the book can be paid to the library by card or you can buy a new one of the same book.
You can find the contact information and opening hours of the libraries: https://www.helmet.fi/en-US
Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi
Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
Tälle marssille (Regina Marsch tai Regina-Marsch tai Reginamarsch) en löytänyt erityistä suomenkielistä nimeä. Yleisradion Fono-tietokannassa ruotsinkielinen nimitys "Kungliga flottans defileringsmarsch" on suomennettu "Kuninkaallisen laivaston ohimarssiksi".Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
