Tuhannen ja yhden yön tarinat on niin iso, että yksiin kansiin saa vain kokoelman.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastossa on kuuden kirjan kokoelma Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja tämä, taitaa olla kattavin suomeksi käännetty kokoelma.
Tuhannen ja yhden yön tarinat 1
Tuhannen ja yhden yön tarinat 2
Tuhannen ja yhden yön tarinat 3
Tuhannen ja yhden yön tarinat 4
Tuhannen ja yhden yön tarinat 5
Tuhannen ja yhden yön tarinat 6
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Olisikohan kyseessä Zacharias Topeliuksen runo Joulukuusi.
Voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä Kansalliskirjaston digitoimaan Immi Hellénin kokoamaan runokirjaan Lasten runoja 1 (1898). Runon on suomentanut Immi Hellén.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144603/Lasten_runoja-1.pdf?…
Paddingtonin perheen isän ammatti sekä kirjoissa että v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa on vakuutusanalyytikko. Perheen äiti, Mary Brown, on v. 2014 ilmestyneessä elokuvassa lastenkirjojen kuvittaja, mutta kirjoissa hänen ammattiinsa ei oteta kantaa.
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon...
Europass eli suomeksi Europassi on Opetushallituksen sivuston mukaan "Euroopan komission kehittämä asiakirjakokonaisuus, jonka avulla työnhakijat ja opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa. Europassilla voi osoittaa hankitut tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla."
Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää tietoa:
http://www.oph.fi/europassi/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
Betonilattiat 2000 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 2000
Ahonen, Taisto: Lattiat. [julkaisija] Opetushallitus 1998
Maalaustyöt 3--Lattioiden pintakäsittely- ja päällystystyöt.1997
Betonilattiat 1997 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 1997
Lattianpäällysteet ja päällystystyöt. 1992
Betonilattiat--luokitus-, päällystettävyys-, suunnittelu- ja rakentamisohjeet 1989
Näidne kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Netissä on myös paljon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä sivuja. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut linkkivalikoiman osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/asunto1.htm
Lasten aineistosta ei mene varausmaksua. Tätä elokuvaa on kirjastoissa sekä lasten että aikuisten osastolla. Varausmaksu menee, jos olette varanneet elokuvan aikuisten osastolta.
Tässä muutamia kirjoja, joista voisi löytyä haluamiasi runoja:
- Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun,
1993
- Runo puhuu luonnosta,1985
- Runoja luonnosta, 1989
- Vuorela,Einari : Korpirastas, 2001
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Varauksen edessä olevaa laatikkoa ei pidä ruksata, se on tarkoitettu varausten poistamiseen. Noutokirjastoa muutettaessa tarvitsee ainoastaan valita uusi kirjasto alasvetovalikosta ja painaa vaihda noutokirjasto.
Valitettavasti vuoden 2007 MP Maailmaa ei ole enää saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Lehteä tilataan pääkaupunkiseudulla kolmeen kirjastoon, joista kaikista löytyy vain tämän vuoden lehdet.
Hei!
En löytänyt tähän vastausta. Kesästä ja helteestä on paljon runoja, mutta lausetta "oikaista selkä" en löytänyt. Ajatukseltaan samankaltaisen löysin, se on Eeva-Liisa Mannerin Syvä ja kirkas kokoelmasta Niin vaihtuivat vuoden ajat, 1964.
Buzz Lightyear-leluja on monenlaisia ja joissakin on kaikki elokuvassa olevat ominaisuudet.
Tässä esimerkiksi esittelyvideo yhdestä Buzz Lightyear-lelusta.
Lahden kaupunginkirjasto on kehittämiskirjasto, joten se lähettää kaukolainoja maksutta. Tampereen kaupunginkirjasto perii neljä euroa jokaisesta kaukolainatilauksesta, siis esimerkiksi jokaisesta kirjasta erikseen, vaikka ne tulisivatkin samasta kirjastosta.
