Strömsö-sarjan ohjeista on julkaistu kaksi kirjaa. Kirjassa Strömsö : Parhaat palat (2006) on monenlaisia ohjelmassa esitettyjä ohjeita. Villasukkia Strömsöstä (2019) puolestaan keskittyy ainoastaan villasukkaohjeisiin. Villapaidan ohje voi siis olla kirjassa Strömsö : Parhaat palat, mutta pelkästään neuleohjeisiin keskittynyt kirja on tehty vain villasukista. Strömsö-villapaidan ohje löytyy myös verkosta ohjelman sivuilta.
Linkit
Sandin, Rodas & Donner: Strömsö : Parhaat palat https://finna.fi/Record/helmet.1784252?sid=3990148583
Esselström ym.: Villasukkia Strömsöstä https://finna.fi/Record/anders.1743345?sid=3990151076
Strömsö-villapaidan ohje: https://yle.fi/aihe/a/20-307604
Voisiko kysymyksessä olla Veikko Haakanan kirjoittama seikkailukertomus Luolamiehen poika. Haakana on kirjoittanut myös muita kivikauteen sijoittuvia nuortenkirjoja.
1957 Luolamiehen pojat
1958 Luolapoikien paluu
1959 Poikkikirves iskee
1961 Jäätikkö uhkaa
1962 Kuonokasvoinen kauhu
1969 Kivinen biisoni
Lisätietoa Veikko Haakanasta löytyy mm. scifi ja fantasikirjallisuuteen erikoistuneelta Risingshdow-sivustolta (http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=1216) sekä Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämältä Sanojen aika-sivustolta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=1641&PageConte…)
Hei!
Lahden pääkirjaston aikuistenosastoa remontoidaan, ja suurin osa kirjoista on pakattuna muuttolaatikoihin kirjaston ulkopuolisiin tiloihin. Kyselemäsi kirja Kotler, Philip Principles of marketing kuuluu näihin pakattuihin kirjoihin eikä sitä todennäköisesti ole saatavilla tänä vuonna. Uudistetut tilat on tarkoitus avata asiakaskäyttöön alkuvuonna 2017.
Mikäli tarvit kirjaa aiemmin, voit pyytää sitä kaukolainana Heinolan kirjastosta, ehkä sitä on muualla Suomessa. Kaukolainat ovat maksullisia.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta näkyy ammattikorkeakoulun kirjojen saatavuus. Siellä näkyy nyt olevan vuoden 2012 painosta saatavana FellmanniCampuksen kirjastossa. Myös useita e-kirjoja näkyy olevan ammattikorkean kortilla...
Kotikuntasi kirjastosta Sean Hepburn Ferrerin kirjoittamaa Audrey Hepburn - An elegant spirit -kirjaa ei löydy, mutta joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, kuten esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta, kirja löytyy.
Voit saada kirjan luettavaksesi siten, että se lainataan kaukolainaksi kotikuntasi kirjastoon. Kaukolainausta varten sinun pitää ottaa yhteyttä kotikuntasi kirjastoon joko puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä kirjastossa.
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Tehkää hankintatoivomus Espoon kaupunginkirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
Hei,
valitettavasti en löytänyt kirjoistamme enkä verkkolähteistä mainistaa taiteilijasta ja teoksesta. Taiteilijan nimi on tietysti hyvin yleinen.
Jotain osviittaa saatte kuitenkin esimerkiksi Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupoista, jotka arvioivat teoksia. Palvelu ei maksa mutta vaatii kuvan ja kaiken mahdollisen tiedon teoksesta.
Lehti tulee Helsingin kirjastoista Itäkeskuksen, Kontulan ja Pasilan kirjastoihin sekä Vantaan kirjastoista Koivukylän, Martinlaakson ja Tikkurilan kirjastoihin. Lehden numeroita voi varata Helmet-palvelun kautta. Uusinta numeroa ei lainata vaan se on aina luettavissa kirjastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2185843__Set-terveys__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Syyskuussa 2022 Suomessa oli 100 vuotta täyttäneitä 1 111. Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto, taulukko 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M09*: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_va…;
Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2021 pojilla 79,2 vuotta ja tytöillä 84,5 vuotta. Lähde: Tilastokeskus, kuolleet-tilasto, tiedote 21.10.2022: https://stat.fi/julkaisu/cktveopuw1zye0b55anfmkkye
