Helsingin kaupunginkirjastoon tilattavat kirjat näkyvät henkilökunnan käytössä olevasta tietokannasta. K.o. teosta siitä ei vielä löydy. Sitä ei näy myöskään vielä kirjakauppojen luetteloissa.
Kansallisbiografia (Kansallinen elämäkerrasto), joka on käytössä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla, kertoo:
Jouko Turkka opiskeli Teatterikoulussa Helsingissä 1964-67. Hänen ensimmäinen teatterinsa oli Joensuun kaupunginteatteri, josta hän palasi Kotkan kautta Helsingin kaupunginteatteriin 1975. Siellä hänen kautensa jatkui vuoteen 1981. Tuolloin hän aloitti näyttelijätyön professorina Teatterikorkeakoulussa. Siellä hän toimi rehtorina 1983 - 1985 ja ohjaajantyön professorina 1985 - 1988.
Lääkintöhallituksen Terveyskasvatustoimiston tilaama ja Kari Heiskasen ohjaama tv-elokuva "Naida vai palaa" on esitetty YLE TV1:ssä ainakin tammikuussa 1990. Elokuvan pääosissa olivat mm. Konsta Mäkelä ja Ona Kamu.
Elokuvasta löytyy VHS-tallenne ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista, minne sitä on mahdollista tulla myös etukäteen sovittaessa katselemaan.
Chopperit ovat muunneltuja moottoripyöriä, joita rakennetaan usein Harley-Davidsoneiden ja Triumphien runkoihin. Tuunatessa pyöriin vaihdetaan kevyempiä ja pienempiä osia. Ominaista niille on mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko ja matala ajo-asento.
Lähteet ja lisälukemista:
Helmet
Chopper (moottoripyörä) – Wikipedia
Helsingin Sanomat 14.7.2013: Kytkin vaikka kattokruunusta
Kelan sivujen mukaan lapsilisää maksetaan vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa kuukaudessa, toisesta lapsesta 104,84.Lapsilisän summat aikaisempina vuosina löytyvät Kelan tilastollisista vuosikirjoista. Esimerkiksi vuoden 2006 kirjan mukaan (s. 240) lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa, toisesta 110,50.
Teoksessa Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos (Gaudeamus 1994) on Raimo Parikan artikkeli Pitkä varjo - Huono-osaisuus historiallisena jatkuvuutena, jossa käsitellään köyhyyden ylisukupolvisuutta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Netistä löysin Google-haulla osoitteesta www.google.com hakusanalla ylisukupolvisuus Stakesin tiedotteen nro 23/11.2.1999 Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta näyttöä jo Suomessakin, joka löytyy osoitteesta http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/23.htm
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari.
Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15.
Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14.
Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä.
Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi
Tässä Antti Tuurin kirjassa on otsikon mukaisesti kaksi näytelmää: Sotatuomari ja Setämies. Kirjan takakannessa kerrotaan näytelmien perustuvan tositapahtumiin. Sotatuomarissa divisioona on etenemässä kohti Petroskoita, kun komentajan ja esikuntapäälikön välille syntyy valtataistelu.
Setämiehen tapahtumat on vuodelta 1943, jolloin setämies saapuu kotiin oltuaan Neuvostoliiton puolella desanttina.
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Helmet-tietokannasta voit etsiä venäläistä kansanmusiikkia. Helsingin luokka on 788.4 ja siitä eteen päin. Kuuntelemalla varmasti löydät vastaavaa musiikkia näiden joukosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kansanmusiikki+ven%C3%A4j%C3%A…
Kaikissa Naxos Video Libraryn videoissa ei ole tekstityksiä. Jos tekstityksiä ei ole, niin subtitles-alasvetovalikossa on vain (None). Joissain opetusvideoissa tekstitys tulee esiin vain kun asiaa halutaan erikseen korostaa.
Kokeile saatko tekstityksen toimimaan esimerkiksi Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperassa. Mikäli et, ota yhteyttä ja kerro tarkemmin tekniikasta, jota käytät - selaimen tiedot, käyttöjärjestelmä, laite.
Asian selvittely kesti jonkin aikaa...
Tuloksena: "Ainakin Oodissa on käytettävissä mediatyöasemia, joissa on blue ray –asema.
Osa mediatyöasemista on jo auki ja käytettävissä. Tervetuloa.
Suosittelemme etukäteen varattua aikaa, koska laitteet on suosittuja.
Varaamosta näkee tarkemmat tiedot.
https://varaamo.hel.fi/search?search=mediaty%C3%B6asema&unit=tprek%3A51342"
Blue ray -levyjä voi käyttää myös lasten peliasemilla, mutta ne ovat tällä hetkellä suljettuja useissa kirjastoissa (ja normaaliaikana hyvin varattuja)
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:...
Itse kirjoitin Helmet-sivun keskellä olevaan hakulaatikkoon sanan miniboxi ja sain tulokseksi 1367 viitettä. Tässä tulosjoukossa näyttäisi olevan cd-paketteja, joihin kuuluu 2 cd-levyä tai enemmän. Tämä Helmet-haku hakee sellaiset cd-paketit, joihin on jossakin kirjastossa laitettu miniboxi-merkintä. Kirjasto10 näyttäisi käyttävän tätä merkintää säännöllisesti ja suurin osa esimerkkihaulla löytyneistä miniboxeista on Kirjasto10:n kokoelmissa. Voit myös rajata hakusi vain Kirjasto10:n kokoelmaan valitsemalla hakutulossivun vasemmasta reunasta (kohdasta sijainti) Kirjasto10. Voit jatkaa hakua siten, että kirjoitat sanan miniboxi perään jonkin artistin nimen esim. Beatles.
Toivottavasti tästä vastauksesta oli apua.
Runoja ystävyydestä olikin yllättävän vaikea löytää. Aiheesta ei ole koottu omaa kokoelmaa, kuten on esim. runoja rakkaudesta, surusta jne. Runoilijoita, jotka ovat ystävyydestä kirjoittaneet ovat esim. Tommy Tabermann, Anna-Mari Kaskinen, Maaria Leinonen ja Pia Perkiö. Kolmiosaisessa Tämän runon haluaisin kuulla kirjasarjasta, joka on tehty saman ninimisen radio-ohjelman mukaan, löytyy varmaan hyviä ystävärunoja. Selatessa vastaan tuli esim. Lauri Viidan runo Muistot, Otto Mannisen runo Iltalaulu ja Arvo Turtiaisen Minulla on ystävä.
Runoista löytyy sivusto Linkki maailman runouteen. Sitä voisi käyttää myös apuna etsinnässä.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit jatkaa laina-aikaa kirjautumalla omiin tietoihisi HelMet-verkkokirjastossa. Omiin tietoihisi pääset kirjautumaan klikkaamalla HelMet-palvelusivuston oikeassa ylälaidassa olevaa painiketta "Kirjaudu".
Lainan voi uusia viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia, eikä kortillasi ole maksuja yli 30 euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Raili Kahilainen oli suomalainen sanoittaja, kääntäjä, laulaja ja laulunopettaja (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raili_Kahilainen), joka tunnetaan parhaiten suomennoksistaan lauluihin La Paloma ja Palaja Sorrentoon. Emil Kaupin yksinlaulu Miks' ei soineet kirkonkellot, op. 41, nro 1, on julkaistu vuonna 1919 (Fazer FM 1009) ja tämä nuotti löytyy ainakin Sibelius-Akatemian kirjaston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Myös opuksen toinen laulu Lähtö on julkaistu nuottina (Fazer FM 1010) ja löytyy sanoineen samoista kokoelmista. Tekstin tekijästä Helmi Heinä en löytänyt mitään lisätietoja, eikä häneltä ole Viola-tietokannassa muita kuin tämä yksi teksti. Pidän itse todennäköisenä tai ainakin mahdollisena, että kyseessä on salanimi.
Heikki...
