On vaikea lähteä määrittelemään, mitä nämä tiedustelemasi "seksikirjat" ovat. Mikäli tarkoitat "seksiä" lääketieteen kannalta, voit esimerkiksi tutkia kirjaston tietokirjallisuuden hyllyä kohdalta 613.6 (Helsingin kirjastoissa), mistä löytyy esimerkiksi nimeke Jumalainen seksi. Seksiä sinällään käsitteleviä kirjoja löytyy toki useita, näiden joukossa myös seksiin liittyviä ongelmia, kuten tauteja yms.
Seksi sellaisenaan ei kuitenkaan ole yksiselitteinen asia, ja näin ollen jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti, omalta kannaltaan. Rinnastan tässä käyttämäsi sanan seksi nykysuomen sanakirjasta löytyvään sanaan seksuaalisuus, jolla perusteella voidaan todeta, että tarkoittamasi kirjat käsittelevät sukupuolisuutta ja siihen liittyviä...
Uusin Koiratytöt -sarjan kirja on nimeltään Jesse ja kohtalokas kurssi. Karisto 2005. Sarjanhan ovat kirjoittaneet Merja ja Marvi Jalo. Aiemmat kirjat ovat nimeltään Jesse löytökoira ja Jesse ongelmakoira. Kansikuvassa on vihreä/valkoisella pohjalla kaunis kultainennoutaja anova katse silmissä ja valkoinen ruokakuppi suussa.
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj…
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi laulun nimeä tai tekijää.
Toivottavasti joku vastauksen lukijoista tunnistaa laulun. Tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirja on luokiteltu yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmällä joko ihmissuhteiden psykologian luokkaan 14.8 tai elämänfilosofian luokkaan 17.3 eli se on tietokirja.
Osoitteesta http://weborigo.lappeenranta.fi löytyy kirjaston aineistohaku. Ota esille "tarkennettu haku", jossa voi tehdä haun esim. kirjan kirjoittajalla tai kirjan nimellä.
Kirjan tietojen perässä on luokka, johon kirja on sijoitettu.
Alleviivattujen sanojen kautta pääsee aina seuraavalle alasivulle.
Turun kaupunginkirjaston siirtokokoelma sijaitsee pääkirjaston kellarissa. Siitä saa kirjoja lainaksi pyytämällä haluamaansa teosta neuvonnasta. Siirtokoelma sisältää vieraskielistä kaunokirjallisuutta (englanti, ranska, saksa). Alkujaan kokoelma on perustettu aluekirjastoja varten, jotta ne voisivat valita itselleen tästä kokoelmasta vaihtuvaa vieraskielistä kirjallisuutta.
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://finna.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Hei!
Kuoleman Spiraalin jälkeen tulee Tuulen puolella. Seuraavat kirjat sarjassa ovat: Ennen lähtöä, Veren vimma, Rivo satakieli, Väärän jäljillä, Minne tytöt kadonneet ja Rautakolmio. Kirjat ovat saatavissa myös äänikirjoina Hämeenlinnan kirjastosta,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Toisin kuin esimerkiksi ampiaisilla, joilla on sileä myrkkypistin, mehiläisen piikissä on voimakkaita väkäsiä. Nämä ankkuroituvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko piikki myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Iiris Kalliola, Ötökät
Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä
Lars-Henrik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta lainattavien kausikorttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Vaihtoehtoisesti voi saapua pääkirjaston pääaulaan ja tarkistaa vapaana olevien kausikorttien tilanteen infopisteen läheisyydessä sijaitsevasta telineestä, jossa sillä hetkellä lainattavissa olevat kortit ovat esillä.
Lisätietoa:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-22_teatterin-ja-orkesterin-kausikortin-lainauskaytantoa-paranneltu
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151)
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
