Aale Tynni on suomentanut nämä rivit William Shakespearen sonetin 85 lopusta seuraavasti:
"Sanoja henkäilevät toisten huulet, / minua, mykkää, teoissani kuulet."
Suomennos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965.
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2018, s. 195)
https://www.gutenberg.org/files/1041/1041-h/1041-h.htm
Leppävaaran aluekirjastossa on neljä skannerikonetta ja Kirjasto Omenassa kaksi skannerikonetta. Pasilan kirjastossa on myös skannerikoneita.
Espoon kaupunginkirjaston koneille voit varata ajan netissä osoitteessa http://www.varaakone.net Käytä kirjautumiseen kirjastokortin numeroa ja omaa PIN-koodiasi. Valitse haluamasi kirjasto pudotusvalikosta. Leppävaaran kirjaston IT-Zonella voit käyttää asiakastyöasemaa yhtäjaksoisesti neljä tuntia.
Helsingin kaupunginkirjaston koneille varataan aika osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi
Voit toki myös soittaa kirjastoon ajanvarauksesi.
Tarkoitat varmaankin varausten tekemistä HelMet-verkkokirjastossa, vai kuinka? Minkähänlainen ponnahdusikkuna ruudullesi ilmestyy? Olisiko kysymys siitä, että HelMetin nykyisessä versiossa korista voi toistaiseksi tehdä varauksia vain yksitellen? Kaikkien koriin siirrettyjen nimekkeiden varaaminen yhdellä kertaa on kyllä tulossa ohjelmaan lähiaikoina. Jos valitset etusivulta vaihtoehdon "Perinteinen aineistohaku" ja siirrät nimekkeet koriin sen kautta, pystyt siellä myös varaamaan koko korin sisällön kerralla.
Jos varaamisessa on muita ongelmia, ilmoittaisitko niistä HelMetin etusivun Palaute-linkin kautta.
Radoslaw Grytasta löytyy tietoa teoksista Kuvataiteilijat 1991 sekä Sculptor 90 (Suomen kuvanveistäjäliiton 80-vuotisnäyttely).Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä laina- että käsikirjastokappaleina. Saatavuuden voi tarkistaa HelMet-haulla, osoitteessa www.helmet.fi.Internetistä hänestä löytyy tietoa esim. hakemalla Googlesta (www.google.fi) taiteilijan nimellä. Hänestä löytyy tietoa myös verkossa olevasta taiteilijamatrikkelista, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,...
Esa Saarisen kirja Filosofia on hyllyssä aika monessakin kirjastossa. HelMet sivulla näkyy, missä se on saatavissa ja voit tilata sen myös mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1701720__Ssaarinen%20filos…
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Tuolla sivustolla ainakin erisnimet on kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla.
Keskikirjastoista löytyy esperanton kielikursseja. Esimerkiksi
Esperanto mutkattomasti / Marček, Stano ; Grundström, T. Stano Marček 2009
voisi auttaa alkuun opinnoissa.
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Et määritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, millaista tietoa tarvitset - historiaa, arkkitehtonista määritelmää vai rakennusopasta. Kuvia mansardi- eli taitekattoisista rakennuksista löytyy varmasti myös oman kotikirjastosi valikoimista mm. talonrakennus- tai arkkitehtuurioppaista. Myös eri tietosanakirjat kertovat lyhyesti mansardikatoista.
Tällä hetkellä kotikuntasi kirjastossa näyttäisi olevan saatavilla 'Talo kautta aikojen: Julkisivujen historia' (Rakentajain kustannus, 1987), josta löytyy muutamia kuvia mansardikatoista. Aineistoa voit tarkastella osoitteessa: http://hauho.kirjas.to/
Määritelmä ja kuvia löytyy myös seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taitekatto
http://www.talotori.net/okorjausKatto.php
http://www....
Juvan suomennos on ilmestynyt kokoelmassa Sata runoa (1916). Kyseistä teosta löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta sen voi Helmetin kautta varata.
Korppi on tallennettu myös Wikiaineistoihin: http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Kysymäsi kirja Simon Cromptonin Rakastuin narsistiin on tällä hetkellä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastossa paikalla. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rakastuin+narsistiin&searchsco…
Lisää aineistoa aiheesta saat tekemällä tiedonhaun Helmet-verkkokirjastossa ja käyttämällä hakusanoja: parisuhde luonnehäiriöt (hakutuloksena 6 nimekettä), narsistinen persoonallisuus (19 nimekettä), persoonallisuushäiriöt narsismi (25 nimekettä), narsismi (76 nimekettä). Hakutuloksissa voi olla mukana myös kaunokirjallisuutta.
Esimerkki hausta, kun hakusanoina on käytetty parisuhde ja luonnehäiriöt:
Eva Rusz: Vaarallinen rakkaus: naimisissa luonnehäiriöisen kanssa. Jyväskylä: Minerva, 2007
Markku Salo...
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Suomen kansallisbibliografian Fennican (finna.fi) kautta hakemalla löytyy tieto tietyn teoksen eri painoksista. Kansalliskirjastossa on lukusalikappaleet kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, joten jos tiettyä kirjaa ei saa muualta käsiinsä, niin siellä voi ainakin käydä tutustumassa teokseen.
Kuninkaan paluu -teoksen eri painostietoja voi myös tiedustella kirjan kustantajalta WSOY:ltä.
Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta).
http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search
Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia):
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search
Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....