En löytänyt yhtään kirjaa suomen kielellä pelkästään Yellowstonesta. Tästä kansallispuistosta köytyi kuitenkin melko paljon tietoa suomen kielellä.
Esim. maantieteen kirjoissa ja matkaoppaissa alueesta kerrotaan.
Berlitzin maaopas Yhdysvallat vuodelta 1988 käsittelee Yellowstonea noin viiden sivun verran (perustiedot siis). Teoksessa Maailman nähtävyydet, osa 8, kerrotaan Yellowstonesta vähän enemmänkin.
Lehtiartikkeleita löytyi seuraavasti:
Yellowstone - kansallispuistojen nestori (Suomen luonto 1/88)
Palanut Yellowstone (Suomen luonto 8/88)
Valehtelijoiden maasta tehtiin kansallispuisto (Eläinmaailma 11/86)
Vastakohtien ja ristiriitojen Yellowstone (Tieteen kuvalehti 10/99, noin 10 s.)
Oppia Yellowstonen kansallispuiston suurpalosta (...
Laki korkeakoulussa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta (Suomen asetuskokoelma 1959, numero 13) vahvistettiin 16.1.1959 ja tuli voimaan 1.7.1959. Täsmällisempiä ohjeita asiasta annettiin vastaavassa asetuksessa (Suomen asetuskokoelma 1959,numero 217) 8.5.1959.
Valtioneuvosto oli 20.9.1956 asettanut komitean valmistelemaan asiaa. Komiteanmietintö valmistui 19.6.1957 (Komiteanmietintö nro 11 - 1957).
Aikaisemmin valtio oli myöntänyt vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille erilaisia stipendejä, komitean työskentelaikana tällaisia stipendejä sai noin joka kahdeksas korkeakouluopiskelija.
Ylioppilaan kirja XIII / toimittanut Kari Uusitalo. - Suomen ylioppilaskuntien liitto, 1960
Näissä Siuntion kirjaston kirjoissa kerrotaan marsusta ja sen hoidosta:
- Nuorten marsu- ja hamsterikirja / Ingrid Andersson
- Marsu lemmikkinä: marsutietoa kaikille / Arja Linnavuori
- Marsu / Yvonne Lantermann
- Marsu voi hyvin / Arja Linnavuori
- Marsu / toimittaja Perhemediat
- Marsu: lajinomainen hoito, terveellinen ruokinta, käyttäytyminen / Katrin Behrend
Vaski-kirjastoista löytyvää, rotusyrjintää käsittelevää kirjallisuutta saa haettua Finnasta erilaisilla hakusanayhdistelmillä. Sanayhdistelmät rotusyrjintä ja Yhdysvallat sekä rasismi ja Yhdysvallat tuovat esiin kaiken aiheeseen liittyvän aineiston. Aineistotyypiksi valitaan tässä tapauksessa kirja ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Sanalla rotusyrjintä saadut tulokset näet tästä linkistä, sanalla rasismi saadut tulokset näet tästä linkistä.
Tuloksista löytyvät ainakin esimerkiksi seuraavat kirjat:
Juuret (Alex Haley, 1977)
Matkalla kotiin (Yaa Gyasi, 2017)
Kaikki taivaan linnut (Harper Lee, 2016)
Vihan kadut (Ryan Gattis, 2015)
Häivähdys purppuraa (Alice Walker, 1986)
Viha jonka kylvät (Angie Thomas, 2017)
Kaukaiset seudut (Tom Spanbauer...
Hei!
etsin nuotteja Finna.fi - palvelusta ja Suomesta ei mistään kirjastosta löydy kyseistä nuottia, joten kaukolainapyyntöä ei voi toteuttaa Suomen alueelta, muualta kyllä. Kaukolainapyyntö ulkomailta voidaan tehdä kirjastonne kautta, mutta sen hinta voi yllättää. Kyse on elokuvamusiikista ranskalaisesta elokuvasta Un homme qui me plaît - Love is a funny thing. Löysin elokuvamusiikin pianosolo-osuuden nuotteina maksulliselta nuottikirjastosta Musescore.com linkki tässä: Francis Lai - Concerto pour la find de l'amour (Piano Solo arr.) Sheet music for Piano (Solo) | Musescore.com . Tästä verkkonuottipalvelusta nuottien ostaminen saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin kaukolainapyyntö ulkomailta.
Tässä joitakin lukuvinkkejä. Ken Follett: Kingsbridge-sarjaRobin Hobb: Näkijän taru -sarjaOlli Jalonen: Taivaanpallo, MerenpeittoMikko Kamula: Metsän kansa -sarjaUrsula LeGuin: Maameri-sarjaPierre Lemaitre: Suuri maailma -sarja Hilary Mantel: Thomas Cromwell -trilogiaAndrzej Sapkowski: Noituri-sarja
Tunnetuin naisdesantti Kerttu Nuorteva esiintyy ainakin näissä kirjoissa:Laitinen, Päivi: NaisvakoojatPekka Lounena: Kahden naisen sotaOhto Manninen: Kerttu Nuorteva - Neuvostokaunotar vakoilujohtajanaRislakki, Jukka: Maan alla - Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941 - 1944
Voisiko olla kyse Hedwig Courths-Mahlerin kirjasta Prinsessa Lolon perintö (1919, suom. Kaarina Wiik)? Kyseessä on romanttinen viihderomaani. Kirjaa löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta sitä voi kaukolainata.
Anna-Liisa Haakanasta löytyy artikkeli esim. teoksista Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita IV s. 30-33, Suomalaisia kirjailijakuvia s. 35-42 sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän s. 5-7.
Lehtiartikkeleita hänestä ovat esim. ET-lehti 1997 nro 11 s. 4-7, Kotilääkäri 1986 nro 9 s. 20-23 ja Tyyris Tyllerö 1987 nro 1 s. 6-8. Mene siis lähimpään kirjastoon!
Kirjailijan nettikotisivun osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/haakanaannaliisa.shtml
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Pääkirjastoon tulee seuraavat lehdet, jotka voisivat sinua kiinnostaa:
Kasvatus (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1970 alkaen)
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Lapsen maailma (on vuodesta 1989 alkaen)
Nuorisotutkimus (säilytetään kymmenen vuotta)
Nuoristotyö (säilytetään kymmenen vuotta)
Opettaja (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1974 alkaen)
Sammonlahteen tulee:
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Voit tutkia tarkemmin kirjaston lehtilistaa kotisivullamme http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut_A-O/Leht…
Lehtien uusinta numeroa ei saa kotilainaan, muuten lehdet ovat lainattavissa. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Kirjaston omasta aineistotietokannasta ei sanahaulla hakemalla löydy yksittäistä runoa.
Runon nimellä tai runon alusta muutamalla sanalla hakien saattaa joistakin internetissä olevista runotietokannoista löytää tiedon runosta ja siitä, missä kirjassa se on julkaistu.
Lahden kaupunginkirjaston verkkosivulla on Linkki maailman runouteen tietokanta, josta löytyy tietoja käännösrunoista.
Google on joskus yllättävän hyvä löytämään myös runoja.
Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti...
Artikkeleita ja kirjoja kannattaa etsiä kirjastojen lehtihakujen (www.helmet.fi) avulla sekä korkeakoulujen kirjastoista. Listassa on sekä artikkeleita (ARTO- tietokannasta) että kirjoja (LINDA- tietokannasta). Niitä kannattaa kysyä mm. Helsingin kaupppakorkeakoulun kirjastosta:
1. UPM:n radiotunnisteet tekemässä pakkauksista älykkäitä
Griffin 2004 : 2 s. 38-39 Karske, Monica [Artikkeli]
2. Älypakkaus kertoo elintarvikkeen tuoreudesta
KM Kaupan maailma 2004 : 2 s. 54-55 Tompuri, Vesa [Artikkeli]
3. VTT lähellä läpimurtoa älypakkausten kehittämisessä
Taloussanomat 2004 : 53 s. 10 Pantsu, Pekka [Artikkeli]
4. Aktiiviset ja älykkäät pakkaukset elintarvikkeiden laadun varmistuksessa
Elintarvike ja terveys 2003 : 4, s. 70-73 Hurme,...
Verkkolehdissä aiheesta löytyy ainakin täältä:
http://www.tosimies-lehti.fi/juttu408_1.html
Tomi Laineesta ei löytynyt artikkeleita. Wikipediasta löytyi kuitenkin jonkin verran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Autourheilu
Usein alan yhdistyksistä löytyy oman alansa artikkelikokoelmia. Lisätietoja artikkeleista voisikin saada Finnish Hot Rod Associationista seuraavan linkin kautta http://www.fhra.fi/
Yhteystiedot: FHRA ry, Tiilenvalajantie 6, 02330 Espoo. Avoinna arkisin klo 10 - 17. Puhelin: 09-2515 250. fax: 09-2515 2515. sähköposti: fhra@fhra.fi
Helmet-sivuston ongelmista voit antaa palautettu Palaute-linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Tällä hetkellä sinulla näyttää olevan yksi laina, joka on uusittu kolmesti, ja viimeksi eilen (14.5.). Eli ilmeisesti uusiminen on nyt onnistunut, ja häiriö on ollut tilapäinen. Pahoittelumme.
Applen lehdistötiedotteen mukaan iWorkin ja iLifen Mac-versio on saatavilla ilmaiseksi jokaisen uuden Macin oston yhteydessä. Nykyiset käyttäjät, joilla on Mavericks, voivat päivittää ohjelmansa ilmaiseksi Mac App Storesta. iWorkin ja iLifen iOS-versiot ovat saatavilla ilmaiseksi App Storesta kaikkiin uusiin laitteisiin, joissa on iOS 7, ja nykyiset käyttäjät voivat päivittää ne laitteisiinsa ilmaiseksi. https://www.apple.com/fi/pr/library/2013/10/23Apple-Introduces-Next-Gen…
Macista ja sen ohjelmista voi kysellä ja keskustella asiantuntijan kanssa Applen neuvonnassa puh. 0800 922 72
https://www.apple.com/fi/mac/
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy!
