Hänen oikea nimensä on Catherine Bollö Amagalu ja hän työskentelee nykyisin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Hän on valmistunut Tukholman yliopistosta ja asuu Solnassa. Ilmeisesti musiikkiura jäi varsin lyhyeksi. Hän on julkaissut tuon vuonna 2000 ilmestyneen Shimoli-cd:n. Sen lisäksi hän on mukana oikealla nimellään yhdellä raidalla vuonna 1996 ilmestyneellä Scrappy G:n rap-levyllä On top. Hänellä on Facebook-profiili, joten ehkä sen nimikirjoituksen saaminen onnistuisi sitä kautta.
Kirjastot.fi ammattisivustolta löytyy lista Suomessa käytössä olevista kirjastojärjestelmistä. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastojarjestelmat?language_content_entity=fi
Kirjastoseuran kooste kirjastojärjestelmistä Suomessa on vuodelta 2015. http://kirjastolehti.fi/artikkelit/mika-on-kirjastojarjestelmien-tilanne-suomessa-talla-hetkella/
Avoimen lähdekoodin järjestelmät voisivat sopia hyvin teidän tapaukseenne. https://www.kreodi.fi/en/23/Artikkelit/436/AVOIMEN-L%C3%84HDEKOODIN-KIRJASTOJ%C3%84RJESTELM%C3%84T.htm
Toisaalta voisi ajatella järjestelmäksi samaa, jota muut alanne oppilaitokset käyttävät. Se voisi helpottaa mahdollista yhteiskäyttöä.
Kolmas vaihtoehto voisi olla kunnan käyttämä...
Seitsennumeroiset V-sarjan Singerit on valmistettu yhtiön Kilbowien tehtailla Skotlannissa vuonna 1909.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
http://naehmaschinenwerk.de/singer_serialnumber/images/singer_v.pdf
Voit kysyä Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta sähköpostitse kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi tarvitsemaasi asetusta/lakia ja voit saada sen skannattuna sähköpostiisi.
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on painettuna Suomen asetuskokoelmat ja Suomen säädöskokoelmat. Näitä ei lainata, mutta kirjastoon voi tulla lukemaan ja kopioimaan tarvitsemansa lait ja asetukset - sitten kun kirjasto on taas auki https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…;
Kuvauksesi sopii Rolf ja Margret Rettichin kirjaan Ville Viikari (Kennst du Robert?), jonka on suomentanut Satu Marttila vuonna 1975
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Sarjakuvamaisesti etenevä tekstitön kuvakirja, jossa lapsi voi laatia oman tarinansa aukeaman otsikoiden antamin vinkein. Otsikoita mm. Ville Viikarilla on työtä ja rahaa; Ville Viikari peilailee; Ville Viikarin kadonnut avain. - Keltainen kansi, kuvassa yksi isokokoinen hahmo jonka päällä useita samannäköisiä villejä mutta pienempiä (pään päällä, harteilla, taskuissa, kenkien päällä).”
Ville Viikari Helmet-kirjastoissa
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten emme pysty vastaamaan pätevästi laillisuutta koskeviin kysymyksiin. Siksipä tämäkin vastaus on vain maallikon tulkinta. Jos haluat asiantuntevampaa laillisuusarviointia, kehotan kääntymään laintulkinnan ammattilaisten puoleen.
Etu- ja sukunimistä on säädetty nimilaissa. Nimilain perusteella esimerkiksi kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, ja niitä voi siksi ottaa vain erityisin perustein. Se koskee kuitenkin vain oikeiden ihmisten nimiä, joten sen rajoituksia ei voi oikein soveltaa keksittyihin henkilöihin. Taitelijoille on varmaankin katsottu kuuluvan vapaus käyttää vaikkapa nimeä ”Pekka Virtanen” kysymättä lupaa Pekka...
Ensimmäisenä tulee mieleen Yaa Gyasin romaani Matkalla kotiin (Otava, 2017). Siinä toisistaan tietämättömät sisarpuolet päätyvät 1700-luvun Afrikassa samaan eurooppalaisten linnoitukseen: toinen vaimoksi, toinen orjaksi. Effie jää valkoisen kuvernöörin vaimona Ghanaan, kun orjalaiva vie hänen siskopuolensa Esin Yhdysvaltoihin. Tarina seuraa siitä eteenpäin suvun kahden haaran vaiheita nykypäivään asti.
Myös seuraavat kirjat saattaisivat kiinnostaa tematiikaltaan, vaikka eivät aivan kaikilta osin kuvaukseesi sovikaan.
Mathis, Ayana: Huonetta ja sukua (WSOY, 2014) - Orjuuden ja rotusyrjinnän perintö 1900-luvun Yhdysvalloissa yhden perheen kautta kerrottuna.
Morrison, Toni: Tervanukke (Tammi, 1982) - Erilaisista taustoista tuleva...
Wattenfallin sivuilta löytyy sähkönkulutus-vertailu. Leivänpaahdinta on halvempi käyttää kuin hellan levyä. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-energiankulutus/ (haku: leivänpaahtimen sähkönkulutus)
Ekologisuus varmaan määräytyy energian kulutuksen mukaan eli leivänpaahdin olisi ekologisempi kuin hella. Hellalla voi tosin valmistaa useampia ruokalajeje, joten se lienee hankintana ekologisempi.
Martat ovat vertailleet erilaisten paistotapojen hyviä ja huonoja puolia. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/kypsennysmenetelmia/paistaminen/
Yleisesti mitä enemmän rasvaa paistamisessa käuytetään, sitä epäterveellisempi lopputulos.
Paahtoleivästäkin saa epäterveellistä...
Espoon kaupungin Rakennusvalvonta vastasi, että kyseisen talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Oy Simo Järvinen & Co.
Simo Järvinen ja Eero Valjakka suunnittelivat yhdessä esim. Olarinmäen alueen.
Hei,
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiaineiston tiedot löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi. Erillistä luetteloa siellä ei ole, mutta musiikkia voi hakea verkkokirjaston hakukentässä esimerkiksi tekemällä ensin tyhjän haun niin, ettei kirjoita hakukenttään mitään. Sen jälkeen hakua voi rajata Jyväskylään (kirjasto) ja äänitteisiin (aineistotyyppi). Äänitteiden alta voi vielä erikseen valita, etsiikö cd-levyjä (cd) vai vinyylilevyjä (äänilevy).
Pääkirjaston 3. kerroksessa on lisäksi musiikin lähivarastossa jonkin verran vanhoja populaarimusiikin vinyylilevyjä, joiden tietoja ei ole verkkokirjastossa. Ne löytyvät hankintavuoden mukaan järjestettyinä ja niitä pääsee itse selailemaan lähivarastoon.
Varmaa tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta Google Lens antaa vastaukseksi, että kyseessä olisi jokin juoksuhämähäkkien heimoon kuuluva hämähäkki. Tämä täsmäisi selän kuvioihin.
Ensimmäinen numero ilmaisee oman paikkasi jonossa, jälkimmäinen numero kertoo montako varaajaa jonossa on kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi tila 5/185 tarkoittaa, että olet varausjonossa viidentenä ja koko jonossa on 185 varaajaa.
Jonas Anderssonin laulu Oi, katsele lintua oksalla puun (Se fågeln, som sitter på gungande gren) esimerkiksi Päivi Karin toimittamiin nuottijulkaisuihin Hopeinen laulukirja : 180 suosikkilaulua (2002) ja Lasten oma laulukirja (2016).Kumpaakin teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa useampi kappale. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1940884?sid=4716226632https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2228634?sid=4716226443
Et maininnut lähikuntaasi, joten luettelen muutamia teoksia vain ilman saatavuustietoja:
Määttä: Perhe asiantuntijana - erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999);
Heikinaro-Johansson: Koululiikuntaa kaikille - soveltavan liikunnanopetuksen opas (1998);
Rintala: Lasten erityisliikunnan perusteet (1997);
Vammaisliikunnan perusteet / toim. Kämäräinen (1996);
Vilhu: Soveltava liikunnanopetus - opas vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaitten lasten liikuntaan / toim. Jääskeläinen et al. (1989); Peruskoulun erityisopetus / toim. Martikainen (1987);
Presidentti Kekkonen piti 4.10.1969 matkallaan Tshekkoslovakiaan ainakin kaksi puhetta: saapumispuheen maahan tullessaan ja puheen kunnianmerkkitilaisuudessa. Nämä puheet löytyvät Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/7353/browse?order=ASC&rpp=20&sor…
Kunniatohtoriksi vihkimispuheesta ei löytynyt tietoa.
Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Marquis_de_Sade:_Justine löytyvän englanninkielisen Wikipedian artikkelin mukaan elokuva julkaistiin sensuroituna. Siitä näyttää kuitenkin löytävän myös pätkimätön versio. Meillä kirjastossa sitä ei näytä olevan, mutta netistä löytää ostovaihtoehtoja esimerkiksi laittamalla Googleen hakulausekkeen ”Marquis de Sade: Justine” ”dvd” ”uncut”. Sitä löytyy ihan suomenkielisillä tekstityksilläkin.
Kirjasta on tehty myös elokuvaversio nimellä ”Cruel Passion”. Sitä löytyy ostettavaksi Googlesta hakulausekkeella ”Cruel Passion” ”dvd”.
