Tekijänoikeuslain 21 §:n mukaisesti elokuvateoksen julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa.
Tekijänoikeuslaki 21 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
"Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä."
Elokuvaoikeuksien hankinta
Lupa käyttämiseen on aina yksilöllinen. Luvan antajan selvittäminen...
Kyllä historiallisia nuortenkirjoja vielä julkaistaan. Suomalaisista kirjailijoista tuotteliain on ollut Maijaliisa Dieckmann, joka kirjoitti 80-luvulla sarjan kaksososista, jotka elivät 1400-luvun Naantalissa, 90-luvun alkupuolella kivikaudesta kertovan Ram-sarjan ja nyt viimeksi vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä (Keisari ratsastaa kaupunkiin ja Kolme hopeasormusta).
Raili Mikkanen on kirjoittanut historiamme suurnaisista: Aurora - keisarinnan hovineito, Karhun kumarrus -Miina Sillanpään nuoruus, Teatteriin - Ida Aalbergin nuoruus. Marja-Leena Lempiseltä on ilmestynyt jännittävä sarja viikinkiajasta: Kerubin hymyssä tarina alkaa Samos-saarella, Pohjantähden valtakunnassa matkataan viikinkiveneellä Sigtunaan asti. Historiastamme nuorille...
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Kaivattu kirja on Winfried Wolfin kirjoittama ja Manfred Schlüterin kuvittama Unipuu (Kustannus-Mäkelä, 1987). Siinä Mikko pyörii sängyssään eikä saa unta. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit kiertävät hänen vuodettaan. Mikko haluaa nukkua ja noituu häiritsijät pienelle saarelle meren keskelle. Saarella kasvaa yksi ainoa puu. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit huomaavat puun ihanat kukat, joita kaikki ryhtyvät havittelemaan - ensin kukin ryhmä yksin, lopulta yhteistyössä. Aina, kun joku yrittää tarttua ihmekukkiin, puu kasvaa ja kädet tarttuvat tyhjään, kukat pysyvät saavuttamattomissa...
Eiköhän tällaisessa tapauksessa liene kysymys joko ironiasta tai puhtaasti leikkisästä ilmauksesta, jossa kirjoittaja uskoo (ja osoittaa) kaikkien tuntevan kyseisen kuuluisuuden. Joku on joskus käyttänyt jopa ilmaisua "muuan Jeesus". Muuan siis vain viittaa siihen, että henkilö on todella kuuluisa.
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Etsin Pinterestistä tällaista jouluboleroa, mutta en löytänyt. Sen sijaan löysin kyllä lasten jouluneuleita, joissa on erityylisiä pukkifiguureja friisimallisena kaarrokkeena. Tässä muutamia esimerkkejä niistä sekä kirjoneulekaavioita:Merry Santas / DROPS Children 41-1 - Modelli di maglia gratuiti di DROPS Design (pinterest.com)Baby & Toddler Sweaters & Cardigans (pinterest.com)MODELLI CON FERRI CIRCOLARI – La Maglia di Marica (pinterest.com)Merry Santas / DROPS Children 41-1 - Ilmaiset neuleohje DROPS Designilta (garnstudio.com)Узор "Дед Мороз" (pinterest.com)Pin page (pinterest.com)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan George Byronilta on suomennettu vain runokokoelma Kolme runokertoelmaa (1922). Siinä kysymääsi runoa ei ollut, ei myöskään muutamassa selaamassamme antologiassa. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Olet todennäköisesti tehnyt kirjautumisvaiheessa kaiken ihan oikein. Etäkäyttötoiminto kysyy kirjastokorttisi takana olevaa numerosarjaa ja henkilökohtaista pinkoodiasi. Nyt näyttää siltä, että etäkäyttöyhteyksissä on vikaa. Olen ilmoittanut asiasta IT-suunnittelijallemme ja hän hoitaa yhteyksien kuntoon laittamista. Toivottavasti asia korjaantuu nopeasti (en osaa sanoa korjausaikataulusta) ja pääset kokeilemaan tietokantojen etäkäyttöä uudelleen.
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Kirjasto perii myöhästymismaksua, jonka suuruus määräytyy palautushetken mukaan. Täsmällistä summaa ei siis ole olemassa ennen palautusta. Myöhästymismaksu peritään joko heti tai myöhemmin, se jää asiakkaan tilille.
Jos laina on tarpeeksi pahasti myöhässä, siitä lähetetään eriasteisia karhukirjeitä, joissa mainitaan myös itse julkaisun hinta. Se tulee korvattavaksi vain siinä tapauksessa, että julkaisu tuhoutuu tai katoaa kokonaan. Kun tällainen karhuttu laina palautetaan, siitä peritään kertyneet myöhästymismaksut, mutta ei itse julkaisun hintaa.
Mitä nopeammin lainat palauttaa, sitä vähemmän joutuu maksamaan. Mutta jos laina on myöhässä, siitä menee aina jolkin maksu, jonka tarkoituksena on kannustaa lainaajia joko uusimaan lainansa...
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964).
Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa : valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32)
Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://csorbagyozo.hu/
http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Richard Franklinin ohjaamaa elokuvaa Roadgames esitettiin Suomen elokuvateattereissa alkuvuodesta 1983. Helsingissä ensi-ilta oli Studio 3 -elokuvateatterissa 21.01.1983 nimellä "Kuolema kyydissä". https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122413
Voisikohan kyseessä olla Bill Peetin lastenkirja Taikakukko Jupiter (Cook-a-doodle Dudley, suom. Kerttu Manninen,1992).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin: "Kukko Jupiter tervehtii joka aamu aurinkoa kiekaisullaan. Herkko-hanhi on kateellinen Jupiterin suosiosta muiden tilan eläinten parissa ja uhkaa pöllyttää sen. Kun Herkko ajaa Hermannin metsään yöksi, aurinko ei enää nousekaan."
Hei!
Tässä olisi kaksi aika uutta suomenkielistä kirjaa akupunktiosta:
Aejmelaeus, Päivi: "Akupunktioatlas : meridiaanit ja akupisteet : käsikirja perinteisen kiinalaisen lääketieteen harrastajille" (2002)
Hiltunen, Marja: "Kiinalainen lääketiede: terveyttä ja tasapainoa" (2001)
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
