Olen käynyt läpi Oulun kaupunginkirjastossa olevan Arvo Turtiaisen tuotannon enkä ole löytänyt kysyttyä runoa. Kirjastonhoitajien keskustelupalstalla ehdotettiin mahdoliseksi tekijäksi Viljo Kajavaa, mutta hänenkään laajasta tuotannostaan ei runoa löytynyt. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Etsimäsi kirja on Risto Erosen Työn rakastaja (WSOY,2004).
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52146#.Vl1Q12DovSc
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kyseessä on kaiketikin Fjodor Mazajevin vuonna 2008 ohjaama dokumentti Utšimsja dzjudo s Vladimirom Putinym (eli Opiskelemme judoa Vladimir Putinin kanssa). Tallenteen teostiedot näkyvät vielä Helmetissä, mutta viimeinen kappale on jouduttu poistamaan kokoelmista. DVD löytyy Kyyti-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista, joten tallenne on tilattavissa kaukolainaan.
Linkeissä on lisää tietoa ko. DVD:stä.
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1162004
https://finna.fi/Record/vaski.712114
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukopalvelu on maksullista. Linkissä on myös hinnasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Voisiko kyse olla Spede Pasasen elokuvasta Noin seitsemän veljestä, vuodelta 1968? Linkissä juonikuvaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noin_7_veljest%C3%A4
Toki Tšernobylin onnettomuudesta kirjoja löytyy. Tässä poimintoja suomenkielisestä tarjonnasta:Yleistajuisia tietokirjoja: Tšernobyl : maailman pahin onnettomuus Tshernobyl : jälkeenjääneet paperitSerhii Plokhy, Tšernobyl : ydinkatastrofin historiaDokumenttiromaani: Svetlana Aleksijevitš, Tšernobylistä nousee rukousTutkimuksia ja viranomaisraportteja: Tsernobyl ja Suomi Ilkka Timonen & Riitta Kallio & Tuomo Mörä, Tshernobylin voimalaonnettomuus lehdistössä Juha Kytömäki & Markku Lehtola & Seppo Paananen, Tshernobylin voimalaonnettomuus radiossa ja televisiossa : kolme ensimmäistä viikkoa Viisi vuotta Tshernobylistä
Ennen Satu-Sisko Sintosta ja Maija Karmaa Tiina-sarjan kansikuvia taiteili ainakin Marja-Liisa Ikonen. Ensimmäinen Tiina seikkailee -kansi saattaisi olla hänen työtään.
Emme löytäneet Turun kaupunginkirjastosta muita tietoja Ann Landersista kuin lukuisia internet-sivuja. Altavista (http://www.altavista.com/) tuotti vain yhden sivun, mutta Yahoo (http://www.yahoo.com/) ja Northern light (http://www.northernlight.com/) sitä vastoin lukuisia. Ann Landers näyttää olevan ahkera "nettihenkilö", joka vastaa ihmisille heitä askarttuvissa elämänongelmissa.
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx
Kirjastoalan englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on joitakin mm.:
- Kirjastosanasto. 1 : Suomi-englanti-suomi -sanakirja ja lyhennehakemisto / Liisa Junno (2006)
- Tieto- ja dokumentointisanasto = Information and documentation : vocabulary (2004)
- Kirjastosanasto : lend or borrow? / Liisa Junno (2002)
Englannin kielen oppikirjaa kirjastoalalle ei taida olla. Lähin sopiva saattaisi olla Yleisradion tuottama VHS-video At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki (2002)
Hei! Kyselit suomalaiskirjailijaa, jota olisi mahdollisuus haastatella 9.-luokan lopputyötä varten. Merkittävistä nykykirjailijoista nostan ehdotukseksi esille Otavan kirjailija Miika Nousiaisen (Miika Nousiainen | Otava)taikka Kari Hotakainen, jota kustantaa nykyään Siltala (Kari Hotakainen | Siltala)Lähestymällä kustantamoa, saanet heiltä kirjailijan yhteystiedot mahdollista haastattelua varten.
Taidenäyttely kirjaston tiloissa on paljolti tilakysymys, johon jokainen kirjasto voi vastata parhaiten itse. Toisin sanoen kannattaa tiedustella jokaisesta kaupunginkirjaston toimipisteestä erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , kohdasta Aukioloajat ja yhteystiedot.
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
