Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat...
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
Viestiratsumiehen koulutuksesta ei ole mainintaa Rakuunan ja ratsumiehen käsikirjassa (1938) eikä myöskään Viestimiehen käsikirjassa (1936).
Molemmissa aikalaisoppaissa mainitaan kuitenkin ratsulähetin tehtävästä osana viestitoimintaa. Lähettinä toimivan ratsumiehen tuli hallita sanoman perillesaattamisen lisäksi myöskin tarvittaessa omien viestiyhteyksien korjaaminen, sekä vastaavasti vihollisen viestiyhteyksien sabotointi. Myös vihollisen viestiyhteyksien tiedustelu saattoi kuulua ratsulähetin toimenkuvaan, laajan toiminta-alueensa sekä nopeutensa ansiosta.
On siis hyvinkin mahdollista, että isänne on saanut kertausharjoituksissa nimenomaisesti viestialan erikoiskoulutusta em. ratsulähetin tehtäviä varten, viestiratsumiehen nimikkeellä....
Evert Tauben lauluista on julkaistu Ruotsissa erittäin runsaasti nuottikokoelmia, joista tässä muutamia linkkejä HelMet-kirjaston kokoelmaan:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542460~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542489~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1850218~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542502~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542603~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542596~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b1542585~S9*fin
http://luettelo.helmet.fi/record=b2002659~S9*fin
Tauben lauluja on myös suomennettu, mutta yhtään pelkästään hänen lauluilleen omistettua suomenkielistä kokoelmaa ei näköjään ole julkaistu. Mutta suosituimmat (kuten Keväthuumaus eli Sjösala vals) löytyvätkin...
Yläkulman pyöristyksen tarkkoja mittoja ei löydy virallisesta NHL-sääntökirjasta tai Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjasta. NHL-sääntökirjassa on määritelty, että maali pitää tehdä putkesta, jonka ulkohalkaisija on 2 3/8 tuumaa eli noin 6 cm. Putken seinämän paksuus pitää olla 0,15 tuumaa eli noin 0,4 cm. Silmämääräisesti näyttää siltä, että nurkka on 90 asteen kulmassa ja putki on pyöristettynä noin 25 cm matkalta, tämä on kuitenkin vain arvio.
Tässä pari vinkkiä:Herman Hesse - SiddharthaTeos kertoo Buddhan aikalaisesta ja brahmaanipapin pojasta Siddharthasta, joka pyrkii löytämään totuuden ja minuutensa.Chitra Banerjee Divakaruni - The Forest of Enchantments Teos on erityisesti hindulaisuudelle tärkeän intialaisen eepoksen Ramayanan uudelleenkerronta, jossa jumalatar Sita astuu keskeiseen rooliin.
Voit pitää kortin, mutta jos haluat että korttisi poistetaan, palauta se lähimpään kirjastoon. Kortit poistetaan keskitetysti Helsingin pääkirjastossa.
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain".
Petrus Schroderuksen Facebook-sivu:
https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Aivastus on tahdosta riippumaton refleksi, jonka tarkoitus on poistaa ärsyttävä tekijä nenäkäytävistä. Lääketieteellistä tukea sille, että ihminen menettäisi aivastaessaan tajuntansa, en löytänyt. Aivastamiseen liittyy kuitenkin runsaasti erilaisia uskomuksia, kuten "aivastaessa sydän pysähtyy millisekunnin ajaksi" ja "jos tukkii ihmisen sieraimet ja suun ja hän aivastaa, hänen silmänsä pullistuvat ulos". Useimmat näistä lienevät perättömiä. Lisää uskomuksia sekä aivastamisesta yleensä voit lukea esim. näistä nettiosoitteista:
- http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/418396?hyvinvointi…
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sneeze
- http://www.sacred-texts.com/neu/eng/osc/osc60.htm
Aivastamisen tukahduttamisesta Joka kodin suuri...
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
Tiedottajamme Susanna Saari vastaa kysymykseesi seuraavasti: Kiitos palautteestasi. Ilmeisesti tarkoitat sivustolla Venny-verkkokirjastoamme. Olemme ottamassa syksyllä käyttöön uuden verkkokirjaston, josta pyrimme tekemään mahdollisimman selkeän ja helpon käyttää. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo aina verkkokirjaston käytössä. Toivomme saavamme mielellään palautetta myös uudesta verkkokirjastosta.
Yhtään S. E. Weckströmin kirjoittamaa kirjaa ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan (https://finna.fi Suomessa ole julkaistu. Olisiko S. E. Weckström ehkä ollut kirjan omistaja?
Vuonna 1924 Werner Söderström eli WSOY julkaisi K. A. Wegeliuksen kirjoittaman kaksiosaisen kirjasarjan. Osien nimet ovat
- Aseveljet. 1, Läntinen etappi ja Simon kahakka
- Aseveljet. 2, Itäinen etappi ja Peräpohjolan vapaustaistelu
Sana etappi löytyy kummankin kirjan nimestä. 1. osa käsittelee jääkäriliikettä ja vuosia 1916-1917. Kirjassa on 373 sivua ja kuvia ja karttoja. 2. osa käsittelee jääkäreitä ja kansalaissotaa. Kirjassa on 479 s. ja myös kuvia ja karttaliite. Kirjat on julkaistu myös yhtenä niteenä.
Voisiko näistä toinen tai molempien kirjojen...
Varminta olisi varata skannerilla varustettu kone etukäteen, sillä jos menet Kaupunkiverstaalle ilman varausta, saattavat skannerikoneet olla varattuina. Skannerit ovat Kaupunkiverstaan koneilla 1–5.
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
