Mainitsemaasi Mika KeskikiikosenTietokoneen ajokorttikirja: Windows 7 ja Office 2010 (Readme.fi, 2012) on oman Vaski-tietokantamme mukaan uusin AB-ajokortin oppikirja.
Samoin Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 (Docendo, 2013) näyttää tosiaan olevan uusin oppikirja A-korttitutkintoa varten. Uudempi Hannu Mäkelän toimittama Tietotekniikan peruskirja: Windows, Internet, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely (2014) soveltuu vain @-korttitutkintoa varten.
Docendolta vieläpä vastattiin, että Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 on tosiaan viimeisin ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja eikä uutta kirjaa ole ilmestymässä tämän aiheen tiimoilta.
Readme.fi -kustantajalta tuli myös tieto,...
Etsimäsi elokuva on Kaurismäen "Ariel" vuodelta 2001.Elokuvan voi katsoa muiden Kaurismäen elokuvien tavoin Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-2139751
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät elokuvat Anna ystävämme, Anna ystävämme: jatko-osa ja Anna ystävämme, tarina jatkuu. Kaksi ensimmäistä on tällä hetkellä lainassa, kolmas on paikalla. Voit halutessasi tehdä varauksen elokuviin verkkokirjastomme kautta, osoite on kirjasto.vaasa.fi. Kirjoita hakukenttään esimerkiksi Montgomery Anna ystävämme ja rajaa hakua laittamalla aineistolajiksi DVD.
Tarkoitatko ehkä Maki Kolehmaisen säveltämää ja Heidi Puurulan (tai Vahakallion) ja Saija Aartelan sanoittamaa laulua "Hiljaisuus"? Laulu alkaa: "Tummuu ilta jouluyöhön". Kertosäkeessä lauletaan: "Tahtoisin kuulla laulun enkelten kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten enkeleiden joulumaa."Aikakone: Hiljaisuus YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=89C0EXVTcggAikakoneen lisäksi laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Antti Tuisku.
Voisikohan etsimänne teos olla Eeva-Kaarina Arosen vuonna 2005 ilmestynyt romaani "Maria Renforsin totuus"? Kirja on pääosin vuoteen 1892 sijoittuva historiallinen romaani, jossa esiintyy oikeita, historiallisia henkilöitä. Tapahtumapaikkoina ovat Kajaani ja Vienan Karjala. Kirjaa selaamalla en kuitenkaan valitettavasti löytänyt mainitsemianne henkilöitä. Historiallisista henkilöistä kirjassa esiintyvät mm. tehtailija Henrik Renfors, hänen sisarensa Maria, joka toi perhosidonnan taidon Suomeen, sekä valokuvaaja I. K. Inha.
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
Suomalainen lakimiesmatrikkeli on on nimeltään Suomen lakimiehet ja sen uusin painos on vuodelta 1999. Kirja löytyy Vantaalta pääkirjastosta ja Myyrmäestä; sen lisäksi kirjaa on Helsingin ja Espoon kirjastojen kokoelmissa.
Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen. Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990.
Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography kirjasto(at)kavi.fi
Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita
Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .
Etsitty romaani on Pirkko Saision Voimattomuus (WSOY, 2005). Kirjan avaa papin rouva Harrietin näkökulmasta kerrottu luku, jonka ensimmäiset sanat ovat "Se juhannus nostatti tsunamin, josta minä selvisin."
Kyseessä on Kaija Pakkasen lastenloru Kämmen ja sormet. Loru sisältyy Pakkasen runokirjaan Lastenmökin runokoppa (1982).
Saat lorun sähköpostiisi.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Libby-sovelluksessa yhtäaikaisten lukijoiden määrä riippuu kunkin luettavan kirjan lisenssistä eli on teoskohtainen.
Toisin sanoen, kullakin kirjalla on oma lisenssinsä, joka määrittää, monta yhtäaikaista lukijaa kyseisellä kirjalla voi olla.
Suosittelen siis etukäteen tarkistamaan tarvitsemasi kirjan lisenssin.
Se onnistuu avaamalla sovellus, painamalla haluamasi kirjan kansikuvaa ja rullaamalla alaspäin näkymässä. Kirjan tiedoissa on kohta "Copies", joka kertoo, kuinka monta kirjaa on kullakin hetkellä vapaana ja kuinka monta lukijaa voi enintään olla.
Jos esimerkiksi kentässä lukee "1 of 7 available", kirjaa voi lukea enintään 7 lukijaa kerrallaan, ja vapaana tällä hetkellä on yksi kirja.
Ota henkilöllisyystodistus mukaasi ja käy kirjastossa pyytämässä uusin pin-koodi. Voit hoitaa asian missä tahansa Joki-kirjaston toimipisteessä. Pin-koodia ei anneta puhelimessa eikä sähkököpostitse.
Joki-kirjastojen käyttösäännöt: https://joki.finna.fi/Content/info
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Vuoden 1992 teoksesta ei löydy lainattavia kappaleita Helle-kirjastoissa. Tietokannassa olevat teokset ovat koulukirjastojen omassa käytössä eikä niitä voi lainata tai varata.
Teos on saatavana muista kirjastoista, tässä kirjan teos- ja saatavuustiedot verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/helle.437958?sid=3086065452
Teoksen voi myös tilata kaukolainaan. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helle-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella:
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kaukopalvelu/...
Uuden verkkokirjaston lainaushistoria toimii hieman eri lailla kuin entinen.
Oletkin jo tallentanut lainaushistoriasi.
Nyt kannattaa lisätä koko lainaushistoria suosikkeihin. Voit luoda erilaisia suosikkilistoja tai käyttää sivun tarjoamaa suosikit-listaa.
Kun sitten haet aineistoa sisään kirjautuneena, näet jo lainaamasi/lukemasi kirjat vihreällä.
Luettujen kirjojen tarkistaminen käy helpommin, kun ei tarvitse vertailla kahta listaa.
Pieni kauneusvirhe toiminnossa on se, että vihreällä on merkitty vain se painos, jonka olet lainannut. Uusintapainokset ja pokkarit täytyy tarkistaa hakutulosta vierittämällä.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Tähän Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan joululauluun en löydä nuottia.Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://www.finna.fi
Hei,
Nyt näyttäisi siltä, että vain aiheesta "local area networks" on tehty kirjoja, eikä WLANista itsestään olisi saatavilla omaa kirjaansa. Oletko tutkinut löytyisikö näistä jotain WLANista?
Tässä joitakin uusimpia:
Parnell, Tere; Building high-speed networks. Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, cop. 1999. (Löytyy Leppävaaran pääkirjastosta, mutta on lainassa) (voisi olla hyvä, koska asiasanana oli mm. WAN)
Månsson, Jani; Location-based services in wireless local area networks. Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 2000. (Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kirjasto)
Stamper, David A.; Local area networks. Upper Saddle River, N.J. Prentice Hall, 2001. (Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjasto. On mahdollista...
