Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
The Tudors-sarjaa ei ole hankintajärjestelmämme mukaan ainakaan toistaiseksi tarjottu tilattavaksi. Kirjastot eivät voi suoraan ostaa elokuvia ja tv-sarjoja lainattavaksi vaan ostettavissa elokuvissa tulee aina olla levittäjän neuvottelema lainausoikeus. Ainakaan toistaiseksi tällaista lainausoikeuden sisältävää versiota ei ole kirjastoille tarjottu.
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Vanamo-kirjastoissa ei valitettavasti ole matkaoppaita pelkästään Malagasta. Laitan asiasta tiedon hankintaosastollemme, yritämme hankkia vaikkapa englanninkielisiä. Hakusanaksi kannattaa kirjoittaa ihan se kaupunki tai alue, josta haluaa kirjallisuutta. Tuoreimmissa kirjastoon hankituissa matkaoppaissa on asiasanoiksi varsin kattavasti laitettu ne alueet, joita kukin kirja käsittelee. Paikannimet voi kirjoittaa niiden suomalaisessa muodossa, esim. sanalla Andalusia löytyvät myös englanninkieliset Andalucia -oppaat.
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
Tarkoittanet kappaletta "You're the one that I want", jonka suomenkielinen nimi on "Sinut haluan vain". Sen esittivät Grease-elokuvassa Olivia Newton-John ja John Travolta. En löytänyt tästä John Farrarin säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat, mutta englanninkielisin sanoin nuotti löytyy monesta julkaisusta, esimerkiksi nuoteista "100 most delightful songs ever : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard HL00145438), "The million sellers : Official Charts Company : [the UK's greatest hits]" (Wise AM1005664) ja "50 West End shows, 50 West End songs : piano, vocal, guitar" (Hal Leonard Europe HLE90004024) vain muutamia mainitakseni. Kaikissa näissä nuoteissa on kappaleesta englanninkieliset...
Neljäs, uudistettu painos Kirsi Parnilan teoksesta Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti (Kauppakamari) on ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun lopussa 2019. Teoksesta voi tehdä jo varauksen Helmetissä. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että uudessa painoksessa on huomioitu myös 1.4.2019 voimaan tuleva vuosilomalain muutos.
Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti Helmetissä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374108__S978-952-246-566-5__Orightresult__U__X3;jsessionid=E887FFA6CB2FB41251F38CE0B5059A8E?lang=fin&suite=cobalt
Teoksen esittely BTJ:n sivuilla http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522465665&qtype=b
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Hei,
Tuomioistuinten riippumattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Muutoksenhakuprosessissa muutoksenhaun kohteena kuitenkin on nimenomaan alemman oikeusasteen antama tuomio/ratkaisu. Tuomioistuinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä siinä huomioon otettavia seikkoja ohjaavat esimerkiksi oikeudenkäymiskaari, tuomioistuinlaki sekä laki korkeimmasta oikeudesta. Asiaan liittyvien lukuisten säädösten ja periaatteiden vuoksi meidän on tässä yhteydessä mahdotonta antaa sinulle kattavampaa vastausta.
Tarkempia tietoja tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisesta käytännössä ja ratkaisun perusteista voit kuitenkin kysellä esimerkiksi Tuomioistuinvirastolta: https://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/yhteystiedot.html...
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Singer-ompelukoneiden sarjanumeroiden avulla valmistusvuoden voi tarkistaa alle linkatusta taulukosta. Kyseinen ompelukone on valmistettu vuonna 1894.
Singer Sewing Machine Serial Number Database:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-no-prefix-serial-numbers.html
Nuortenkirjan Pärinätytöt (1956) on kirjoittanut Kaarina Nissinen salanimellä Outi Luhtapohja. Pärinätytöt on hänen ainoa teoksensa.
Elli Ylitalo kirjoitti salanimellä Tuulikki Otsola teokset Suvinen satu joka on ihan totta (1953), Marjatan hauskin kesä (1954), Yksinäinen Inkeri (1955), Takaisin kotiin (1956) ja Haltiattaren kumminlahja (1957). Muita salanimiä Elli Ylitalo ei käyttänyt.
Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit (SKS, 2000)
https://www.naistenaani.fi/elli-ylitalo-kirjoitti-tuulikki-otsolan-nime…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176002657331
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Valitettavasti en löytänyt kysymästäsi kirjasta mitään tietoa - en kansallisbibliografiasta, enkä Kymijoen seudun kirjastotietokannoista sen paremmin kuin Varastokirjastostakaan.
Ehkä kyseessä on jokin omakustanne tai pienpainate, mutta valitettavasti en pysty sinua tässä asiassa auttamaan.
Avioliittolaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 ei serkuksia kielletä menemästä naimisiin keskenään, olivatpa he sisarten lapsia tai veljesten lapsia.
Yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota koskevaa tietoa ei ole käytettävissä. 1960-luvulla 24 tuntia auki olevia ravintoloita oli vähän, lähinnä vain klassiset amerikkalaiset pienet edulliset ruokapaikat (diner) olivat auki läpi yön. Niitä oli isoissa kaupungeissa ja niillä alueilla, joissa teollisuustyöntekijät olivat töissä läpi yön. Oheinen artikkeli kertoo ja kuvittaa 50 vuoden takaista ravintolaelämää (40 kuvaa).
https://www.delish.com/restaurants/g19577116/what-eating-at-restaurants…
Nykyään tavallinen ravintoloiden aukioloaika Yhdysvalloissa ovat klo 6-22 (maanantai-lauantai). Sunnuntai-aukiolot vaihtelevat ympäri Yhdysvaltoja. Monet ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin. Tavallisiin aukioloaikoihin voi olla osavaltioittain tai...
Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja...
