Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole, koska "DVD" ei ole tekijänoikeudellisten määräysten kohde. Ratkaisevaa on toisaalta sisältö (eli mitä suojattuja teoksia DVD tai muu tallenne sisältää), toisaalta se tapa, jolla julkaisija/kustantaja on tämän tallenteen sisältöineen tuonut tarjolle.
Lain mukaan erillinen lupa tallenteen lainaamiseen yleisölle tarvitaan, jos sen sisältönä on "elokuvateos" tai "tietokoneohjelma" (käsitteellä tarkoitetaan ns. ohjelmistotuotetta eli itsenäistä ohjelmaa). Jos sisältö on mitä tahansa muuta, estettä lainaamiselle ei ole. Milloin jokin teos on "elokuvateos", on monessa tapauksessa vaikea määritellä, mutta ainakin ns. näytelmä- ja dokumenttielokuvat sekä niiden osat täyttävät kiistatta lain määritelmän...
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
Omatoimikirjastopalveluja voi selata Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/omatoimikirjasto Ongelmana on se, että tuohon omatoimikirjastopalveluun lukeutuvat sekä ne kirjastot, jotka ovat vain omatoimikäytössä että ne, joissa on tiettyinä aikoina omatoimikäyttöä ja tiettyinä henkilökunta paikalla. Myöskään kaikki kirjastot eivät ole täyttäneet kaikkien omatoimiaikojen tietoja hakemistoon.
Yleisten kirjastojen tilastojen aukiolotunneista saa osviittaa omatoimikäytön määrästä, siellä on eriteltynä käyttö ilman henkilökuntaa https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2018&stats=100#results .
Aluehallintoviraston kirjastoasioista vastaavilta voisi tiedustella, onko heillä tarkempia listoja...
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston...
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki...
Tiedot ovat todella niin yleiset, että on vaikea sanoa mikä kirja olisi kyseessä.
Kajaanin kaupunginkirjaston luettelosta voi etsiä hakusanalla fantasiakirjallisuus englanninkielistä kirjallisuutta, jolloin saa 60 teosta.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmat löytyvät linkistä
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro.
Hakuvinkki
Kirjoita asiasanaksi fantasiakirjallisuus ja valitse kohdasta kieli alasvetovalikosta englannin kieli.
Tietokoneet -asiasanalla rajaamalla löytyy mm. Artemis Fowl -sarja, joita on useita eri kirjoja. Kirjalijan nimi on Eoin Colfer.
Wikipediasta löytyy fantasiakirjallisuudesta seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fantasiakirjallisuus
Linkkejä seuraamalla löytää lisää teoksia.
Tekniikan maailma -lehteä säilytetään Vantaan Tikkurilan (vuodesta 1958) ja Helsingin Pasilan (vuodesta 1953) kirjastoissa. Tikkurilasta lehden voi saada kotilainaan, Pasilassa lehteä voi lukea kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Osoitteessa http://www.stat.fi (Tilastokeskuksen kotisivu 'tilastotietoa' (rullaa ruutua alaspäin, otsakkeen Muuta tilastotietoa alla) tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta - tietoyhteiskuntatilastot - (rullaa alaspäin) tiivistelmä, ja rullaa lopuksi tekstiä reippaasti alaspäin. Löydät juuri haluamasi tilastot.
Tammikuussa 1999 Suomessa oli n. 546 000 internet-liittymää, Suomi oli maailman maista kärjessä, toisena USA. Esim. Sonera Plazan hakupalvelusta löytyy muita mielenkiintoisia sivuja hakusanoilla internet tutkimukset (kirjoita nämä yhtaikaa peräkkäin tyhjämerkin erottamina hakulokeroon). Mainittakoon Taloustuotteen sivu http://www.toy.fi/tuotteet/netsurvey.htm ja Petteri Järvinen Oy:n sivut http://www.pjoy.fi.
Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään sivustoa josta näkisi avoimet oppisopimuspaikat. Parhaiten asia selviää käymällä kirjastoissa asiasta juttelemassa.
Samasta aiheesta kyseltiin elokuussa, tässä vastaus:
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä. Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja...
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
Yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilta http://www.kirjastot.fi/ voit valita kirjastoalan ammattisivut ja sieltä tekijänoikeudet. Saat runsaasti linkkejä, joista esimerkiksi Kopioston ja Opetusministeriön laatiman "Digitaalitekniikka ja tekijänoikeudet" -linkki antaa perustietoja aiheesta. Kopioston sivuille pääset osoitteesta http://www.kopiosto.fi/. Suosittelisin ammattilaisen puoleen kääntymistä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi valitettavasti ryhtyä suosittelemaan ja siten suosimaan mitään lukuisista kaupallisista toimijoista, jotka kilpailevat keskenään. Erityisen hankalaa on pyytää suositusta "luotettavasta" välittäjästä, ei sellaisen arvioimiseen ole kirjastoissa mitään mahdollisuutta, jos ollenkaan.
Kun mitään objektiivista tapaa vertailla toiminnassa olevia välittäjiä luotettavuuden näkökulmasta ei ole, kannattaa ehkä kiinnittää enemmän huomiota omiin tarpeisiin. Viestintäviraston sivuilla olevassa välittäjähakupalvelussa on mahdollista rajata hakua välittäjien tarvitsemien palveluiden osalta. Eräs kohta on "palvelut yksityishenkilöille". Se ei hirveästä määrää rajaa, mutta sen avulla jäävät pois ne firmat, jotka...
Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-...
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Antiikkiesineiden arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille. Suurimmat huutokauppakamarit arvioivat yleensä tavaroita ilmaiseksi ilman myyntivelvoitetta.
Helmet-kirjastojen maksut löytyvät, kun etusivulta Helmet siirtyy sivun alareunaan, missä INFO otsikon alla on Asiakkaana kirjastossa ja sen takaa saa näkyviin Laina-ajat ja maksut | Helmet
Myöhästymismaksua peritään tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,20€/laina jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä, myöhästymismaksun enimmäismäärä / laina on 6,00€
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on 30,00€ tai enemmän tai aineisto on myöhässä 28 vrk tai enemmän. 60 päivää myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi.
