Cable Book Library on suomeksi Kirjakaapeli, Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste, joka sijaitsee Lasipalatsin Mediakeskuksessa, os. Mannerheimintie 22-24, 00100 Hki. Lisää tietoa Kirjakaapelista saat kirjaston Internet-sivuilta: http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Tarkoitatko intiaanipäällikkö Seattlen (Sealth/Seathl) puhetta Valkoiselle miehelle 1854, vastausta USA:n vaatimukseen liittää intiaanien maat määräysvaltaansa? Vastauksesta on esitetty useita versioita ja osaa on väitetty väärennykseksikin. Yleiseen tietouteen tämä puhe tuli 1970-luvulla. Teksti löytyy netissä useissa kohdin ja hiukan erilaisena. Painettuna se löytyy ainakin Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Päällikkö Seattle oli Suquamish- ja Duwamish-intiaaniheimojen päällikkö.
Ainakin Sibelius-Akatemian nettisivuilta löytyy useita linkkejä musiikkikirjastoihin ympäri maailmaa kohdassa musiikkilinkit. Osoite on http://www.siba.fi/musiikkilinkit/musiikkilinkit.html
Sieltä löytyvät mm. sellaiset linkit kuin Directory of Music Libraries in Finland ja Scandinavian music databases ja myöskin Skandinavian kirjastoja alalta maittain.
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Ainakaan Viola-tietokannan mukaan tätä Erja Monosen säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole julkaistu nuottina. Muutama äänite siitä on olemassa, mutta ei nuottia. Viola-tietokantaa voi uudemman musiikin julkaisujen osalta pitää varsin luotettavana.
Heikki Poroila
Kirja on ikävä kyllä loppuunmyyty. Lainakappaleita siitä löytyy Eepos-kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kirjastot perivät kaukolainoista hinnastonsa mukaisen maksun. Vaasan kaupunginkirjasto perii kaukolainoista 2 euron palvelumaksun ja lisäksi lähettävä Eepos-kirjasto perii 15 euroa/laina.
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Eduskunnan kansanedustajahaulla löytyi toimittaja, kansanedustaja Jokisen tietoja, mutta ei toista etunimeä, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910610.aspx. Väinöstä on tietoja hänen puolisoaan käsittelevässä pro gradu-tutkielmassa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93781/gradu01298.pdf?seque…, s. 51 kerrotaan Väinön perheestä. Väinön nimeksi annetaan tässäkin kohtaa vain Väinö, sisaruksista osalla on useampi nimi. Väinön isän nimi on tutkielman mukaan Efraim Efraiminpoika Jokinen. Valitettavasti en pystynyt tarkistamaan Kuka on kukin -teoksen tietoja, mutta olen pyytänyt kollegalta apua siihen ja palaan asiaan, jos sieltä löytyy muuta tietoa.
Rikkaruohot eivät ole mikään yhtenäinen kasvilajityyppi. Rikkakasveiksi lasketaan monia hyvin erilaisia ja eri tavoin lisääntyviä luonnonkasveja. "Rikkakasviksi luonnonkasvit muuttuvat, kun niistä on haittaa muille kasveille, pihan eliöstölle tai ihmiselle. Ne tukahduttavat muita kasveja, käyttävät viljelykasvien ravinne- ja vesivaroja, sekä vaikuttavat sadon määrään.
Yksivuotiset rikkakasvit kuolevat syksyllä, mutta niiden siemenet säilyvät talven yli. Maassa on yksi- ja monivuotisten rikkakasvien siemenpankki, kun maata käännetään tai harataan, siemenet nousevan pintaan ja itävät. Rikkakasveja ilmestyy myös pihan tyhjiin kohtiin pitkin kesää aina syksyyn saakka.
Yleisiä monivuotisia rikkakasveja ovat juolavehnä, leskenlehti,...
Kirjastoissa on paljon hevosen hoitoa ja koulutusta käsitteleviä kirjoja. Niitä löytyy sekä lasten- että aikuistenosastoilta. Esimerkiksi Soini Talaskiven Suomalaisessa hevoskirjassa kerrotaan mitä pitää ottaa huomioon, jos/kun aikoo hankkia hevosen. Siinä käsitellään laajasti hevosen ylläpitoon, hoitoon ja koulutukseen liittyviä asioita.
Laukan opettamista entiselle ravurille neuvotaan esimerkiksi kirjassa Hevosen käytös ja käyttäytyminen (toimittanut Virpi Nieminen). Sieltä löytyy luku Ravurista ratsuksi.
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
En löytänyt varmaa tietoa siitä, karkottaako nuotiotuli villielämiä. Vaikuttaisi siltä, että se voi karkoittaa joitain elämiä, mutta sen vaikutus vaihtelee eläinlajin ja tilanteen mukaan. Jotkin eläimet voivat olla uteliaita ja tulla lähemmäs, mutta toiset karttavat. Myös nuotiolla kypsennettävä ruoka voi houkutella jotain eläimiä lähestymään nuotiopaikkaa. Susia ei vuoden 2024 levinneisyyskartan mukaan ole ollut Perämeren saarissa. Näet levinneisyyskartan alla olevasta Ylen jutusta ja Luonnonvarakeskuksen tuottamasta raportista, johon juttu viittaa. Suurpedot-sivustolla on ohjeet suden ja muiden suurpetojen kohtaamiseen. Lähteet ja lisätietoaYle: Kartta näyttää, missä Suomen 295 sutta elävät 18.6.2024 https://yle.fi/a/74-...
Fiat 125:stä on julkaistu eri kielillä oppaita ja kirjoja. Suomen kirjastoista löytyy vain yksi ranskankielinen korjausopas. Helsingin varastosta löytyy kyllä englanninkielinen kirja All the Fiats, jossa on jonkin verran juttua 125-mallista.Osa näistä kirjoista on luettavissa verkossa. Internet Archivesta löytyy Fiat 125:n englanninkielinen huolto-opas. Espanjankielinen opas puolestaan löytyy täältä.
Löysin ennakkotiedon Fennicasta:
Sailola, Sakari, ennakkotieto Teoksen nimi: Kunnaita kulkien Julkaistu: Kaarina : S. Sailola, 19990228 (Paino-Kaarina) Huomautus: ENNAKKOTIETO CIP/BO Aineisto: kirja ISBN: 952-91-0755-2 (sid.)
- Teos näyttää olevan omakustanne, en pystynyt paikantamaan sitä mistään kirjastosta.
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
