Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun...
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset:
5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988)
Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990)
Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992)
Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Tässä muutamia vinkkejä näin aluksi:
Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä
Jossain Itä-Suomen maaseudulla asuu Anja, joka on usein alla päin. Anjan sisko huomaa, että tämä kaipaisi vähän piristystä tasaisen harmaaseen arkeensa, ja kiikuttaa tälle kasettinauhurin käskien puhua muistelmansa isän vanhoille c-kaseteille. Lukijoiden onneksi.
Veikko Huovinen: Lyhyet erikoiset
Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset avartavat näkökulmia ja pidentävät ikää. Mm. Kaarle II Kaljupäälle, Kaarle Paksulle, Fredrik II Rautahampaalle, Maria Veriselle ja Kaarle IV Mielipuolelle omistetuissa jutuissa tarraudutaan mielikuvitusta ruokkiviin aiheisiin kuten Tarzanin keinoihin pärjätä Suomen luonnossa ja mannekiineihin atomisodan jälkeen. (Kirjasampo...
Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille...
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti."
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Tarkalleen ottaen menneilläkään vuosikymmenillä ei opetettu käyttämään monikkomuotoista verbiä (tai jos opetettiin, opetus oli virheellistä). Ilmauksessa "If I were" verbi ei ole monikkomuodossa, vaan kyseessä on konjunktiivi (engl. subjunctive). Sylvia Chalkerin teos Current English Grammar kertoo seuraavaa:
There are few subjunctive forms in modern English, which usually finds other ways of indicating that the events being talked about are uncertain or hypothetical. There are two types of subjunctive:
A) Base of the verb. For all verbs and persons, with both present and past reference, eg: be, go. No other forms of verb (eg goes, went) are used. (Eg. If that be the case I shall leave. Whether she be willing or not...)
B) Were-subjunctive...
Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot
Tervehdys Merivartiomuseosta,
Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut...
Kirjaston virkailijakoneilta pääsemme contemporary authors- tietokantaan, jonka tietoihin vastaukseni perustuukin.
R. F. Delderfield syntyi 12.2.1912 Lontoossa, kuoli 24.2.1972 Sydmouthissa Englannissa, meni naimisiin, josta kolme lasta. Hän opiskeli Englannissa, palveli sodan aikana ilmavoimissa (1940-45).
Delderfield työskenteli kirjailijana ja näytelmäkirjailijana. Hän toimi myös toimittajana sekä työskenteli monipuolisesti isänsä omistaman sanomalehden parissa ajalla 1929-40.
Kirjailijan laajaan tuotantoon lukeutuu useita sekä romaaneja että näytelmiä sekä muita tekstejä kuten sanomalehtiartikkeleita. Delderfield aloitti kirjallisen tuotantonsa toisen maailmansodan jälkeen. Seven men of Gascony on kirjailijan ensimmäisten...
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
Inarinjärvi tosiaan löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 5, jota näyttää olevan saatavana useita kappaleita sekä Tampereen pääkirjastossa että sivukirjastoissa. Kyseinen laulu sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Uusi kultainen laulukirja, Suomalaisten lempilauluja sekä Inarijärvi uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi (tekijä Seppo Nissilä).
Oletan, että haluat lainata teoksen suomenkielisenä ja että haluat lainata sen HelMet-kirjastosta. Tästä linkistä näet suomenkieliset erilaiset painokset, jotka HelMet-kirjastoista ovat saatavissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=anna+karenina&searchscope=9&m=…
Jos avaat eri painosten luettelointitietoja napsauttamalla, näet, että teos löytyy Eino Kaliman, Lea Pyykön ja Ulla-Liisa Heinon suomentamana. Jos valitset jonkin sellaisen painoksen, jossa nimen perässä ei ole osan numeroa, saat koko teoksen yhtenä niteenä. Jos taas tahdot sen mieluummin jaettuna useampaan niteeseen, kannattaa katsoa, että kaikki valitsemasi osat ovat saman kääntäjän. Suomennokset saattavat nimittäin poiketa toisistaan paitsi tyylillisesti, myös...
Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää – saatikka sen nimistä...
