Tivi lehdessä on julkaistu Tuomas Kangasniemen artikkeli 8.1.2023. Siinä hän kertoo sotilaiden tehneen ulosteesta kiljua ja tislanneen sitten siitä alkoholia. Linkki artikkeliin
Moinen resepti ei tosiaan kuulosta houkuttelevalta.
Varsinaista elämäkertaa ei Hellaakoskesta ole Kupiaisen teoksen jälkeen tehty. Kiinnostavia julkaisuja voisivat kuitenkin olla "Viimeinen dinosauri--Aaro Hellaakoski 1893-1952 näyttelyjulkaisu" / [näyttelyn tekstit Raija Majamaa] Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki, 1993,ISBN 951-45-6411-1. // Valkonen, Kaija: "Suurin on rakkaus". WSOY, Porvoo, 1997, 951-0-21783-2 (mm. Aaro ja Lempi Hellaakosken rakkauskertomus). // Leikola, Anto: "Hellaakoski, elävä runoilija : kolme tekstiä Aaro Hellaakoskesta". Oulu : [Oulun yliopisto], 1984, ([Eripainossarja] / Oulun Yliopisto. Historian laitos; n:o 97), ISBN: 951-42-1664-4 (nid.). Teosten saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Verensokeriin vaikuttavat ruuassa pääosin hiilihydraatit niin diabeetikoilla kuin muillakin. Esim. hedelmämehuissa on hiilihydraatteja yhtä paljon kuin sokeroiduissa mehuissakin. Hedelmämehut ovat tietenkin esim. vitamiinipitoisuuksiensa takia suositeltavampia kuin muut, mutta verensokerin kannalta samanarvoisia.
Aspartaamin, kuten muidenkaan keinotekoisten makeutusaineiden, ei pitäisi kohottaa verensokeria.
Nämä tiedot ovat peräisin Diabetesliiton sivuilta (http://www.diabetes.fi/), joilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa diapeteksesta, mm. hiilihydraattitaulukko http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=2144
ja tietoa makeuttajista http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=239
Makupalat –linkkikirjaston kokoamaa monipuolista listaa voi suositella, kun etsii turvallisia ja kiinnostavia nettipelejä lapsille ja varhaisnuorille:
http://www.makupalat.fi/lapsell1.htm
Pelastakaa Lapset ry:n tuore Tiukula-sivusto kannattaa myös katsastaa:
http://www.tiukula.fi/index.php
- em. sivulta löytyvä Hiiripiiri on Pela ry:n ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (Tieke) kehittämä opetusaineisto 6 - 12 –vuotiaille:
http://www.tieke.fi/projektit/hiiripiiri/
Sanomalehtien Liiton innostavassa Juniorijournalistissa edetään sanomalehtiharjoittelijasta Omien Sanomien toimittajaksi::
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/juniorijournalisti/
Tässä vielä pari linkkiä kiinnostaviin tausta-aineistoihin:
Jyrki J. Kasvi, Lasten...
Valitettavasti emme ole pystyneet jäljittämään satua. Laitoimme kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen tietopalvelulistalle, mutta sitäkään kautta ei tullut vastauksia. Jos joku kollega lomilta tultuaan tunnistaa sadun, palaamme asiaan.
Orthexin valmistamista muovituotteista ei löydy painettua kirjaa tai luetteloa Lukki-kirjastoista eikä edes Fennicasta, jonne tallennetaan kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Orthexin tuotteisiin voi tutustua parhaiten heidän kotisivuiltaan: http://www.orthex.fi
Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila
Kyseinen lause oli kirjoitettu yhteen Tutankhamonin hautakammion neljästä sisäkkäisestä, kullatusta puusta valmistetusta kammiosta, jotka ympäröivät faaraon sarkofagia. Se on ote muinaisegyptiläisestä kuolleiden kirjasta, papyruskäärölle laaditusta tekstien ja loitsujen kokoelmasta, jonka tehtävä oli auttaa vainajaa selviytymään kuolemanjälkeisen elämän vaiheista. Kuolleiden kirja ei ollut vakiintunut kokonaisuus, vaan siitä tunnetaan suppeampia ja laajempia versioita. Sen tekstejä saatettiin kirjoittaa myös arkkuihin, hautavaatteisiin ja muihin hautaan sijoitettuihin esineisiin.
Edellä mainittu lause voidaan kääntää alkukielestä eri tavoin. Internetistä löytyvistä kuolleiden kirjan englanninkielisista käännöksistä se...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä tietokannoista tai hakuteoksista ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon sadusta ja/tai kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Teoksessa Nurmenviljely (Maaseutukeskusten Liitto 1998) on sivulla 83 karkea määritys heinän kosteuden mittaamisesta.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyi seuraava viittaus
Ivaska, Sisko
Kosteusanalyysimenetelmistä erityisesti eräiden automaattisten kosteusmittareiden käytöstä viljan kosteuden määrittämisessä / Sisko Ivaska. -
Helsinki: Valtion teknillinen tutkimuslaitos, 1949. (Tiedoitus / Valtion teknillinen tutkimuslaitos ; 78).
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi seuraavat viitteet:
Laitinen, Arvo
Heinän kosteuden määritys Wile 35-pikakosteusmittarilla
Teho 1983 ; 1
Rauma, Seppo
Mittaa heinän kosteus
Käytännön maamies 1984 ; 6.
Anna-Lisa Mestertonista ei valitettavasti löydy kovin paljon tietoa. Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemalla, löytyivät seuraavat neljä artikkeliviitettä: " Hovimäki : Ruotsin vallan iltarusko/ Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia" ; ET-lehti 1999, Kirja-arv., nro 12, sivu 101. " Suomen historia herää eloon Hovimäessä" / Kotkamaa, Hilkka ; Demari 1999-10-29. "Arjen kiehtova historia : tuleeko kartanosarjasta suomalaisten uusi suursuosikki?"/ Rantanen, Kimmo ; Kotiliesi 1998, nro 5, sivu 100-103. "Anna Lisa ja Carl Mesterton tekevät uutta jättisarjaa : koko historia olohuoneessa" / Hietaniemi, Helena ; Anna 1997, nro 15, sivu 44-47.
Osoitteesta http://www....
Ruokavirasto Evira on julkaissut Pakatun veden valvontaohje -ohjeistuksen, josta löytyvät mm. säännökset pakatun talousveden, lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden vedenkäsittelyn säännöksiin. Pakatulla vedellä ohjeessa tarkoitetaan luontaista kivennäisvettä, lähdevettä tai talousvettä, joka on tarkoitettu luovutettavaksi kuluttajalle tai suurtaloudelle pulloon tai säiliöön pakattuna. Ohje löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/vesi/eviran_ohje_17057_1_080317.pdf
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin runo Katoavat kaukaiset päivät (Kaovad, kaovad mu plikaee kauked pãevad, 1965). Runon on suomentanut Brita Polttila ja sen voi lukea Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (toim. Pirkko Huurto, 1994).https://joki.finna.fi/Record/tiekko.873173?sid=4731119545
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
En löytänyt mitään teosta joka olisi kohdistunut suoraan kysymykseesi. Todennäköisesti aihetta on sivuttu useammassakin laajemmassa teoksessa ja varmaankin eri näkökulmista. Löytämissäni teoksissa on myös lähdeluetteloita, joihin kannattaa tutustua. Voisi olla hyvä kääntyä myös sota-arkiston puoleen. Heiltä löytyy myös erittäin hyvää asiantuntemusta sota-ajasta ja sen tapahtumista (09-181 26503).
Ohessa muutamia löytämiäni teoksia:
Rentola Kimmo
Kenen joukossa seisot? : suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945
Porvoo, 1994 691 s.
Alava Teuvo
Muistatko - : Sotavangit r.y. 1969 - 1989
Hki, 1989 243 s.
Paraatimarssi Suomeen : talvisota venäläisten silmin
Hki, 1992 358 s.
Martikainen Tyyne
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit : äidit ja...
