Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Alkon myymälät ovat olleet auki lauantaisin vuodesta jo 1969, jolloin alkoholilakia muutettiin. Kesälauantaisin ne olivat kuitenkin kiinni vuodesta 1978 alkaen. Kesäsulku kesti vuosittain lokakuun alkupuolelle saakka. Lauantaiaukiolot vuoden ympäri aloitettiin uudelleen 1990-luvun alussa. Näistä ajoista on kuitenkin jo yli 30 vuotta. Edellisen kerran Alkon aukioloaikoihin tuli muutoksia vuonna 2018, jolloin uusi lainsäädäntö salli esimerkiksi pääsiäislauantain aukiolon. Kaikki nämä vuosiluvut ovat kuitenkin melko kaukana arvoimastasi 20 vuodesta. LähteetMartti Häikiö: Alkon historia : valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932-2006 https://finna.fi/Record/3amk.57708?sid=4985701813Helsingin...
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Tein sinulle haun Keskikirjastojen verkkokirjastosta sanoilla Jämsä ja kuvateokset:
https://keski.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%…
Hakua on rajattu poistamalla Esko ja Martti Jämsän kirjoittamat kirjat.
Listan ensimmäisistä kirjoista löytyy varmaan parhaiten etsimiäsi kuvia. Korttikokoelma kertoo Jämsästä -kirjan valokuvat ovat vanhempia. Uusimmat ovat vuodelta 1959. Voit tutkia listan avulla tarkemmin kirjojen sisältöä ja varata kiinnostavimmat kirjat.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan ulvoa alkuperästä: "ulvoa (Agr; yl.) ’jaulen, heulen’, johd. ulvaista, ulvonta, ulvottaa ~ ink ulvoa ’ulvoa, ulista’, ulvottā | ka ulvuo ’ulvoa’ | ly ulvada | va ulvoa id. | vi uluda ’ulvoa, parkua’, murt. ulvuda (mahd. < sm) ’ulvoa’ | li uʾllə (prs. ulūb) id.= lpN holˈvot (Pi Lu In Ko Kld T) ’ulvoa, parkua’ (voi olla vanha laina < ims).Onomat. sanoja, samaa alkuperää kuin ulista (ks. tätä); vrt. lisäksi ve ulaida ’ulvoa’, vi ulguda ’ulvoa, parkua’ (myös Agr wlgocat ’ulvokaa’)." Linkki KainoKotus.fiSana on siis kehittynyt ulvonnan ääntä mukaellen.
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Valitettavasti Arvo Tuomisen teosta Kremlin kellot ei ole käännetty espanjan kielelle. Englanniksi ja saksaksi teosta kylläkin on käännetty. Siltä varalta, että ystävänne pystyy lukemaan näillä kielillä, annan käännösten tiedot:
Tuominen, Arvo, The bells of the Kremlin : an experience in communism/ kääntäjä Lily Leino (Hanover, NH : University Press of New England, 1983). ISBN:0-87451-249-2
Tuominen, Arvo, Stalins Schatten über Finnland : Erinnerungen des ehemaligen Führers der finnischen Kommunisten /kääntäjä Hans Jürgen Baron von Koskull (Freiburg : Herderbücherei, 1986). ISBN:3-451-08282-9
Ikävä kyllä emme tällä hetkellä voi ottaa alustavia varauksia. Varauksen voi jättää heti, kun materiaali löytyy HelMet-tietokannasta saapuneena jollekin kirjastolle.
Valkoisen kääpiön äänikirjaversion ilmestymispäiväksi meille on ilmoitettu 15.9., johon täytyy lisätä pari viikkoa käsittelyaikaa, ennen kuin se saadaan kirjastoihin.
Espoossa ollaan ottamassa käyttöön kirjastojärjestelmän oma hankintajärjestelmä, jolloin varauksia voi jättää heti, kun materiaali on tilattu kirjastoihin. Parannusta palveluumme on siis luvassa!
Nukahtamis- ja nukkumisongelmia käsitteleviä lastenkirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Forssén Ehrlin, Carl-Johan: Kani joka tahtoi nukahtaa : nukutussatu kaikille iltakukkujille
Teräs, Mila & Pertamo, Karoliina: Elli ja unenpää
Genechten, Guido van: Jannen unikirja
Mossmann, Barbara: Veeti ei saa unta
Chapman, Jane: Ei nukuta yhtään
Waddell, Martin: Pikku karhu ei saa unta
Hest, Amy: Kauniita unia, Sami
Lisää aihetta käsittelevää suomenkielistä lastenkirjallisuutta löytyy Vaski-kirjastoista esimerkiksi seuraavalla haulla (uni, unettomuus, nukkumaanmeno, nukahtaminen, rentoutus):
https://vaski.finna.fi/Search/Results?join=AND&bool0%5B0%5D=OR&lookfor0…
Kirjastossa asioidessasi voit pyytää lisää apua kirjaston henkilökunnalta.
Perhevalmennuskurssin tarkoituksena on valmentaa perheitä vauvan tuloon. Perhevalmennus ja niihin liittyvät kurssit ovat etupäässä äitiysneuvoloiden asiantuntemusalaa, joissa valmennus toteutetaan mm. terveydenhoitajien, kätilöiden ja psykologien avulla.
Perhevalmennuskursseista voi tiedustella omasta terveyskeskuksesta. Äitiysneuvolat järjestävät ajoittain kursseja myös mm. englanninkielisenä. Äitiysnevolaan on syytä ottaa yhteyttä heti raskauden alussa, koska siten saa kaikki äitiyteen liittyvät edut. Alla esimerkkinä osoite Jalasjärven terveyskeskuksen äitiysneuvolan malliohjelmaan.
http://www.jalasjarvi.fi/terveyskeskus/palveluyksikot/kansanterveystyo/
neuvola/perhevalmennus.htm
Uudentyyppisenä palveluna perhevalmennuksessa on Elämisen...
Juttu "Lähiöstä kasvaa romaani" löytyy tiistaina 18.9.2018 julkaistusta Turun Sanomista. Pernoon sijoittuvan romaanin on kirjoittanut Noora Vallinkoski, ja teoksen nimi on "Perno Mega City".
Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Jos näin ei ole, lapsen isyys on vahvistettava, ennen kuin isä voi olla lapsen huoltaja. Mikäli tätä ei tehdä, lapsen huoltaja on äiti.
Lisätietoa huoltajuudesta ja isyyden vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla: https://stm.fi/huoltajuus.
Ainakin Metsästäjäin keskusjärjestö on tuottanut vuonna 2001 ekologiapainotteisen kalvosarjan, joka on netissä sivulla http://www.riista.fi/etusivu/data/attachments/EKOPAKETTI.pdf . Esitysluvan voi kysyä järjestöltä, tässä yhteystiedot: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, Puh.
09-2727 810, FAX 09-2727 8130, e-mail: mkj@riista.fi.
Suomen luonnonsuojeluliitosta saa (maksullisia) kalvosarjoja, katso http://www.sll.fi/tiedotus/materiaalit . Tässä yhteystiedot: SLL/ Materiaalitilaukset Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI tai p. (09)228 081, (09) 228 08209 fax: (09) 228 08200 e-mail: tilaukset@sll.fi. HelMet-kirjastoista en kalvosarjoja löytynyt, diasarjoja kylläkin. Luontoaiheisetkin diasarjat löytyvät...
Kaipaamasi tietokonealan kirjallisuus on sen verran erikoisalan kirjallisuutta,
ettei sitä lukijakunnan vähyyden vuoksi kannata julkaista suomeksi. Ja alan kielihän on pitkälti juuri englanti. Jotain hyötyä voisi olla Reima Flyktmanin ja Tero Piippasen kirjasta "Hardware", kieli on suomi ja julkaija Suomen atk-kustannus (1998).
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:...
Vartolan Näkökulmia byrokratiaan ei löydy meiltä, mutta olen kaukolainanut sen sinulle Varastokirjastosta. Ilmoitamme heti kun se on noudettavissa. Salmisen kirja löytyy kokoelmasta mutta oli tällä hetkellä lainassa, tosin sen eräpäivä oli eilen joten laitoin siitä varauksen.
Hei!
Joululaulu "Kun tummana taivas kaartuu" sisältyy äänitteeseen "Joulun aikaan", jonka esittäjä on Triljis, säveltäjä tuntematon, levymerkki Triljis. Ilmestymisaika tuntematon. Tieto löytyi Internetistä Googlesta,
mutta kirjastoista äänitettä ei löytynyt. Laulu sisältyy myös c-kasettiin "Jeesuksesta laulan 4", kuoronjohtajana Pekka Jämsä. Myöskään tästä äänitteestä ei löytynyt kokoelmatietoja Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, eikä kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Rohkenisin olettaa, että suomennosta ei ole, ovathan laulun sanat niin Maria-painotteiset, ettei meikäläisissä kirkollisissa yhteyksissä niille liene ollut käyttöä. Saksankielisten roomalaiskatolisten hiippakuntien virsikirjassa (Gotteslob 2013) tämä laulu on numerona 524.
Sinänsähän tämä laulu käyttää keskiaikaisen Ave maris stella -hymnin aineksia (se on ko. kirjassa numero 520). Luultavasti Klemetin Piae cantiones -suomennos liittyy tähän. Todennäköisesti siinäkin on Maria-painotusta lievennetty, alkuperäinen Piae cantiones -kokoelmahan ilmestyi uskonpuhdistuksen jälkeen.
Roomalaiskatolinen suomennos Ave maris stella -hymnistä löytyy kokoelmasta
Cantemus : Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. - Katolinen tiedotuskeskus, 2012...
Kirjastossa on tietysti saksan kielen opiskelumateriaaleja. HelMet-haulla löytyy seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28oppikirjat%29%20%28saksa…
Minecraft-pelipäivää I tällä era ole tiedossa.
Tyrvään yhteiskoulun historiikki kertoo, että koulu oli vuoden 1918 tuhopoltolta säästyneiden rakennusten joukossa: "Ennen lähtöään [punaiset] suorittivat ehkä sodan suurimman tuhopolton sytyttäen huhtikuun 19 päivän vastaisena yönä Vammalan tuleen; palolta säilyivät vain kauppalan pohjoisreunalla Rautaveden rannalla olevat rakennukset, koulu niiden joukossa. Valkoiset vuorostaan ottivat nyt koulutalon haltuunsa pitäen siellä mm. sotaoikeuden istuntoja."
Koulu paloi perustuksiaan myöten vasta vuonna 1920: "Maaliskuun 18 p:nä 1920 klo 6,30 aamulla huomattiin tulen päässeen irti koulurakennuksen toisessa kerroksessa järven puolella olevassa IV luokan huoneessa. Vahtimestari O. Lehtonen oli alakerran uuneja hoidellessaan kuullut räiskettä...
