Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt.
Hei,
samankaltaiseen kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aikaisemmin, laitan linkin vastaukseen.
Sananlasku ei ole aivan sama mutta hyvin samankaltainen. Voisiko kyseessä olla tämä kiinalainen sananlasku?
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytyy-ilmeisesti-kiinalainen
Valitettavasti sivustosta ei mistään löydy julkaisijaa eikä ylläpitäjää, joten emme tiedä, kuka sivustoa ylläpitää. Ainoa tieto, joka viittaa tekijään on päivityspäivämäärä, joka on vuodelta 2019.
Tässä kirjallisuutta aiheesta:
Kaunisto, Kari: Hyönteisiä Suomen luonnossa (Otava, 2021)
Koli, Antti: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (Kirjapaja, 2022)
Orlow, Melanie von: Hyönteishotelli : rakenna koti pölyttäjähyönteisille : 30 helppoa mallia (Minerva, 2014, uusi painos 2021)
Internetlähteitä:
Polyttajat.fi-sivusto: https://www.polyttajat.fi/polyttajatietoa/
Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys: https://helda.helsinki.fi/items/3919ce5f-df5e-41ca-a3b4-81c449100393
Suomen Mehiläishoitajain liiton Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -esite: https://www.vyl.fi/site/assets/files/3049/polyttajia_pihalle_ja_puutarh…
Viherympäristöliitto ry:n Kestävä...
Kokonaista kirjallisuustieteellistä vertailevaa tutkimusta Joel Lehtosesta ja F. E. Sillanpäästä ei löydy. Aarne Laurilan ja Panu Rajalan toimittamassa teoksessa Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja (Sillanpää-seura, 1989) on Pekka Tarkan kirjoitus, joka on otsikoitu Sillanpää ja Lehtonen. Ehkä tuosta kirjoituksesta löytyy vastauksia kysymyksiinne.https://finna.fi/Record/piki.242720?sid=4733283097#componentpartshttps://finna.fi/Record/keski.60892?sid=4733283097
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
HelMet-aineistohaun hakutuloksissa teoksen nimi on linkki saatavuustietoihin eli klikkaamalla hiirellä nimen kohdalta näet sijainnit ja lainatilanteen. Saatavuustietojen näkeminen ei edellytä viitteiden ruksittamista ja tallentamista. Sähköpostiin tai näytölle lähetetyistä viitteistä ei enää pääse saatavuustietoihin. Hakulistojen tulostamisesta ja lähettämisestä sähköpostiin löytyy ohje Helmetistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#tulostaminen
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Liikuntasuhdetta, -käyttäytymistä koskevaa englanninkielistä aineistoa ei yleisissä kirjastoissa juurikaan ole.
Outikirjastosta, Oulun ja lähikuntien kokoelmat https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=findf& löytyy englanninkielisenä Beyond health literacy : youth cultures, prevention and policy, ed.Tommi Hoikkala et al., 2005.
Teoksessa Liikunnan areenat on kolme englanninkielistä artikkelia, esim. Eichberg, H: Playing and displaying identity.
Suoraan aiheeseesi liittyvä suomenkielinen artikkeli sisältyy teokseen Pelit ja kentät: kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Artikkeli on nimeltään Liikuntasuhde : liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana, tekijä Pasi Koski.
Liikuntapedagogiikka -teos...
Jos lehden säilytysaika on kuluva vuosi, lehtiä ei laiteta lainattavaksi.
Ilmoitin lehtiasioista päättäville, että Elonkehä -lehdille toivotaan pitempää säilytysaikaa.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy noin 90 nimekettä saksankielisiä dekkareita äänikirjoina. Löydät nämä äänikirjast esimerkiksi seuraavasti: Kirjoita Helmet-hakuun hakusanat jännityskirjallisuus äänikirjat. Rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla saksankielisiin. Rajoittimella sijainti voit tutkia, missä kirjastoissa saksankielisiä äänikirjoja on saatavana. Voit myös tilata äänikirjoja omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Julkkiskokki Syrjänen on tunnettu reteästä ja humoristisesta kielenkäytöstään. On mahdollista, että hän on ohjelmassa hieman kärjistäen puhunut sokerinkäytöstä pääruoissa. Varmasti hänkin ruoanlaiton kemian asiantuntijana tietää kuitenkin, että esim. tomaattipohjaisissa ruoissa sokeria käytetään taittamaan tomaatin happamuutta. Yhtä lailla kuin suolaa voidaan käyttää leivonnaisissa tuomaan makua eri tavalla esiin. https://www.sokerioppi.fi/sokeriruoanvalmistuksessa/sokeri-ruoanvalmist…
Suomen sokeri on perustanut oikein verkkosivuston, jolla kerrotaan sokerista leivonnassa ja ruoanlaitossa. https://www.sokerioppi.fi/sokeritsiirapit/sokerin-tehtavat
Itselleni pääruoista tulevat mieleen lähinnä juuri tomaattikeitot ja kastikkeet,...
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
Asiaan vaikuttaa se, millä ohjelmalla kotisivut laaditaan. Ohjelmista voi lisäksi olla useita versioita. Joillakin työväenopiston kursseilla käytetään www-sivujen tekemiseen Microsoftin FrontPagea. Ohjelman käyttöön sopivia oppaita ovat esim. Jukka K. Korpelan Kotisivun tekeminen : FrontPage 2003 (Docendo, 2004) ja Tero Linjaman FrontPage 2003 : kotisivun tekeminen (Docendo, 2004).
Monipuolisempi www-sivujen tekoon tarkoitettu ohjelma on Macromedian Dreamweaver. Dreamweaverin MX -versiosta on olemassa suomeksi esim. Miikka Lyytikäisen Dreamweaver MX 2004 (Docendo, 2004).
Kummatkin ohjelmat ovat maksullisia. Vanhemmissa Windowsin käyttöjärjestelmissä FrontPage tuli Microsoft Office -paketin mukana.
Hyödyllistä aihetta käsittelevää...
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Suomenkielistä termistöä emme onnistuneet löytämään. Osa sanoista löytyy tekniikan alan sanakirjoista, esim. tästä: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Jyrki K. Talvitie, Ahti Hytönen. Lotta Liljelundin Merenkulun koulutusohjelman opinnäytetyö Offshore-kentän elinkaari ( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2013) käsittelee mm. erilaisia öljynporauslauttatyyppejä. Siitä löytyy alan termistöä, mutta ei termejä öljynporaustornin osille. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65283/Liljelund_Lotta.pdf?sequence=1
