Riippuu siitä, miten suurpeto määritellään. Suurimpien saalistaja-liskoihin verrattuna kalaliskot ovat olleet aikansa pikkupetoja.
Saalistajina ne ovat varmaan olleet yhtä tehokkaita kuin nykyiset delfiinit tai miekkavalaat. Saalismäärät ovat siis melko isoja. Saaliin koko pienestä keskikokoiseen.
Kalaliskoihin kuuluu myös yksi kaikkien aikojen suurimmista eläinlajeista.
https://paleontology.fandom.com/wiki/Ichthyosaur
https://www.tiedetuubi.fi/jattimainen-ichthyosaurus-oli-kaikkien-aikojen-suurimpia-elaimia
Kirkes-kirjastojen varausilmoitusten lähetystavan muuttaminen ei ole mahdollista verkkokirjastossa, mutta voit muuttaa sen paikan päällä kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#ilmoitukset
Kuvauksesi kuulostaa aivan Marianne Curleyn kirjalta Muinainen taika - joskin tyttö asuu kirjassa isoäitinsä kanssa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4663
Ainoa jossa on alkukielinen ja suomenkielinen runo yhdessä, olisi muistaaksemme Tuhat laulujen vuotta.
Ainahan voi lainata ranskankielisen runoteoksen ja sille suomenkielisen parin. Kuuluisimpia on käännetty, mm. Saarikoskea ja Märta Tikkasta ranskaksi tai Verlainea suomeksi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa on käyttökuntoinen piirtoheitin. Vahtimestari ei ole talossa lauantaisin, mutta silloin lehtilukusalin virkailija huolehtii tiloista.
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Mary Roachin teosta "Stiff - The Curious Life of Human Cadavers" ei ole suomennettu.
Kaikista Suomessa julkaistuista teoksista pitäisi löytyä tiedot Suomen Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliogragiasta. Suomennokset löytyvät tietokannasta myös alkuperäisnimellä. Alla on linkki Fennicaan.
https://finna.fi
http://www.maryroach.net/books-news.html
Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tilastokeskuksen kirjaston mukaan tällaista tietoa ei tilastoida, eikä asiaa muutakaan kautta valitettavasti saatu selville.
Ajan sävel-lehden numeroita löytyy luettavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tilata niitä oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Ajan sävel-lehdestä löytyy artikkeli Bibliophilos-lehden numerosta 2/2019. Artikkelin nimi on "Ajan sävel- menneisyyden sävel".
Sirkka Turkan runo Savinen ranta kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (1978) on käännetty englanniksi. Voit lukea runon teoksesta A sure star in a moonless night (translated by Emily Jeremiah, Waterloo Press, 2013). A sure star in a moonless night -teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.https://helmet.finna.fi/
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Emme ehtineet vielä saada Kingin muiden kirjojen suomennuttajalta vastausta kysymykseemme aiotaanko tämä kirja käännättää suomeksi. Espoon kaupunginkirjasto ei ole tilannut englanninkielistä Vampireslayer-kirjaa tilannut - ainakaan vielä. Oletko kiinnostunut juuri englanninkielisestä laitoksesta? Hankintaehdotuksen voi käydä jättämässä kirjaston nettisivuilta .
Kirjastot vastaanottavat lahjoituksia. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu. Voisitte käydä näyttämässä lähikirjastossanne materiaalia, jonka haluaisitte lahjoittaa. Kirjojenne ikä ja aihepiiri ovat sellaiset, että ne ehkä kiinnostaisivat Kansalliskirjastoa, http://www.kansalliskirjasto.fi taikka Helsingin yliopiston laitoskirjastoja http://www.helsinki.fi/kirjastot/ . Lainopillista aineistoa voisi tarjota ehkä myös Eduskunnan kirjastoon, http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx .
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
