Tässä pari kollegoiden ehdotusta, laulu ja runo:
- Tapio Rautavaara - Lentäjän valssi:
https://www.youtube.com/watch?v=CyiLozpbmZc
- Up, up and away:
http://www.azlyrics.com/lyrics/dionnewarwick/upupandaway.html
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyi pilviin liittyviä runoja:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pilvet%20runot
Toivottavasti näistä löytyy ystävällesi sopivia.
Kun kysymyksessä ei täsmennetä, millä tavalla tai tekniikalla kuvaa on tarkoitus käyttää, joudun seuraavassa tekemään joitakin oletuksia.
1. Tämän kuvan voi vapaasti näyttää esimerkiksi valkokankaalta osana tätä Kirjasammon sivua eli suoraan netistä heijastamalla näyttämällä. Oletuksena tässä on, että Kirjasampo on sopinut WSOY:n kanssa kuvan käyttämisestä (kuvaajan ja kustantajan nimi on mainittu kuvan alla).
2. Jos haluat liittää kuvan johonkin omaan PowerPoint-tyyppiseen esitykseen kuvitukseksi, sinun tulee pyytää kuvan käyttöön lupa WSOY:ltä. Kun kuva on tarkoitettu PR-tarkoituksiin, sen epäilemättä saa ongelmitta ja korvauksettakin.
3. Jos haluat liittää kuvan esimerkiksi netissä pysyvästi olevalle vinkkaussivulle, myös siihen täytyy...
Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=...
Etsitty kirja voisi olla Percival Christopher Wrenin Saharan sissit. Kirja ilmestyi alun perin suomeksi WSOY:n Jännitysromaaneja-sarjassa vuonna 1926. Toinen painos julkaistiin Söderströmin 10 markan sarjassa 1939. Vuonna 1960 kirjasta otettiin kolmas, lyhennetty painos kustantajan lapsille ja nuorille suunnatussa Jousi-sarjassa. Muukalaislegioonaan johtavan seikkailun Saharan sisseissä käynnistää Sinivesi-nimisen suuren safiirin katoaminen.
Suomen pelastusalan ammattilaiset ry:stä vastattiin näin:
Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Sammutusasujen valmistuksessa on noudatettava standardin EN 469:2020 määräyksiä. Sammutusasun väri voi olla muun muassa punainen, musta tai vaaleanruskea. Suomessa on otettu käyttöön vaaleammat värit, koska näistä erottuu paremmin noen- ja savukaasujen partikkelit. Noen- ja savukaasujen partikkelit ovat syöpävaarallisia aineita, joten kyse on työturvallisuudesta.
Täsmälleen tuollaista laulua en löytänyt. Elokuvassa ”Härmästä poikia kymmenen”, jonka pääosassa on Tauno Palo, lauletaan mm. laulua ”Raha ei lopu eikä ruma tartu” (kohdassa 45:00-). Sanat kuuluvat huonosti, mutta joissakin laulun painetuissa versioissa on säkeistö, jossa lauletaan:”Hei, hei mun helapää puukkoani vaskitupehnansa.Hei, hei mun rautamalamariani mänttihihinasnansa.”Tämä säkeistö sisältyy esimerkiksi Häjyt 2000 -yhtyeen esitykseen ja ”Härmän laulukirjaan”. Kirjassa ”Laululipas” on sanat lauluun ”Hei, mun helapää veitteni!”, jonka kolmannessa säkeistössä lauletaan:”Hei mun helapää veittehnäni,Mun vaskitupehnani!Hei mun lyijymalmarihnani,Mun mänttihihnahnani!” Finna-hakupalvelun mukaan Tapani Jalkasen ja...
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Lähtökohtaisesti hallituksen kokouspöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta hallitus voi niin päättää, jos säännöt sen sallivat.
Lakiteknisissä asioissa kehotamme kääntymään juristin puoleen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
https://www.petsamoseura.net/220
https://sopimustieto.fi/lakitieto/hallituksen-poytakirjan-julkisuus
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jyrkikasvi/219746-julkisen-yhtion-julk…
Kotimaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä Finna.fi -tietokannasta löytyvät tiedot valtaosasta Suomessa julkaistusta kulttuuri- ja tiedeaineistoista.Tässä tiedot tekstiaineistoista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät karjalaisten historiaa, hakusanoina karjalaiset ja historia. Tulos järjestetty julkaisuvuoden mukaan, uusin ensin. Sivun vasemmasta reunasta löydät lisää rajausvaihtoehtoja: https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FOtherText%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
”Näkökulmia koulun ja työpaikan kiusaamissuhteisiin” on itse asiassa artikkeli, joka löytyy teoksesta ”Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2006” (Prologos, 2006). Sitä ei löydy Hyvinkäältä, mutta sitä on ainakin Helsingin yliopiston Helka-kirjastoissa. Kirja on tosin sieltä tällä hetkellä lainassa. Jos haluat sen sieltä käydä varaamassa, tarvitset ensiksi Helka-kortin. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta https://finna.fi Itse tietokanta löytyy osoitteesta https://finna.fi.
”Jännitteet lääkärin ja potilaan välisessä viestintäsuhteessa” -teosta ei sitäkään ole Hyvinkäällä, mutta sitäkin on Helka-kirjastoissa. Sieltäkin kirja on lainassa, joten sen saisi vain varaamalla. Tosin Yliopiston päärakennuksen 3. kerroksen kirjastossa osoitteessa...
Voihan toki.
Tarkoitat ilmeisesti Book On Demand -kustantamon julkaisuja. Kirjoita HelMet-aineistohaun hakukenttään "books on demand" (lainausmerkeissä), niin saat 380 teosta luettaviksesi.
Ilmar Talven kirja "Finnish folk culture", jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaisi v. 1997, saattaisi olla juuri hakemasi teos. Kirja on ilmestynyt sarjassa: Studia Fennica. Ethnologica. Toinen niinikään SKS:n kustantama kirja saattaisi olla sopiva: Leea Virtasen "Finnish folklore", vuodelta 2000. Tämä teos ilmestyi sarjassa Studia Fennica. Folkloristica.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Marja-Leena Lempisen elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa kerrotaan, että Marja-Leena Lempinen on syntynyt 3.7.1950 Viitasaarella. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938149489 Hän asuu Tuusniemellä ja on aiemmin asunut myös Keiteleellä.Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa hän kertoo itse elämästään, perheestään, harrastuksistaan ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa osoitteessahttp://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=66 Siellä on myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, joiden avulla voi kysellä ja jutella hänen kanssaan.Myös kustannusosakeyhtiö WSOY:n verkkosivuilta löytyy tietoa...
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Pienen kulkijan sairauskirja / Stiina Kiiveri ; kuvat: Stiina Kiiveri ja Mio Määttä ja muita. Pieni Karhu | [2016] kertoo pitkäaikaussairauksista lapsille ja on varmaankin suositeltava teos. Myös tällainen yleisteokseksi luonnehdittava on Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta / kirjoittaneet Heini Saraste, Kalle Könkkölä ; kuvittanut Väinö Heinonen. 2017.
Suomen lastenkirjainsitituutti on koonnut listan kirjoista, joissa käsitellään pitkäaikaussairauksia tai vammaisuutta. Poimin tähän muutaman, mutta koko kirjakori on luettavissa pdf:ssä, https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/04/Kirja… Näistä alla olevista on kuvaus tuossa pdf:ssä.
Tuula Kallioniemen Neljä...
