John Irvingin elämästä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja artikkeleista:
IRVING, John: Elokuvaurani; muistelma. Tammi, 2000.
IVING, John: Tuulesta temmattu tyttöystävä. Tammi, 1996.
ULKOMAISIA nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998, s. 10-14
ALEKSI-tietokannasta löytyy lehtiartikkeliviitteitä John Irvingistä sekä kirja-arvosteluja hänen teoksistaan.
Internet-haku tuotti huomattavan määrän John Irvingiä koskevia sivuja tosin englanninkielisiä.
Uudenkaupungin kirjasto on perustettu v. 1861.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?id=470&startdepth=292
Uudenkaupungin kirjastotalokin vanha rakennus, alunperin kouluksi valmistunut puurakennus vuodelta 1854, jota laajennettiin nykyiseen kokoonsa v. 1901.
http://uusikaupunki.fi/template_1.asp?theme=&startdepth=292&id=469
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Laulun nuotit ja sanat löytyvät kokoelmasta: Hyvä on tuoda kiitosta :kiitos-, rukous-, ylistys- ja palvontalauluja 4 /toimittanut Jarmo Saloranta. Nuotti löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Erinäisistä lähteistä tarkistettuna kappaleen tekijöiksi mainitaan Tom Waits ja hänen vaimonsa Kathleen Brennan.
https://www.discogs.com/Various-The-Best-Of-2002/release/1054715
https://en.wikipedia.org/wiki/Blood_Money_(Tom_Waits_album)
Katerman voimalaitoksesta on kirjoitettu lyhyt Wikipedia-artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Katerman_voimalaitos
Artikkelin mukaan voimalaitoksen rakensi Kajaani Oy vuosina 1945 - 1950. Arkkitehti oli Eino Pitkänen. Kajaani Oy:n vaiheista on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:
- Kajaani Oy 1977
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907 - 1957
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907 - 1967
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907 - 1982
Eino Pitkäsestä kertoo teos Eino Pitkänen - arkkitehtinä Kajaanissa.
Teokset ovat saatavilla mm. Turun yliopiston kirjastossa.
Oikeus.fi:
" Mitä tuomioistuinsovittelu on?
Yleisissä tuomioistuimissa voidaan sovitella riita- ja hakemusasioita. Yleensä sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa, mutta myös hovioikeuteen valitetussa asiassa on mahdollista aloittaa sovittelu.
Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen.
Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää sovittelussa asiantuntija-avustajaa. Huoltoriitojen sovittelussa sovittelijan apuna...
Unfortunately we can not give you the number of a private person. You can contact your local Directory Assistance (number information) for foreign numbers. They will put you through to the Directory Assistance of Finland.
Elina Oinas teki väitöskirjatutkimuksen nimeltä Making sense of the teenage body - Sociological perspectives on girls, changing bodies and knowledge. Tästä enemmän osoitteessa http://www.abo.fi/aa/massmedia/pressmeddelanden/svenska/disputationer/2… Tutkimuksesta on artikkeli Uusi Nainen –lehden numerossa 1999:8-9 s. 38-39 (Isoäidit häpesivät, tyttärentyttäret vaikenevat). Väitöskirjaa on ainakin Åbo Akademin, Oulun ja Lapin yliopistojen kirjastoissa.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella on tehty työ Arkea kotirintamalla, jossa käsitellään henkilökohtaisen hygienian hoitoa sota- ja pula-ajalla Suomessa (http://www.sonetbotnia.net/pdf/korina.pdf ) Luku nimeltä Kuukautiset tuntuisi antavan haluamaasi tietoa....
Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät...
Meillä ei ole asiantuntemusta arvioida maalausten arvoja, joten suosittelisin kääntymään taideasiantuntijoiden puoleen esimerkiksi alan liikkeissä. Tutkimistani taiteilijahakemistoista (mm. Allgemeines Lexikon der bildenden Künstler des XX. Jahrhunderts) henkilöä ei kuitenkaan löytynyt, joten ilmeisesti hän ei ole aivan tunnetuimpia taiteilijoita.
Maalausten arvossa pätee sama kuin monissa muissakin esineissä: kyse on siitä, kuinka paljon joku on valmis siitä maksamaan. Vaikka taiteilija ei olisikaan kovin tunnettu, joku saattaisi silti mieltyä tauluun ja maksaa siitä jonkin summan.
Taulujen tunnistamisen asiantuntijoita löytää antiikkiliikkeistä:
Bukowski https://www.bukowskis.com/fi/valuation?gclid=EAIaIQobChMI__Cg_ozl6QIVlo…
Hagelstam http://www.hagelstam.fi/myy
Matrikkeleista ja taiteilijaluetteloista voi etsiä:
Kuvataiteiljamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kuvaston taiteilijaluettelo, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Tällainen teos kuin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli (1992) on olemassa, mutta valitettavasti se on hankalasti saatavilla, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278?lang=fin
Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä.
Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.
Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista.
Lähde:
Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.):...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Tiedustelin asiaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta, joka hoitaa Helsingistä tilatut kaukolainat niin koti- kuin ulkomaillekin. Sain vastaukseksi, että video- tai DVD-materiaalin kaukolainaaminen onnistuu ainoastaan Pohjoismaihin yhteistyösopimuksen turvin. Muualle maailmaan video- tai DVD-tallenteita ei lähetetä. Ilmeisesti tekijänoikeussyyt estävät laajemman kaukolainauksen. Tämä on siis Helsingin kaupunginkirjaston tulkinta. Muiden Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen puolesta en voi vastata, mutta luulen, että samaa politiikkaa täytyy noudattaa muuallakin.
Kannattaa kuitenkin ottaa yhteys omaan paikalliseen kirjastoon Lontoossa ja tiedustella asiaa sitä kautta. Paikallisen kirjastosi henkilökunta sitten selvittää asian...
Teosta "Social fobi: effektiv hjälp med koginitiv beteendeterapi" ei ole suomeksi. Kirjan sisältöä kuvaamaan on Turun kaupunginkirjastossa käytetty mm. seuraavia asiasanoja: fobiat, pelot, käyttäytymisterapia, ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Näillä asiasanoilla saat selville aihetta vastaavia kirjoja Aino aineistotietokannastamme
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Voit rajata teoksia painovuodella ja kielellä. Näin saat luokasta 59.561 esim. Hellström, Kerstin "Fobiat" (2003), André, Christophe "Pienet ahdistukset ja suuret surut" (2007), André, Christophe "Pienet pelot ja suuret fobiat" (2004), Furman, Ben " Perhosia vatsassa" (2002)ja lk 59.563 Mattila, Juhani " Ujoudesta,...
Kirjastoluokituksen mukaan sisustaminen jakaantuu kahteen luokkaan: 68.4 sisältää sisustusoppaita hyvin monesta näkökulmasta, kohderyhmänä on ennen kaikkea "tavalliset" sisustajat, mutta toki se palvelee myös ammattilaisia. Valaistusuunnittelun suomalaisena klassikkona voi pitää Seppo Rihlaman teosta "Valaistus ja värit sisutussuunnittelussa". Luokka 76.1 koostuu sisustustaiteesta ja -arkkitehtuurista, mm. sisustustyylien historiaa. Tämän luokan kirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä. Sisustussuunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta on myös arkkitehtuurin luokassa 72+. Vuonna 2011 ilmestyi Helsingin yliopiston julkaisu "Sisustuskirja: tutkimuksellisia avauksia".
Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
