Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
”Utan en tanke” (1998) on saatavilla Opiskelijakirjastosta. Sinne tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta sen saa maksutta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Opiskelijakirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/aukioloajat.html.
Kirjoja ”Bortom ljus och mörker” ja ”Kärleksbarn” ei näyttäisi olevan pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tilata ne halutessasi muualta Suomesta Helsingin kaupunginkirjaston kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/...
Helsingin kaupunginkirjaston tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Helmet -yleisöpäätteiden liikenne kulkee proxy -palvelimen kautta jossa on määritelty se mihin palveluihin koneen selaimella pääsee.
Selaimen asetuksia (loggautumisia, proxeja, aloitussivuja ja sulkeutumisia) hallitaan Rapport nimisellä ohjelmalla.
The Picador book of wedding poems (Picador, 2012) sisältää niin vanhempaa kuin uudempaa häärunoutta ja voisi olla katsomisen arvoinen.
Internetissä on paljon häärunosivustoja, mutta suosittelu on vaikeaa. Kannattaa ehkä melkein itse selata niitä. Sivuja löytyy laittamalla Googleen hakufraasiksi wedding poems.
Kyseistä teosta ei ole Hämeenlinnan eikä muiden Vanamo-kirjastojen kokoelmissa. Muista Suomen kirjastoista sitä kyllä löytyy. Voit jättää kaukolainapyynnön kotisivuillamme olevalla verkkolomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Kiitos kysymyksestä!
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin Blondel de Neslen trubaduurisävellyksiä. Nimet viittaavat muinaisranskaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sblondel%20de%20nesle__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kansalliskirjaston Finnahaulla löytyy muutama teos saksaksi ja ranskaksi:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=blondel%20de%20nesle%20NOT%20(building:1/NLF/arto/)&lng=fi
Näitä teoksia voi tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta (Kaisa-talo). Alla linkissä kirjaston tiedote.
https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä olisi pääluokka 56., Muut sydänsairaudet (Ceteri Morbi cordis) ja alaluokka 56b., Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Tällaista kansien ulkoasujen mukaan tehtyä listaa emme onnistuneet löytämään. Mutta jos etsit jotakin tiettyä teosta kannen perusteella, niin esimerkiksi kirjoittamalla Googlen kuvahakuun 'carolyn keene' ja 'neiti etsivä', saat aika paljon kuvia kansikuvista näkyviin, sillä kirjoja on hyvin liikenteessä esimerkiksi antikvariaattien valikoimissa:
https://www.google.com/search?q=carolyn+keene+neiti+etsiv%C3%A4+-kirjat…
Myös esimerkiksi Kirjasammon kansikuvahaulla voit hakea Neiti Etsivä -kirjojen kansikuvia, mutta suurin osa palvelussa listatuista kirjoista näyttää olevan ruotsinkielisiä, joten niissä voi olla eri kannet kuin suomenkielisissä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?page=1&s=carolyn%20keene%20&o=…;
Nuotteja ei löytynyt painetussa muodossa. Sen sijaan internetistä löytyy asianharrastajien sivuja.
Googlesta voi hakea suoraan hakusanoilla Final Fantasy Zanarkand, jolloin pääsee suoraan musiciansnews.com -sivuston Final Fantasyn musiikista kiinnostuneiden keskustelupalstalle (englanninkielinen). Tällä keskustelupalstalla on tietoa nuottien löytöpaikoista. Tässä kahden asianharrastajan sivut, joilla on Final Fantasy -sarjan nuotteja, myös kyseinen Zanarkand.
http://ichigos.com/sheets.shtml?tq=:
http://mywebpages.comcast.net/mankow84/ff10.html
Final Fantasy -faneilla on myös suomenkielinen nettisivu:
http://www.fffin.com/
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi Vasemmasta laidasta valitaan laajennettu haku ja asiasana-kohtaan kirjoitetaan kansallispuvut. Haulla löytyvät esim. kirjat Kurula: Kansallispukuja Suomesta, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, Kansallispukuja kuvina ja Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty...
Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
Här finns det några böcker som finns till exempel i Östra centrums biblioteks referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning) : Vem är vem i barn- och ungdomslitteraturen, De läses än - från Louisa Alcott till Erik Zetterström, De översätts för barn. Boken Klassiker för dig 3 finns i huvudbibliotekets (i Böle) referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning).
Kyse voi olla lainausoikeuden vanhenemisesta. Outi-kirjastojen nykyisessä Koha-järjestelmässä kirjastokortti on voimassa määräaikaisesti - ei enää pysyvästi kuten aikaisemmin. Lainausoikeus on helppo uusia asioimalla kortti ja henkilötodistus mukana oman kirjaston asiakaspalvelussa. Tarvittaessa tiedot päivitetään samalla ajan tasalle.
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Pirjo Saanan ja Dea de Vriesin lastenkirja Mummi on poissa (Nu oma, straks wij!, Lasten keskus, 1976) kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Pääkaupunkiseudulla kirja näyttäisi olevan lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista Kaisa-talosta. HelMet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei valitettavasti enää ole.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay/alma9982…
Ilmeisesti jostain luettelointiongelmasta johtuen teoksen tiedot eivät löydy normaalisti esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, mutta Helka-tietokannasta viitetiedot löytyvät.
Kone on valmistettu vuonna 1901.
Lähde: Singer sewing machine serial number database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
