Sanakirja antaa seuraavanlaista osviittaa: vind 'vintturi'; not 'nuotta'; varp 'apaja'; sköt 'silakkaverkko' tai 'jataverkko'; mil 'peninkulma'. - Toivo Vuorelan teos Suomalainen kansankulttuuri kuvaa: "Tällaisen raskaan ja painavilla kiveksillä varustetun nuotan vetämiseen tarvittiin kaksi rantaan tuettua kelalaitetta eli vinttiä" (s. 103). Vindnot on siis iso ja raskas nuotta, jonka vetämiseen on käytetty maahan kiinnitettyä kelalaitetta. - Teksti tarkoittanee jotakin tämäntapaista: kalavettä (kalastusaluetta) kolmelle nuotta-apajalle, yhdelle talvinuotta-apajalle ja pikkunuotta-apajalle, silakkaverkon laskemiseen kolmen - kuuden peninkulman etäisyydelle merelle. - Nuottakalastuksen menetelmiin ja sanastoon opastavat esim. nämä...
IC-moottoripyöristä löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Maailman moottoriajoneuvot, osa 4, sivu 175
Juurikkala, Jussi: Moottoripyörä Suomessa, s. 48-53
Kirjojen saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai kysymällä kirjastosta.
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Islamilaisuuteen ja terrorismiin liittyviin kysymyksiin Ulkopoliittisen instituutin kirjaston tai Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen tutkijat voinevat parhaiten vastata.
Hei!
Oletko kokeillut hakujasi vastaavien uutuuksien tilaamista sähköpostiisi? Voit siis tallentaa hakusi Helmetin omiin tietoihin ja tilata tiedot hakujasi vastaavista uutuuksista.
Kirjaudu omiin tietoihisi ja valitse hae/varaa. Valitse linkki "perinteinen aineistohaku". Tee haku esim. kirjan nimellä, tekijän nimellä tai asiasanalla. Tallenna haku klikkaamalla harmaata Tallenna-palkkia hakutuloslistan yläpuolella.
Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Valitse omista tiedoista kohta Tallennetut haut. Merkitse rasti tallennetun haun...
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Hyvän yleiskuvan viihdekirjallisuuden vaiheista saa Otavan suuresta ensyklopediasta. Sen viihdekirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa on myös erillinen kuvaus romanttisesta rakkaudesta. Artikkelin mukaan rakkausviihde nykyisessä muodossaan alkoi 1800-luvulla, taustanaan romantiikan kirjallinen liike. Sen edeltäjiä oli Richardsonin tunteellinen romaani, mutta varhaisempaa taustaa se sai paimenromaanista, bretonilaisesta romaanista ja jopa trubaduurirunoista.
Romanttisen viihdekirjallisuuden synnystä löytyy tietoa myös teoksista:
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä / Juhani Niemi, 1984.
Kirjallisuus Suomessa / toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974
Aika on aikaa ... : Tutkielma...
Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Teoksen Tuuli ja pilvet ja männynlatvat (on kirjastoissa)henkilöhakemistossa on mainittu mm. nämä kuuluisat henkilöt, heistä on teoksessa usealla sivulla.
Runon tekijä ei ikävä kyllä selvinnyt. Se löytyy kuitenkin, ilman tietoa tekijästä, ainakin Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta oppaasta nimeltä Opas ohjaajalle: ohjaajana toimiminen:
http://hoitonetti.turkuamk.fi/Hoitonetti/2007_Opiskelijan_ohjaus/Opas.p…
Samoin se on perhekerho.net-sivustolla maininnalla tekijä tuntematon:
http://www.perhekerho.net/hauskaa/206.htm
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia. Henkilökunta arvioi kirjat ja ne otetaan joko kirjaston kokoelmiin tai mikäli kokoelmissa on jo riittävästi ko. teosta, poistokirjamyyntiin.
Saimme vastauksen kysymykseesi Kuvataiteen keskusarkistosta:
Kysymys on sikäli hankala, että mitään yhtä lähdettä tai tutkimusta, josta asia selviäisi, ei ole olemassa. On tutkittava Suomen Taideyhdistyksen arkistoa (joka kuuluu kokoelmiimme) sekä painettuja vuosikertomuksia ja etsittävä, löytyykö tietoa niistä. Lisäksi ajan lehdistä voisi löytää jotakin (Kansalliskirjaston digitaalisesta sanomalehtiarkistossa voi tehdä hakuja). Lisäksi voi olla muistelmia tms., jossa asiaa sivutaan.
Emme voi valitettavasti ryhtyä tekemään tällaista tutkimusta, mutta asiakas on luonnollisesti tervetullut tänne tutkimaan aineistoja. Käynnistä on sovittava etukäteen (tutkimus@fng.fi).
Näillä tiedoilla en voi tarkistaa, onko korttisi vielä voimassa. Jos korttia ei ole käytetty lainkaan 90-luvun jälkeen, se kyllä tarkoittaa sitä, ettei tietojasi ole enää rekisterissä. Joka tapauksessa sinun kannattaa käydä jossakin Helmet-kirjaston toimipisteistä, varata mukaasi voimassa oleva henkilötodistus ja pyytää itsellesi uusi kirjastokortti. Saat kortin saman tien. Voit myös täyttää valmiiksi alla olevasta linkistä löytyvän lomakkeen "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi".
Tervetuloa kirjaston asiakkaaksi!
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tälle katkelmalle ei valitettavasti kirjoittajaa löytynyt. Olisikohan se mahdollisesti peräisin jonkun tuntemattomaksi jääneen tekijän kuolinilmoitusta tai vastaavaa tarkoitusta varten laatimasta värssystä?
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey...
