Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Järjestelmä toimii nykyään niin, että uusiminen ei onnistu, jos uusittavaan aineistoon on yksikin varaus. Jos saman teoksen niteitä on kuitenkin hyllyssä jossakin kirjastossa, varaus poistuu heti, kun se saadaan kyseisessä kirjastossa käsitellyksi. Lainan uusimista kannattaa siis kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan.
Tästä aiheutuu kieltämättä ylimääräistä vaivaa asiakkaille. Kirjastojärjestelmän toimittajalle on esitetty toivomus toimintalogiikan järkevöittämisestä. Toivottavasti siis tulevissa ohjelmaversioissa ongelma saadaan ratkaistuksi.
Aihe on sen tasoinen, että tarvitset erikoiskirjaston apua. Löydän tietokannoista yhden varsinaisen suomenkielisen kirjan, nimittäin Lumpus, Jarmo: "Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi", Espoo Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1998. Lisäksi Teknillisen korkeakoulun artikkelitietokannasta TALI näkyy, että aiheesta on kohtalaisen paljon artikkeleita. Esim. lehden Automaatioväylä numeroissa 1-3 vuodelta 2000 on ollut artikkelisarja Heikkinen Pasi: "Prosessiautomaation kenttäväylät". Sekä Lumpuksen kirjaa että artikkeleita voit tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ (huom. isot kirjaimet)! Kenttäväyliä sivuavista aiheista on tehty myös joitakin...
HelMet-kirjastoihin tätä teosta ei ole hankittu, sen sijaan Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin se kuuluu. Voit halutessasi tehdä teoksesta hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Linkit hankintaehdotuslomakkeisiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta.
On toki mahdollista pitää omia näyttelyitä kirjastossa. Pääkaupunkiseudulla on useassakin kirjastossa näyttelytilaa. Nämä kirjastot löytyvät tästä linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valikosta "Näytä kirjastot joissa on (jokin palvelu)" valitaan kohta näyttelytila, jolloin ruudulle tulee näkyviin kaikke ne helmet-kirjastot, joissa on näyttelytilaa. Jokaisen kirjaston palveluista löytyy tiedot, kuinka näyttelytilaa varataan.
Käyttäjätunnus on kirjastokorttisi takana oleva numerosarja. Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Jos unohdat tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Porin kirjastosta kerrottiin, että aivan varmaa tietoa kaikista kirjastoista hänellä ei ole, mutta todennäköisesti se on kaikissa Satakunnan alueen kirjastoissa mahdollista. Asian voi varmistaa ottamalla yhteyttä omaan lähikirjastoon. Suurin osa Celian äänikirjoista lainataan ja kuunnellaan verkon kautta. Kirjasto voi tarvittaessa hankkia Celian äänikirjoja myös CD-levyinä. Tällöin asiakas voi saada Daisy-soittimen lainaksi kuuntelua varten. Soitinten lainausta hoitaa Näkövammaisten liiton Daisy-kuuntelulaitepalvelu.
Alla lisää tietoa Celian palveluista ja äänikirjojen lainaamisesta cd-levyinä:
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/cd/...
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Etsimäsi kirja voisi olla Maijaliisa Kauppisen Tilli Mössönpoika (1983).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Sankarillisen Mössö-hiiren nuorimmainen lapsi Tilli on tullut uhmaikään. Tilli sanoo kaikelle "enpäs" ja piiloutuu sisaruksiltaan. Kun Tilli nukahtaa piilopaikkaansa, se huomaa herätessään olevansa ensimmäistä kertaa ulkona ilta-aikaan. Tilli tapaa sammakoita, jotka varoittavat sitä Huhulimetsässä piilevästä vaarasta. Tilli joutuu kuitenkin melkein sekä mäyrän että pöllön saaliiksi. Piileskellessään vanhassa autonromussa Tilli huomaa, että pöllö itkee. Aamulla auringonsädekeiju kertoo yksinäisen pöllön surevan kuollutta puolisoaan. Keiju auttaa Tillin tämän perheen luo ja lupaa auttaa huuhkajaa...
A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Valitettavasti ei. Helmet kirjastot eivät kuulu Kirjastokinon kirjastoihin.
Meillä on kyllä BD- ja DVD-levyjä lainattavina ja niissähän on tekstitys.
Joissakin suoratoistopalveluissa voi valita osaan ohjelmista myös suomenkielisen tekstityksen. Esim. Netflix
Ylen areenassa toimii Suomalaisten ohjelmien suomenkielinen tekstitys läppärilla ja Ylen kanavilla ja MainosTV:ssä digiboksin kautta. https://yhteiso.elisa.fi/elisa-viihde-sovellus-ja-nettipalvelu-16/tekstitys-jaelleen-515146
Helsingin Sanomien arkistosta ohjelman ensimmäinen esitystieto löytyy päivämäärältä 30.12.1996. Cartoon Network -kanava esitti tuona maanantaina sarjan puolituntisen jakson klo 10.30.
Vuonna 1997 sarjan jaksojen esitysajat kanavalla vaihtelivat. Lähetysaika saattoi olla myös klo 9.30, klo 10.00 tai 12.00.
Helsingin Sanomat, aikakoneen haku.
Reisjärvisistä Ahon ja Aholan suvuista on koottu sukututkimus Reisjärviset Ahon ja Aholan suvut (Seppo Aho, 2004), josta voisi olla apua. Piippolan alueelta ei ole erikseen sukututkimusta.
Sukututkimusseuran neuvonta voisi olla hyvä paikka tarkistaa asia. Seuralla on Hiski-tietokanta, jossa voi tutkia kirkonkirjoja, sitä kannattaa tutkia. Siellä pystyy esimerkiksi hakemaan kastettuja, jolloin saa tietoonsa kastetun vanhemmatkin.
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
