Helmet-kirjastoissa on muutamia majavia käsitteleviä kirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smajavat__Ff%3Afacetlanguag…
Nisäkkäistä kertovia kirjoja löytyy sitten runsaammin ja eläimet-hakusanalla vielä paljon enemmän. Oikean kirjan löytäminen vaatisi melkoisen etsinnän ilman tarkempia muistikuvia teoksesta.
Hyvä myös lapsille sopiva aikuisten tietokirja majavista on Petri Nummen kirjoittama Majavan lammella (Metsäkustannus, 2015). Sen sivuilla kerrotaan majavien elämästä eri vuodenaikoina. Heikki Kokkosen kirjaan ottamat valokuvat ovat myös hienoja.
Kirjan mukaan majavan padon "alivuokralaisina" saattaa talvisin asua piisami, vesimyyrä ja vesipäästäinen. Piisami etenkin voi pyrkiä hyötymään jopa majavan pesän...
Kyllä se valitettavasti ihan totta on, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy Sueden videoita. Se johtuu todennäköisesti siitä, etteivät tuottajat liene niitä meille edes tarjonneet. Käytettävissäni olevista tietokannoista en pysty tarkastamaan, onko niitä ylipäänsä myytävänäkään, mutta ehkä ei, sillä niitä ei Manda-tietokannan mukaan ole Suomen muissakaan maakuntakirjastoissa. Mutta mikäli niitä jatkossa hankittavaksemme tarjotaan, pyrimme pitämään toiveesi mielessä.
Lait löydät Internetistä osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html Kirjoita hakukenttään esim. säädöksen nimi tai numero: Laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) ja Asetus työvoimatoimistoista (567/1997), ks. myös Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997), jonka nojalla em. asetus on annettu. Lait löytyvät tietysti myös kirjastosta painetuista lakikirjoista. Työministeriön hallinnon alaan liittyvää muuta lainsäädäntöä on koottu myös Työministeriön sivuille osoitteeseen: http://www.mol.fi/tyoministerio/lait.html ja Kelan hoitamiin asioihin läheisesti liittyvää lainsäädäntöä löytyy lisää osoitteesta: http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/NET/070503132528EH?openDocum…
Ulkomailla työskentelystä löytyy satoja kirjoja ja...
Molemmat kysymäsi kirjat ovat Turun kaupunginkirjastossa myös kuunnelmina. Tällä hetkellä kumpikin on lainassa pääkirjaston Saagasta, mutta Vaski-aineistorekisteristä löydät tiedot siitä, missä lähikirjastoissa on vapaita kappaleita.
Vaskissa kuunnelma on merkitty aineistolajilla äk, kuten äänikirjakin, niillä on kuitenkin eri luokat. Kuunnelman luokka on 83.2 (äänikirjan 85.12).
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Alfred de Mussetilta on ilmestynyt saksaksi viisiosainen Gesammelte Werke (1925) ja englanniksi kaksiosainen Complete writings of Alfred de Musset (1905). Suomen kirjastoista löytyy vain Gesammelte Werke Bd. 2 : Novellen und Erzählungen, ja siinä ei ainakaan ole etsittyä novellia. Suomeksi eikä ruotsiksi ei novellia ole käännetty.
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Ehdottaisin, että kääntyisitte ao. teosten kustantajien puoleen. Heillä on parhaat tiedot tekijänoikeuden tämänhetkisistä haltijoista. Kopioston nettisivujen mukaan kääntäjilläkin on tekijänoikeus, http://www.kopiosto.fi/index.php?cid=kopiosto&mid=82
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Puhelinluettelo löytyy kyllä netistä, mutta palvelu vaatii rekisteröitymistä
ja on maksullinen. Katso sivulta:
http://www.numeronetti.fi/kayttoohjeet/index.html
Palojoen taloja on useita: ainakin Parikkalassa ja Porissa. Mitähän niistä mahdat tarkoittaa? Alla linkit näiden paikkakuntien talojen kuviin hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164901:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164902:
Jämsäläisestä Sammallahden koulusta, joka nykyään toimii juhlapaikkana ja kokoustilana, ei löytynyt historiikkia.
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre vaikuttaa olevan voimissaan. Häneltä ilmestyi 22. studioalbumi "Oxymore" joka julkaistiin 21.10.22.
Lisää säveltäjän kuulumisista ja projekteista löytyy hänen kotisivuiltaan:
https://jeanmicheljarre.com/
Facebook-sivultaan:
https://fi-fi.facebook.com/jeanmicheljarre/
Instagram-tilitään:
@jeanmicheljarre
Tanskalaisen yleisen kirjaston kokoelmasta en löytänyt kuin muutaman tangonuotin, jossa on myös suomalaisuus mainittu.
Suomalaista tangoa löytyy aika paljon nuotteina Violasta, joka on kansallisdiskografiamme. Yleisten kirjastojen kokoelmassa tangoa on.
Tanskaan voisit saada tangonuotteja joko verkkokaupasta tai tilaamalla kaukolainana oman kirjastosi kautta. Voisit käydä kysymässä lähikirjastostasi, millaisilla ehdoilla ja kustannuksilla olisi mahdollista saada nuotteja lainaan Suomesta.
Esimerkiksi Antikvariaatti.net-palvelusta löytyy käytettyjä tangonuotteja.
En tiedä, osaisivatko tanskalaisen Biblioteksvagten-palvelun vastaajat kertoa sinulle enemmän, miten voisit saada suomalaista materiaalia Tanskaan.
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lukuisia kielikursseja ja oppikirjoja haluamistasi kielistä.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://libplussa.fi voit hakea näitä seuraavasti: valitse kohta asiasana tai luokka, ja kirjoita"portugalin kieli ja kielikurssit". Oppikirjatkin saat selattavaksi erikseen kirjoittamalla samaan kohtaan vain portugalin kielen luokan "868".
Ranskan kielisiä haetaan samalla tavalla, mutta ranskan kielen oppikirjojen luokka on 866. Pääset myös katsomaan saatavuustietoja, eli missä aineistoa on paikalla.
