Kirjastokorttia ei valitettavasti voi toinen aikuinen toiselle aikuiselle hakea edes valtakirjan kanssa. Kehottaisin kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotikirjastoon, jossa on viime syksynä aloitettu uusi kokeilu koskien uutta Kotikirjaston korttia. Tässä lyhyesti tietoa kortista ja Kotikirjaston yhteystiedot:
Uutta Kotikirjaston korttia voivat käyttää asiakkaat, joilla on henkilökohtainen avustaja/sukulainen tai muu apu, joka käy heidän puolestaan kirjastossa. (Nämä henkilöt ovat ennen tarvinneet valtakirjan asioidessaan toisen puolesta.)
Kotikirjaston kortti on haltijakohtainen. Tämä on mahdollista, koska Kotikirjaston asiakkaat allekirjoittavat erillisen sopimuksen, jossa hyväksytään, että korttia voi käyttää virkailija tai asiakkaan edustaja...
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
Kuvasta oli hieman vaikea saada selvää ja tutkimme hyönteiskirjoista kuvia mm. yökkösistä, koista, kehrääjistä ja mittareista. Hieman arvaukseksi menee mutta vahvimmat ehdokkaat ovat Kääpiöhämy-yökkönen tai Metsäsurviaiskoi.
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia internetin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia. Viidennen kerran jälkeen kirjat tulee viedä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista palautettaviksi, jotta näemme, että ne ovat olemassa ja kunnossa.
Mikäli niistä ei ole varauksia, voitte lainata ne samantien uudelleen ja jälleen uusia netin kautta viisi kertaa. Kirjojen varaustilanteen voi tarkistaa HelMet-palvelusta. Mikäli kirjoista on varauksia, joudutte tekemään oman varauksen ja odottamaan palautuvaa kappaletta.
Kohtauksessa karhua esitti siniseen asuun pukeutunut stuntnäyttelijä. Jälkituotannossa sinisen hahmon päälle maalattiin tietokonegrafiikalla karhu sellaisena kuin se elokuvassa näkyy. Samalla poistettiin kuvasta myös vaijerit, joilla Leonardo DiCapriota oli sinkauteltu ympäriinsä niin että näyttäisi siltä kuin karhu riepottelisi häntä. Puut, joita vasten häntä heiteltiin, olivat kumisia lavasteita.
Lähteet:
IMDB
Dokumentti elokuvan tehosteista (YouTube)
https://www.businessinsider.com/the-revenant-filming-secrets-2015-12?r=…
Hei,
Valitettavasti kyseiseen lauluun ei löydy nuottia Suomen yleisistä kirjastoista. Tarkistin myös yliopistojen kirjastot ja valitettavasti sieltäkään kyseistä nuottia ei löytynyt.
Oma veikkaukseni on, että kyseistä nuottia ei ole ollenkaan julkaistu kaupallisena versiona.
Espoon kaupunginkirjastosta löytyy muutamia.Sellon kirjastossa alkavat alkeet 11.9. klo 17-18 ja jatkoryhmä 9.10. klo 16:30-17:30.Tapiolassa jamit tänään 5.9. klo 17-18 jaTapiolassa aloittaa myös edistyneiden ryhmä 15.9. klo 17-18. Linkki Helmet tapahtumasivulleMyös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki ja Vantaa) työväenopistot tarjoavat ukulele kursseja. Linkki Ilmonettiin.
Tässä kaksi suomenkielistä laulunopasta: Borg, Kim: Suomalainen laulajanaapinen, joka käsittelee taidemusiikkia ja Laulajan opas/toim. Tarja Hautamäki, joka käsittelee populaarimusiikkia.
Englanninkielisistä mainittakoon myös kaksi: Laine, Cleo: You can sing if you want to ja Hewitt, Graham: How to sing. Kirjojen saatavuustietoja voi tiedustella pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsoa Plussa-aineistohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Suomen kirjallisuuden tietokeskuksen FILIn ylläpitämästä käännöstietokannasta voi helposti hakea ruotsiksi käännettyjä teoksia. Tietokanta löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran internetsivuilta, osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Riittää kun hakulomakkeeseen kirjoittaa kirjailijan nimen ja käännöskielen.
Vaikea sanoa tarkasti, mikä ongelma varaamisessa on ollut, mutta luultavimmin vain jokin tilapäinen häiriö. Kyseisen CD-levyn varaaminen pitäisi kyllä onnistua normaalisti HelMet-järjestelmän kautta. Kannattaa kokeilla uudestaan, tai jos edelleen on ongelmia, asioida jossakin kirjastossa, jotta voidaan tutkia tarkemmin, mikä on ongelmana.
Varaukset eivät onnistu sellaisiin niteisiin, jotka ovat tarkoitettu vain kirjastokäyttöön (esim. käsikirjastokokoelma tai jotkut lehdet), tai ovat Bestseller -niteitä (osa niteistä joidenkin kysytyimpien uutuusteosten kohdalla) eli ovat lainattavissa vain viikoksi kerrallaan, mutta tässä tapauksessa ei näyttäisi olevan kysymys kummastakaan.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) ei löydä Suomesta yhtään Santalov-nimistä. Nimi vaikuttaisi olevan venäläinen, mutta kirjaston käytössä olevista venäläisiä nimiä käsittelevistä lähteistä sitä ei kuitenkaan löydy.
Lähinnä tähän nimeen liittyvä venäläinen sana voisi olla sandal tai santal, joka tarkoittaa kasvia nimeltä valkosantelipuu. Santelipuusta tehdään mm. suitsukkeita ja hajuvesiä. Myös karjalan kielessä sanalla santalo on tarkoitettu erästä värjäykseen tarkoitettavaa kasvia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät nämä sanat liity nimeen lainkaan.
Gunnar Wiklund osallistui 1966 Ruotsin Euroviisukarsintoihin Britt Lindeborgin sävellyksellä Vinter-rosor. Odeon-kustantamo julkaisi kappaleesta tuolloin irtonuotin, mutta valitettavasti sitä ei näytä olevan suomalaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kannattaa kysyä lähimmästä maakuntakirjastosta tai Helsingin kaupunginkirjastosta, olisiko nuotti mahdollista saada kaukolainaksi Ruotsin kansalliskirjastosta (Kungliga biblioteket).
Laulun on sanoittanut Erkki Johannes Kauhanen, joka on mm. slangi.net-sivuston päätoimittaja:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/
Laulun sanat löytyvät kokonaisuudessaan mm. täältä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/JZ12SPOR.html
Suomen kansallisbibliografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät kappaleen muut tekijät. Sävelmä on alkuperäiseltä nimeltään City of New Orleans, ja sen on säveltänyt Steve Goodman.
Kappale löytyy ainakin levyltä Stadin styget : uusia lauluja, eilisen ja tämän päivän Stadista, slangiksi, ja sen saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Tilastokirjaston mukaan kuntatason tietoja on saatavilla ainoastaan yritystoimipaikoista. Saat tämän tilaston liitetiedostona. Tuoreimmat tiedot ovat toistaiseksi vuodelta 2012.
Toimiala Onlinen (työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä tietopalvelu) pääsivulta löytyvät toimipaikat toimialoittain, maakunnittain ja kokoluokittain: http://www2.toimialaonline.fi/ (Polku: Tilastokanta/Yritykset ja toimialat/Yritys- ja toimipaikkatilastot/Toimipaikat 2006-2012/Toimialat ja alueet/Kokoluokat)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös toimipaikkatilastoja toimialoittain:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/yri/syr/020_top_tol08/020_top_to…
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Varaukset laitetaan asiakkaan osoitteen ja postinumeron perusteella oikeaksi oletettuun autoon noudettaviksi.
Varausta tehdessä ei tosiaan voi valita noutopaikaksi tiettyä autoa tai pysäkkiä.
Vaihtoehtona on vain Lahden kirjastoautot.
Jos teillä on vakiopysäkki, asiakastietoihinne voidaan kirjata tieto käyttämästänne autosta ja pysäkistä.
Voitte ilmoittaa mahdollisen vakiopysäkkinne
- suoraan kirjastoautossa
- sähköpostilla kirjastoautot@lahti.fi
- puh. 044 / 4163522 (tämä työhuoneen numero, josta parhaiten tavoittaa virkailijan aamupäivällä)
Hei,
Murha.info-sivustolta löytyi vanha keskustelu Artturi ja Orvo Väänäsestä, jossa lähteeksi mainitaan Apu-lehti nro 35, ilm. 2.9.–67.
Tämä lienee kysymäsi artikkeli. Tuon perusteella juttua ei näyttäisi olevan useammaassa lehden numerossa.
Apu-lehteä pitäisi olla saatavissa Varastokirjastosta, joten pyydä kirjastoasi tilaamaan artikkelikopio kyseisestä lehdestä.
