Maakuntien ykköslehdet ovat nykyään sitoutumattomia, niin myös Etelä-Suomen Sanomat. Sanomalehtien irrottautumisen puolueista aloitti Helsingin Sanomat jo 1930-luvun loppupuolella, kun se alkoi ottaa etäisyyttä kansalliseen edistyspuolueeseen, ja lopulta 1943 siitä tuli riippumaton sanomalehti. Puoluelehtijärjestelmän alasajo kesti kuitenkin 60 vuotta, sillä viimeisenä taustapuolueestaan irrottautui Itä-Savo vuonna 2002.
Puolueilla on kuitenkin omia lehtiä ks. https://urly.fi/2ZO1
Lähde:
Lerssi-Lahdenvesi, Arja: Aina jonkun asialla, vai...? : sitoutumattomat sanomalehdet yhteiskunnallisina vaikuttajina pääkirjoitussivuillaan
Hei Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun hakukoneen antaman sukunimi-haun mukaan, Thölix-sukunimisiä on Suomessa 66 henkilöä. Tilasto on päivitetty 3.11.2025: thölix | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirastoUlkomailla asuvia Thölix-sukunimen omaavia Suomen kansalaisia asuu puolestaan 13, saman tilaston mukaan. Thölix etunimenä on harvinaisempi, saman hakukoneen mukaan. Vuosina 2010-2019 Thölix-nimisiä on Suomessa ollut alle 10.Vuosien 2020-2025 kohdalla tilasto näyttää nollaa: Thölix | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Kirjastolautakunnan varajäsenet vuosina 2001-2005 ovat Risto Rintamäki (KOK), Tapio Korhonen (SDP), Maija Raatikainen (VIHR), Tellervo Vallius (SKL), Hans Beijar (SFP). Tiedot löytyvät Vaasan kaupungin kotisivulta (http://www.vaasa.fi )(hallinto -> päätöksentekijät -> lautakunnat -> kirjastolautakunta).
Vuosittaiset muuttoliikkeen tilastot löytyvät Väestönmuutokset kunnittain –julkaisusta, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien. Voit tiedustella julkaisun saatavuutta lähikirjastostasi.
Internetissä Raahen kaupungin muuttoliikkeen tilastot ovat nähtävissä vuodesta 1980 alkaen Tilastokeskuksen tilastopalvelun kautta osoitteessa http://statfin.stat.fi
Tässä ohje kuinka löydät tarvitsemasi tiedot:
Valitse vasemmalta aihealue Väestö, valitse esiin tulevasta listasta Väestötilastoja alueittain 1980->. Klikkaa linkistä Valitse muuttujat. Valitse Väestötieto-välilehdeltä kohdat Kuntien välinen tulomuutto, Kuntien välinen lähtömuutto ja Kuntien välinen nettomuutto. Voit valita samanaikaisesti useita eri vaihtoehtoja pitämällä...
Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme....
Kastaja voi olla alaikäinen.
Määräykset hätäkasteesta sisältyvät Kirkkojärjestyksen 2. luvun pykälään 14:
"Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee jonkun kirkon jäsenen kastaa lapsi vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsikirjassa. Sen voi toimittaa myös muu kristitty.
Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava asianomaiseen kirkkoherranvirastoon. Hätäkaste vahvistetaan kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla."
Kastajan iälle ei pykälässä aseteta mitään ehtoja.
Kirkkojärjestys
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content344521
Kirkollisten toimitusten kirja löytyy osoitteesta
http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/toim-kirja/
W. Mainowin vuonna 1886 julkaistusta vihkosesta, "heidän keisarillisten majesteettiensä käynti Suomessa", löytyy tarkka kuvaus vierailusta. Peränpitäjänä oli Emilia de Bont. Soutajina olivat Hanna Andersin, Ida Aalberg, Ellen Troil, Helmi Stenbäd, Emmi Kandelin, Anna Juttila, Alma Anger ja Lydia Haaranen (s. 36).
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
En löytänyt tietoa siitä, että lehteä tulisi mihinkään Suomen kirjastoon. Tietty artikkeli on mahdollista tilata kaukolainana myös ulkomailta, mutta se maksaa. Kaukopalvelusta kannattaa pyytää hinta-arvio etukäteen. Lehti voi olla tosin vaikeasti saatavissa.
Kaukupalvelun yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Foxworth Hall -sarjan kolmas teos on ruotsiksi Blomblad för vinden (engl. Petals on the wind). Sarjassa on ilmestynyt viideskin osa, ruotsinkieliseltä nimeltään Lustgården (engl. Seeds of yesterday). Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Suomenkielistä aineistoa ei vielä valitettavasti löytynyt tästä aiheesta ja alla on löydetyt teokset, jotka eivät ole kauhean vanhoja. Näitä teoksia voi kaukolainata kirjaston kautta.
Lönngren, Gabriella
Vatten i dagen : exempel på ekologisk dagvattenhantering /
Julkaistu: [Stockholm] : Svensk byggtjänst, 2001
Sarja: (Stad & land, ISSN 0280-4549 ; nr 165)
Maaseututalo - yksilöllistä asumismukavuutta luonnon ehdoilla : teemapäivä 28.1.1993
Julkaistu: Oulu : Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993
Ecological engineering for wastewater treatment : proceedings of the international conference at Stensund Folk College, Sweden, March 24-28, 1991 / Carl Etnier and Björn Guterstam, editors
Julkaistu: Gothenburg : Bokskogen, 1991
Dieckmann, Maijaliisa, Lasten lääkärikirja. 3 : Pikku-Paulan diabetes, Recallmed, 2003 (Hämeenlinna : Karisto).
Keskinen, Päivi, Vatsassa sijaitsee tehdas, jonka nimi on Oy Haima Ab / [teksti ja piirrokset: Päivi Keskinen]. Tampere : Suomen diabetesliitto, 2003 (Hermes).
Nämä kaksi kirjaa ovat kuvakirjanomaisia kirjoja diabeteksestä. Lisää kannattaa kysellä Suomen Diabetesliitosta. Osoite:http://www.diabetes.fi/
Meillä käy tällä hetkellä kaksi lukukoiraa täällä pääkirjastolla, yksi Nurmossa ja yksi Peräseinäjoella. Meillä käyvät lukukoirat ovat käyneet joko Kennelliiton tai Suomen Karva-Kaverit ry:n lukukoirakoulutuksen. Lukukoiratoiminta on vapaaehtoistyötä eikä siitä makseta palkkaa.
Juuri nyt meillä ei ole tarvetta uudelle lukukoiralle, mutta voimme ottaa yhteystietosi talteen vastaisuuden varalle.
Jos toimiminen lukukoiravapaaehtoisena kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä juurikin Kennelliittoon ja Karva-Kavereihin. Heillä voi olla laajempi kuva alueen muiden kirjastojen tarpeista. Yhteystiedot löytyvät sivuilta https://www.kennelpiiri.fi/etela-pohjanmaa ja http://suomenkarvakaverit.fi/.
Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander - elokuvaprojekti julkistettiin lokakuussa 1989 päärooleissa: Liv Ullmann, Max von Sydow ja Erland Josephson. Von Sydowia oli suunniteltu Edvardin rooliin, piispaksi, koska Ingmar Bergmanin mielestä von Sydow muistutti Erik Bergmania.
Neuvottelut von Sydowin kanssa joutuivat vaikeuksiin, koska hänen urastaan oli tulossa yhä kansainvälisempi, ja hänen agenttinsa vaati kovempaa palkkiota. Edwardin rooliin valittiin Jan Malmsjö, jonka kanssa Bergman oli työskennellyt aiemmin elokuvassa Kohtauksia eräästä avioliitosta. Vuonna 1981 myös Ullmann hylkäsi Emilien roolin.
Elokuvan alussa koko perhe kokoontuu viettämään joulua isoäidin luo lämpöä, värikkyyttä ja...
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kysymyksen säkeet ovat Elvi Sinervon runosta Yön tullessa. Alun perin se julkaistiin kokoelmassa Pilvet (Tammi, 1944). Se löytyy myös Sinervo-kokoelmista Runot 1931-56 (Love, 1977) ja Pilvet : runot 1941-56 (Love, 1984).
Tässä muutama oma suosikki elokuvahaasteen kohtaan 49. "Kirjaston henkilökunnan suosittelema elokuva". Linkeistä pääset lukemaan sarjojen/elokuvien tiivistelmän MyAnimeList sivulta. Mukana on myös pari anime-elokuvaa.
Violet Evergarden (13 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/33352/Violet_Evergarden
Ping Pong the Animation (11 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/22135/Ping_Pong_the_Animation
Redline (elokuva, 1 tunti 42 min.)
https://myanimelist.net/anime/6675/Redline
Katanagatari (12 jaksoa, 50 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/6594/Katanagatari
Sword of the Stranger (elokuva, 1 tunti 43 min.)
https://myanimelist.net/anime/2418/Stranger__Mukou_Hadan
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä: ”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli...
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
