Tietoa luonnononnettomuuksiosta ja
lumivyörytilastoja löytyy mm seuraavilta sivuilta.
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_47.html
http://geosurvey.state.co.us/avalanche/US_World_stats/stats.html
Esimerkiksi seuraavanlaisia asioita voisi kertoa, annetun ajan puitteissa ja kohderyhmän huomioiden:
- perustoiminnat: tietopalvelu palvelupisteissä/verkon kautta, kaukopalvelu, laitteiden ja pc:n käyttöön ohjaamiset, kouluyhteistyö (ryhmäkäynnit, mikroluokanssa tapahtuvat tiedonhaun ohjaukset)
- erikoistoiminnat: omat tietokannat, jos niitä tehdään (aluetietokannat ja sisältö, muut erikoisaineistot)
- mitä erityisesti tämän alueen kirjastolle on tunnusomaista (maakuntavastuu/ aluevastuu, kirjastojen yhteistyö)
- peruskäyttötilastot: kokoelminen määrät, erikoiskokoelmat, päivittäisten kävijöiden määrät, hankintojen painotukset
- lyhyesti organisaatiosta
- henkilökunta: määrä, koulutus, erikoisosamaaminen
- yhteistyön mahdollisuudet nyt ja...
GT Reittikartta Suomi Plus 2005 löytyy Porin ja Kokkolan maakuntakirjastojen kokoelmista. Mikäli haluat kaukolainata reittikartan, sinun tulee täyttää kaukolainahakemuslomake omassa kirjastossasi.
HelMet-kirjastoissa on kyllä aika paljon vampyyriaiheisia kirjoja. Voit etsiä niitä osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana” ja kirjoittamalla hakukenttään sanan ”vampyyrit”. Jos haluat, voit oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta rajata hakua esimerkiksi kaunokirjoihin tai lasten kokoelmaan. Sitten paina vain nappia ”Hae”, niin saat listan kirjoista.
Sarjan ”Vampyyripäiväkirjat” ensimmäinen osa on hyvin varattu, ja siksi sitä ei löydy kirjaston hyllystä. Voit kuitenkin tehdä kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1975728~S9*fin. Charlaine Harrisin kirjoja löytyy haulla, kun laitat tekijän nimeksi ”Harras, Charlaine”. Voit tarvittaessa varata myös niitä. Varauksen saat...
Esimerkiksi Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)
voit hakea viitteitä. Valitse tarkennettu haku, sitten asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi ruokaohjeet ja Kreikka.
Tässä myös muutama artikkeliviite aiheesta:
Kreikka - Maailma lautasella (Kodin kuvalehti 1998,nro 19, sivu 145-146)
Terveyttä ja pitkää ikää kreetalaisesta ruoasta (Et-lehti 1997, nro 9,sivu 78-83)
Kreetan ruuilla elää pitkään ja terveellisesti : perinteiseen ruokavalioon kuuluu täysjyväviljaa,vihanneksia ja kalaa -Ruokatorstai (HS 1997-08-14)
Onnellisten saarella : Euroopan terveimmät ihmiset asuvat Kreetalla
(Kotiliesi 1997, nro 7,sivu 86-90)
Kreikkalaisten ruokatavoista (Nuori voima 1997, nro 2, sivu 6-1)
Myös hyvissä matkaoppaissa on yleensä...
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Löydät äänikirjat Helmet-hausta varsin kätevästi hakusanalla äänikirjat. Hakutulosta voit sitten rajoittaa sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan ja suomen kieliseen aineistoon.
Aikuisten selkokirjoja on kokoelmissa äänikirjana vain muutama. Löydät ne siis hakusanoilla äänikirjat selkokirjat ja sen jälkeen voit rajoittaa tuloksen suomen kieliseen aineistoon ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kannattaa myös muistaa, että voi kuunnella kirjastokortillasi e-äänikirjoja. Suomenkieliset e-äänikirjat löydät Ellibs-palvelusta.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Valitettavasti meillä ei kirjastossa ole lakiasioiden asiantuntemusta, joten emme osaa ottaa kantaa siihen, onko tuossa menetelty oikein. Yhdistyslaki 26.5.1989/503 löytyy Finlexistä, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503. Kari Loimun teokset Yhdistyksen ABC : opas suomalaiseen yhdistystoimintaan ja Yhdistystoiminnan käsikirja löytyvät kirjastosta, niitä kannattaa tutkia. Asiasta kannattaa keskustella lakimiesten kanssa, joissakin kirjastoissa on lakineuvontaa tarjoavia lakimiehiä, mutta en löytänyt seutunne kirjastosta sellaista, https://www.imatra.fi/kirjasto, joten lakitoimistot lienevät lähin apu.
Annetuilla tiedoilla en voi tarkistaa varauksen tilannetta.Jos varaus on tehty Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi kautta tai kirjaston virkailija on tehnyt varauksen puolestasi, niin varauksesta tulee sinulle noutoilmoitus, kun varaus on noudettavissa valitsemastasi noutopaikasta. Varausilmoitus tulee joko tekstiviestinä tai sähköpostina, joskus jos kumpikaan valinta ei ole asiakkaalla käytössä niin perinteisenä paperipostina.Suullinen varaus, eli puhelimitse kirjastossa paikalla ollut aineisto on varattu asiakkaalle kyseiseen kirjastoon, säilytetään pari päivää. Siitä ei tule erikseen noutoilmoitusta. Jos kyse on kaukolainasta (eli varaus tulee muualta kuin pääkaupunkiseudulta) tulee myös erikseen ilmoitus, kun se on noudettavissa....
Jos haluat vaihtaa oletusnoutokirjaston, se onnistuu HelMetin omista tiedoista kohdasta ”Muuta yhteystietoja”. Noutokirjasto on alimpana. Kun se on vaihdettu pudotusvalikosta, täytyy vielä painaa ”Jatka”. Sen jälkeen oletusnoutokirjasto pysyy voimassa.
Jos haluat vaihtaa tietyn jo tehdyn varauksen noutopaikkaa, se tehdään välilehdeltä ”Varaukset” vaihtamalla noutokirjasto varauksen kohdalta, painamalla ”Tallenna muutokset” ja vahvistamalla vielä vaihto painamalla seuraavaan kohtaan ”Kyllä”.
Toivottavasti nämä neuvot auttavat. Joskus järjestelmässä saattaa olla pientä viivettä, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin muutoksen pitäisi tulla voimaan.
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
80a viittaa hartian ja yläraajan vikoihin, vammoihin ja sairauksiin, tarkemmin kyseessä on "huomattava epämuotoisuus ja viat, joista on seurauksena toimintahäiriö." B I:n merkitys on "rinnan epämuotoisuus, joka jonkin verran vaikeuttaa sotilasvarusteiden kantamista, mutta ei aiheuta häiriöitä rinnan elimien toiminnassa."
38:n merkitys on "perifeerisen hermoston sairaudet ja vammat (Morbi organici et laesiones nervorum extremitatis superioris)". B II viittaa keskivaikeisiin toimintahäiriöihin.
Jukka Kuoppamäen säveltämään, sanoittamaan ja esittämään lauluun "Lippu salkoon" ei ole olemassa nuottia. Tämä isänmaallishenkinen laulu alkaa "Käytän puheenvuoron laulaen.." ja kertosäe alkaa "Lippu salkoon nyt nostakaa". Kyseessä ei ole siis käännösiskelmä "Nosta lippu salkoon" ("Tie a yellow ribbon", säv. Levine & Brown)
Internetistä löysin Ylen artikkelin, missä sanotaan näin: Lännensarja Smith ja Jones pyöri Suomessa MTV:llä vuosina 1972-73 ja se uusittiin vuonna 1980. Tämä tieto on vuodelta 2008.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/vanhoja-sarjoja-janosik-smith-ja-jones-painajainen.htmTarkempia tietoja voisi kysyä Kansalliselta audiovisuaaliselta insituutilta. Heillä on asiakaspalvelu:https://kavi.fi/erikoiskirjasto/yhteystiedot/
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
