Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen.
Tilastokeskuksen kuntien avainluvut -palvelussa voi vertailla kuntia keskenään tai suhteessa koko Suomen lukuihin. Palvelu esittää keskeiset avainluvut kaikista Suomen kunnista taulukkomuodossa ja kuvioina.
Muuramen taajama-aste on 87.1. (2020)
Lähde: Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet laulua. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen. saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:Kappale lienee Olavi Virran, Assi Nortian ja Metrotyttöjen levyttämä Carmen Conchita."Sua rakakakakakastan Cacacarmen, on tanssisisisi tutututulinen... Löytyy Spotifystä ja Youtubesta.
Helmet-kirjastoista elokuvaa Ripa ruostuu
ei enää löydy. Viimeisetkin videotallenteet ovat loppuun katsoittuna poistettu. Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan video löytyy kuitenkin vielä monesta maakuntakirjastosta:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelypyynnön voit tehdä sivulla http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
Hei,
Yllättävän paljon tuo muistelu painottuu tuonne vanhuspuolelle. Jotain soveltuvaa löytynee seuraavista:
Korkiakangas, P.: Muisti, muistelu ja perinne. Teoksessa: Lönnqvist, B., Kiuru, E & Uusitalo, E(toim.)
Kulttuurin muuttuvat kasvot : Johdatusta etnologiatieteisiin.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 1999
Hohenthal-Antin, L : Muistot näkyviksi : muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä.
Jyväskylä. PS-kustannus, 2009
Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen (toim.):
Taidetyöskentely arjen näyttämöillä : teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia /
Turku: Turun amk, 2011
Rantala, Jukka. Lapset Historiakulttuurin Kuluttajina.
Helsinki: Helsingin yliopisto : Historiallis-...
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi kirjan nimeä tai tekijää. Voit itse vielä kokeilla hakea Kirjasammon kansikuvahaun avulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
1980-luvun alun Neuvostoliiton sodanvastaisen propagandan ehdoton ykköskohde oli neutronipommi ja se kampanjoikin vahvasti tätä "epäinhimillistä" asetta vastaan. Aiheeseen tarttui myös Jevgeni Jevtušenko, joka kirjoitti sen inspiroimana runon Мама и нейтронная бомба ('Äiti ja neutronipommi'). Moskovan olympiakisat 1980 olisivat eittämättä tarjonneet oivan tilaisuuden runolliselle hyökkäykselle tuolloin päivänpolttavaa neutronipommia vastaan – Jevtušenkon luomuksen yhdeksän säkeistön pituudesta huolimatta – mutta mikäli tutkimiini lähteisiin on uskominen, Neuvostoliiton valtionpalkinnon arvoiseksi vuonna 1984 noteerattu runo on kirjoitettu vasta 1982.Käännöksiä runosta on tehty ainakin saksaksi ja englanniksi. Mutter und die...
Tiedonhaun portti toimi projektirahoituksella vuoden 2006 loppuun saakka ja sen jälkeen sen toiminta integroitiin muuhun Kirjastot.fi-toimintaan. Tämä ei siis tarkoita sitä, että Tiedonhaun portin ylläpito tai kehittäminen loppuisivat, vaan sitä että ne jatkuvat edelleen, mutta pysyvänä osana palvelujamme. Tiedonhaun portin tekniikkaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään hyväksi paljonkin, mm. Kirjastot.fi-palvelun hakujen yhteydessä.
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Internetistä voit katsoa sivuja, joiden osoite on:
http://www.mtv3.com/matkalla/includet/faktat/viro2.html#nahtavaa
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa aiheesta:
Pullat, Raimo : Vanha Tallinna (1999)
Monta tietä menneisyyteen (Turun yliopisto)(199)
Matkakuumetta : Matkailun ja turismin historiaa(1994)
Maiste, Juhan : Ajan sydämessä. Matka Tallinnasta Tartoon (1993)
Rannu, Elena : Vanhan Tallinnan menneisyys (1990)
Nivanka, Erika : Vanha Tallinna (1996)
Jos jotain näistä kirjoista ei ole saatavissa omasta kirjastostasi,
uskoisin, että voit pyytää niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/...
Kone on valmistettu vuonna 1901.
Lähde: Singer sewing machine serial number database https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
