Systole-ensihoidon erikoislehti on Suomen Hätäensiapu r.y:n julkaisu ja sitä voi lukea ainakin Helsingin yliopiston Terveystieteiden Keskuskirjastossa Meilahdessa Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, p. 09-19126643. Avoinna kesäaikaan ma-to 8.30-19.00 ja pe 8-17.00.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen Internetsivuilla on tilastotietoja Helsingistä.
1) Aloita Helsingin kaupungin tietokeskuksen etusivulta http://www.hel.fi/tietokeskus/
2) Valitse sivun vasemmasta reunasta 'Tilastoja'
3) Rullaa sivua alaspäin ja valitse tilastotietoja-otsikon alta 'Helsinki alueittain 2003 -verkkojulkaisu'
4) Rullaa jälleen sivua alaspäin ja valitse seuraavaksi 'Julkaisu peruspiireittäin', ja valitse sieltä 'Oulunkylän peruspiiri'
Keppihevonen on saksaksi Steckenpferd.
Olisiko kyseessä Robert Schumannin Ritter vom Steckenpferd, joka on 9. osa kokonaisuudesta Kinderszenen (opus 15).
Laulettua versiota ei näyttäisi löytyvän, mutta pianolla soitettuna se löytyy usealta äänitteeltä. Jos hakee kappaleen nimellä, Lahden kirjaston tietokannasta tulee esille vain yksi äänite (Würtz, Klára (piano): Klaviermusik für Kinder). Kinderszenen-sanalla haettaessa tulevat esille kokonaisteokset (joihin nro 9 sisältyy) sekä ne äänitteet, joissa on joku muu osa kokonaisuudesta kuin nro 9 (varsinkin nro 7 on suosittu).
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Otavalta kerrottiin, että Cathy Hopkinsin Frendejä, kundeja -sarjasta on suomennettu 12 osaa eli koko sarja. Viimeisin suomennos on vuodelta 2010. Kattava kirjalista löytyy kirjailijan kotisivilta. Listassa olevat suomentamattomat teokset ovat käsikirjatyyppisiä tai yhteisniteitä.
Hopkinsin uuden sarjan Tuhannen taalan tytöt (Million Dollar Mates), ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2011 Otavan kustantamana. Toinen osa Tuhannen taalan tytöt: Paparazziprinsessa ilmestyy vuoden 2012 maaliskuussa.
Kyllä vaan lainaaminen on mahdollista. Lainausoikeuden menettää vasta silloin, jos kortilla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän.
Tervetuloa lainaamaan!
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Netissä aiheesta on tietoa ainakin seuraavilla sivuilla: http://www.eastway.fi/sponsor.html sekä http://www.mainostajat.fi/newml/sivut/sponsbaro.html
Kirjoja antamastasi aiheesta: Lipponen, Kimmo: Sponsoroinnin kontrapunkti, Mainostajien liitto, 1999; Oesh, Pekka: Yritysten tuki taiteille 1996, Taiteen keskustoimikunta, 1998; Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, WSOY, 1996. Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html). Asiasanoilla kulttuuri, markkinointi, rahoitus ja sponsorointi löydät lisää tietoa artikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa.
Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kyseessä on Fiona Kellyn Mysteerikerho-sarja, jossa ystävykset Belinda, Holly ja Tracy ratkovat mysteereitä. Kuvailemasi juoni on kirjasta Valepuvussa. Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6c32ae87-78c1-4aaa-9c35-3….
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan mukaan Tatu Vaaskiven teos Loistava Armfelt : elämäkertaromaani (Gummerus, 1938) on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Ruotsiksi teoksen käänsi vuonna 1939 Brita Hiort af Ornäs ja teoksen nimi on Kungagunstlingen : Gustaf Mauritz Armfelt. Kustantajiksi mainitaan Schildt ja Wahlström & Widstrand. Tryggve Width käänsi teoksen norjaksi. Norjannoksen Kongens yndling : eventyret om Gustav Mauritz Armfelt julkaisi Gyldendal-kustantamo vuonna1940.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Virolaisessa Loomingu ”raamatukogu” –julkaisusarjassa(1406-0515 ; 4-5 / 2013, Kultuurileht 2013) on Tatu Vaaskivi –numero...
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kirja
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques. Saatavuuden näet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi .
Didgeridoosta on runsaasti nettisivuja sekä suomeksi että muilla kielillä. Hae esim googlella http://www.google.fi hakusanoilla didgerido, didgeridoo, didjerido tai didgeridu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-10-10,1…:
Australialaisessa Aboriginal art culture -sivustossa http://aboriginalart.com.au/ esitellään myös aboriginimusiikkia ja digeridoota http://aboriginalart.com.au/didgeridoo/dig_intro.html
Joudu ilta kaunis- laulun nuotti ja sanat löytyy mm. kirjasta Laulukerho 3 : kolmi- ja neliäänisiä lauluja tyttö- ja naiskuoroja varten. (1957). Kirjaa näyttää olevan myös Inarin kunnankirjastossa Ivalossa. Täältä voi tarkistaa paikallaolon: http://www.lapinkirjasto.fi
Suomalainen almanakka ei tunne Miya-nimeä eikä kotimaisista etunimiä käsittelevistä kirjoistakaan löydy mainintaa nimestä. Nettihaulla Miya-nimen alkuperästä selviää, että se on lähtöisin Japanista ja tarkoittaa temppeliä tai pyhää paikkaa (mm. www.babynames.com, www.thinkbabynames.com). Nettilähteissä on myös viittaus nimeen Mia ja koska Miya on myös äänteellisesti lähellä Miaa tai Miiaa, sopinee Miyaa juhlia 30.4., jolloin nimipäiväänsä viettävät Mirja, Miia ja Mira. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (www.vaestorekisterikeskus.fi) selviää, että rekisterissä on tällä hetkellä kuusi Miya-nimistä henkilöä, kaikki ovat syntyneet 1960-luvulla tai sen jälkeen.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tapahtumia voi hakea kirjastojen yhteiseltä Helmet -sivustolta (www.helmet.fi ), kohdasta Tapahtumat.
Sivun oikeassa reunassa on Tapahtumahaku, jonka tyhjään hakukenttään voi, runokylpylöitä hakiessa, kirjoittaa erikseen runokylpylä, taaperotuokio tai lorutuokio, niin saa tiedot vauvojen runokylpylätoiminnasta pääkaupunkiseudulla.
Tekemämme haun perusteella tilaisuuksia on seuraavasti:
- Etelä-Haagan kirjasto/Vauvojen lorutuokio 27.11. klo 10-10.30, (Isonnevantie 16b, 00320 Helsinki)
- Itäkeskuksen kirjasto / Runokylpylä 24.11.2015 klo 10:00 - 10:45, (Turunlinnantie 1, Kulttuurikeskus Stoa, 00900 Helsinki )
- Roihuvuoren kirjasto / Vauvahelistin 10.12.2015 klo 10:00 - 11:00, (Roihuvuorentie 2, 00820...
Internetistä saa kysymyksellä "what Sun Tzu says about chaos?" vastaukseksi juurikin tuon olettamuksesi, eli:
"In the midst of chaos, there is also opportunity”
Eli aivan kuten muistelit Sun Tzu on lausunut, että "kaaoksen keskeltä löytyy myös mahdollisuus".
Suoraa suomenkielistä sitaattia en sitkeästä selailusta huolimatta löytänut Sun Tzun klassikosta "Sodankäynnin taito", mutta melko lähelle tuota ajatusta liippaa sitaatti sivulta 99 (luku Voima, nro lauselma 17): "Melskeessä ja hälinässä taistelu vaikuttaa kaoottiselta, mutta sitä ei käydä sekasortoisesti, joukot näyttävät kiertävän ympyrää, mutta niitä ei pystytä lyömään".
Tarkempaa tutkimista varten kirjan saa lainaksi Helsingin kaupungin kirjastosta.
linkit:
http://www.goodreads.com...
Yhdistin kysymyksessä olevan lauseen ”minkälaisessa yhteiskunnassa … elettiin” ehkä liikaakin arkielämän kuvaukseen, mikä vaikutti lähteiden poimintaan. Kirjojen kelpaavuutta lähdeteoksiksi oli vaikea arvioida. Seuraavat runsaasti kuvitetut, sangen epätieteelliset kirjat ovat saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista:
Kotimaamme kuva 1-3 : Suomi 1916-1987. WSOY 1988. ”…kertoo sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä sekä siihen vaikuttaneista tapahtumista ja ilmiöistä…”
Naisen ja perheen historiaa : oheislukemisto. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1992. 95 s. (http://www.tkk.utu.fi/avoin/kh/Nape-w.htm)
Suomi silloin ennen : näin elettiin vuosina 1944-1956 / toim. Kai Linnilä ja Kaari Utrio. Tammi 1992. 608 s...
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Itä-Pasilassa ( os. Rautatieläisenk.8) sijaitsevat vanhojen lehtivuosikertojen mikrofilmit. Kopiot niistä maksavat 5 mk/kpl. Puhelin 09-31085426.
Varausmaksu on peritty aikuisten varauksista jo useiden vuosikymmenien ajan. Lapset ja kirjastoautojen asiakkaat saavat varauksensa ilman varausmaksua, mutta 18 vuotta täyttäneiltä varausmaksu peritään.
