Helsingin kaupunginkirjastossa on saksankielistä kirjallisuutta lapsille. HelMet-aineistohaussa voi katsoa kirjojen saatavuutta ja tehdä varauksia http://www.helmet.fi/ Suurten kirjastojen kokoelmat vieraskielisen kirjallisuuden osalta ovat kattavammat kuin pienten, mutta aineisto toimitetaan siihen toimipisteeseen, josta asiakas sen tahtoo noutaa.
Lasten aineiston varaaminen on maksutonta. Varaamiseen tarvitaan kirjastokortin lisäksi PIN-koodi, jonka saa paikan päällä kirjastosta. Henkilötodistus on oltava mukana.
Yksi tapa katsoa mitä saksankielisiä sarjakuvia pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy, on valita HelMet-aineistohaun alasvetovalikosta (kohta jossa lukee valmiina Teoksen nimi) Luokka: Hel ja kirjoittaa tyhjälle...
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Teoriatietoa uutiskirjeistä löytyy todellakin niukasti. Uusimmissa markkinointikirjoissa voi olla jotakin tietoa. Googlella kannattaa hakea käyttäen hakusanoja uutiskirje markkinointi tai sähköpostimarkkinointi. Näin tulee joitakin asiaa käsitteleviä sivustoja:
http://www.verkkokauppaopas.com/oppaat/uutiskirje-markkinoinnin-valinee…
http://www.merges.net/theory/20010430.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Email_marketing
Toisenlainen näkökulma uutisia sisältävään kirjeeseen on Tuija Laineen tutkimuksessa Hyvä herra ja rakkaat naiset!: lehti kirjeenä ja kirje lehdissä 1600- ja 1700-lukujen Ruotsissa. Sen mukaan uutiskirjeet ovat aikoinaan olleet sanomalehtien esiasteena.
Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
Esimerkiksi Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy tietoa kirjan juonesta. Alla linkki sivulle:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9510307866&qtype=b
"Palle, koditon koira" on runo Jukka Itkosen lastenrunokirjassa Käpälämäki: kuonokkaita, suomukkaita ja siivekkäitä. Kirja on ilmestynyt v. 2002.
Jukka Itkonen on syntynyt v. 1951, ja varsinkin hänen lastenrunonsa ovat hyvin suosittuja. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja kuunnelmia sekä suomentanut
kirjallisuutta. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Kirjasammosta:
www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176006181781
Olisikohan kyseessä nimimerkin Kakkonen kirjoittama teos Kamreeri Munapää soittaa hätäkelloa : kevyt kesäinen kertomus (1954). Nimimerkin takana on Unto Kupiainen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3e27b8c-0c48-4570-bb0d-e…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3603539
Teosta ei ole kaikkien kirjastojen kokoelmissa. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoverkkosi kokoelmista, voit tilata sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Kyseisen kirjan uusin painos (4. uudistettu painos, v. 2004) on lukusalissa luettavana Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Kaikki kotiin lainattavat kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Jos sinulle käy 3. painos (v. 2001), niin sitä on saatavana muutamassa kirjastossa tällä hetkellä. Kirjojen saatavuuden näet Helmet-tietokannasta www.helmet.fi .
Kirjastomme sukunimioppaista ei Usenius-nimeä valitettavasti löydy. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Usenius on tai on ollut 75 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Vastausta tähän kysymykseen voi yrittää etsiä tällä hetkellä lainassa olevasta teoksesta Asko: huonekaluja Lahdesta. Teoksen esittelytekstissä kuvataan kirjaa seuraavanlaisesti: "Lahden kaupunginmuseo julkaisi uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista. Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan. Kirja on paitsi kertomus eräästä lahtelaisesta yrityksestä myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm."Teoksen pääsee varaamaan verkkokirjastosta.Mikäli mainittu kirja ei vastaa...
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Helsingin kirjastoihin on juuri saapunut kirja Leirintäalueet ja lomakylät 1999. Kirjan saatavuus kannattaa tarkistaa internetistä kirjaston aineistotietokannasta http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Ornatuksesta näyttää olevan tosiaan vähän tietoa tarjolla. Kaupparekisterin perusteella yritys olisi ollut toiminnassa 1951 - 2007, jolloin se lienee sulautunut toiseen yritykseen, Oy Interiors Ab:hen. Rekisterin mukaan Interiors olisi edelleen toiminnassa, mutta verkkosivuja ei löydy ja yhteystiedotkin on päivitetty rekisteriin viimeksi vuonna 2016.
Kirjallisuudessa saattaisi olla jotain tietoa, esim. Huusko, Anna-Kaisa: Suomalaisia valaisimia. Myös sanomalehdissä ilmeisesti on ilmestynyt jotain yritykseen liittyvää (pääset katsomaan lehtiä joko digitaalisena yliopiston kirjastossa ja mikrofilmeinä yleisissä kirjastoissa).
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
