Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Tässä muutama sarja tai trilogia suomalaisten naiskirjailijoiden kirjoittamia Suomeen sijoittuvia historiallisia romaaneja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977.
Maila Talvion Itämeren tytär –trilogia. Trilogia on luettavissa myös yhtenä niteenä
Kaukaa tullut (1929)
Hed-Ulla ja hänen kosijansa (1931)
Hopealaiva (1936)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50961
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175964647263
Irja Sallan Lisa-Beata-trilogia
Lisa-Beata (1940)
Kohtalon päivä (1942)
Unissakävijä (1943)
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lisa-Beata-trilogia
Eila Pennasen Tampere-sarja
Himmun rakkudet (1971)
Koreuden tähden (1972)
Ruusuköynnös (1973)
(Näille...
Tiedustelin asiaa Urheilumuseo Tahdon asiantuntijalta. Hän vastasi näin:Ehkä kuuluisin tapaus olympiaurheilijasta, joka kieltäytyi kilpailemasta sunnuntaina oli Eric Liddell Pariisin olympiakisoissa 1924. Hänestä lisätietoja tässä artikkelissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_LiddellRaamattu-kertomus liittyy Lontoon 1908 kisojen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittajaan Forrest Smithsoniin. Tarina ei kuitenkaan pitäne paikkansa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Forrest_Smithson
1.3.2025 esitetyn Hengaillaan-ohjelman finaalilähetyksen All Stars -yhtyeen solistit olivat Jouni Aslak ja Annica Milán.Tämä tieto selvisi kysymällä Yle Arkiston tietopalvelusta Tietoa Yle arkistosta - Yle Arkisto.
Ohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Kirjakaapeli-kirjastosta Lasipalatsista, osoite Mannerheimintie 22-24 http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ajanvaraus koneille puh. (09) 310 85000, aikaa varattaessa kannattaa mainita että haluaa käyttää Page Makeria.
Fredmans epistel 79 löytyy suomennettuna teoksesta Bellman, Carl Michael, Fredmanin epistoloita. Suomentanut Unto Kupiainen Karisto 1957 , ss.140-143. Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Teoksesta löytyy myös uudempia painoksia, joita on saatavana muistakin kirjastoista.
Bacchi orden'ia en löytänyt mistään suomennettuna. Joitakin erilaisia laulukokoelmia löytyy, mutta niistä mistään en valitettavasti löytänyt suomennettuna ko. runoa. Kuoropartituurista "200 kvartettsånger" (: utgivna av Sällskapet M.M. / Under redaktion av K. G. Hedberg. Helsingfors : Sällskapet M.M., 1958) löytyy Bacchi orden, mutta ruotsiksi. Partituuri löytyy Tikkurilan kirjastosta.
Varausmaksu aikuisten aineistosta on 0,50 euroa/varattu yksikkö. Varattu kirja voidaan lähettää asiakkaan toivomuksesta jostakin pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta hänen haluamaansa yleiseen kirjastoon. Asiakas saa ilmoituksen, joko kirjallisesti tai e-postitse, kun kirja on noudettavissa. Varausmaksu maksetaan vasta kun varattu aineisto noudetaan.
Jos asiakas vain haluaa varata kirjan hakeakseen sen itse siitä kirjastosta, jossa se on paikalla, voi soittaa kirjastoon ja pyytää, että kirja pidetään muutaman päivän varattuna. Tällöin varaus on ilmainen.
Kaupunginkirjaston maksut on lueteltu kirjaston kotisivulla www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution...
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Ks. myös toinen vastaus samanaiheiseen kysymykseen. Kassanhoito riippuu täysin käytössä olevasta kassakoneesta tai kassajärjestelmästä, josta syystä siitä ei oppikirjaa ole. Kirjanpidon oppikirjoja on runsaasti, mutta niissä ei käytännön kassanhoitoa käsitellä. Suosittelen Internet-tiedonhakua esim. Soneran hakukoneella (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset klikkailemalla TIEDONHAKU INTERNETISTÄ > SUOMALAISIA HAKUPALVELUITA > SONERAPLAZA), hakusanana KASSAJÄRJESTELMÄT. Tuloksena on erilaisten kassajärjestelmien Internet-mainoksia, joissakin niistä sangen perusteellinen selvitys kassajärjestelmän toiminnoista. Yksi esimerkkijärjestelmä esim. JasWin kassajärjestelmä (http://www.saunalahti.fi/~jranta).
Suurin osa hyppyhämähäkeistä tosiaan elää trooppisilla vyöhykkeillä. Mutta joitakin lajeja esiintyy myös Suomessa. Esimerkiksi seeprahyppijän ulkonäkö muistuttaa varsin hyvin kysyjän kuvausta. Seeprahyppijät ovat kooltaan noin 5-7 millin pituisia, siis varsin pienikokoisia.
Heikki Poroila
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
