Meillä Suomessa lienee harvoin törmätty tähän "Aku Ankka" -ongelmaan. Yhdysvalloissa Disney-konserni on valvonut yleensä erittäin hanakasti niin tekijän- kuin tavaramerkkioikeuttaan. Kysymys Angry Birds -hahmojen oikeudesta lieneekin enemmän jälkimmäistä kuin varsinaista tekijänoikeutta. Todennäköisenä voidaan silti pitää - ja ainakin kirjastomaailmassa järkevänä lähtökohtana -, että Angry Birdsin kaltainen miljoonabisnes on lähtökohtaisesti suojattua kaikilla mahdollisilla tavoilla, nimeä myöten.
Suosittelen, että otatte yhteyttä hahmon oikeudet todennäköisesti omistavaan suomalaiseen yhtiöön ja pyydätte luvan näyttää näitä pehmoleluja ja mainostaa niitä. Sehän on tässä tapauksessa myös yhtiön edun mukaista, eivätkä he välttämättä ota...
Aku Ankan Digipalvelu on paras tietolähde, jos etsiskelee lehdessä julkaistuja tarinoita. Harmi jos sieltä ei löytynyt etsimääsi. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen Aku Ankka -tarinan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic...
Faaraoiden kädet on ilmeisesti yleisimmin laitettu ristiin rinnalle. Muumioitaessa kädet on voitu laittaa myös suorana vartalon sivuille tai etupuolelle. Käsien asento on kuitenkin vaihdellut aikakausien, muumioidun henkilön sukupuolen ja yhteiskunnallisen aseman mukaan.Lähteet ja lisätietoa10 Facts About Ancient Egyptian Mummies You Didn’t Know (2018): https://listverse.com/2018/08/15/10-facts-about-ancient-egyptian-mummies-you-didnt-know/Gray: Notes concerning the Position of Arms and Hands of Mummies with a View to Possible Dating of the Specimen (1972): https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/030751337205800117?journalCode=egaaBritannica: That’s a Wrap: Methods of Mummification https://www.britannica.com/story/thats-a-wrap-...
Ruotsin maatunnus on se.
Osoitteestamme http://www.kirjastot.fi pääsee valitsemalla Tiedonhaku internetistä kohdan selailemaan pohjoismaisia hakupalveluja.
Voit etsiä aineistoa internetissä Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta Plussasta http://www.libplussa.fi Paina Helsinki-painiketta (riippumatta siitä minkä kaupungin valitset, saat viitteitä koko pääkaupunkiseudun kirjoista). Valitse "Asiasana tai luokka" ja kirjoita lokeroon 868# ja paina hae. Saat vastaukseksi sata viitettä, joista osa on huteja siitä syystä, että pääkaupunkiseudun kirjastojen luokitusjärjestelmät ovat erilaiset. Voit tehdä myös haun muiden kirjastojen portugalin kielen luokalla: kirjoita lokeroon 89.64# jolloin saat n. 60 viitettä.
Jos kirjoitat lokeroon luokan asemesta asiasanan portugalin kieli, saat 30 viitettä. Mainitsemaasi Hugo-sarjan kirjaa Portuguese in three months ei pääkaupunkiseudulla ole....
Löydät näitä "easy reader" -tyyppisiä teoksia näin:
Helmet-aineistotietokannassa http://www.helmet.fi valitse sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi espanjan kieli and lukemistot. Saat 32 viitettä. Joissakin on sanamäärä ilmoitettu, useimmissa vain taso. Esimerkiksi Lecturas faciles-sarjassa A-taso on 600, B-taso 1200, C-taso 2000 ja D-taso 2500 sanaa. Kunkin teoksen saatavuus selviää klikkaamalla teoksen nimeä.
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa on äänieristetty soittohuone, jossa voi myös laulaa. Huoneessa on käytössä Yamaha Clavinova digitaalipiano. Soittohuoneen voi varata netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/ tai suoraan kirjastosta numerosta (09) 310 85000.
Töölön kirjaston soittohuoneessa on sähköpiano, joka on käytettävissä kuulokkeiden kanssa. Huone ei siis sovellu laulamiseen.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Soittohuone
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Oili Tannisesta ja hänen tuotannostaan kerrotaan seuraavissa lehtiartikkeleissa: Onnimanni 1993; 3, s. 28-30, 50, Kotiliesi 1990; 18, s. 40-41, 43, Books from Finland 1971; 4, s. 12-14.
Hänestä on tietoa myös seuraavissa kirjoissa: Mielikuvia : suomalaisia
kirjankuvittajia (1989), Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 4 / toim. Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi (1987), Suomalainen kuvakirja : lastenkirjojen kuvituksia 1960-luvulta nykypäivään (1988), Lappalainen, Irja, Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus (2. uud. p. 1979).
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas...
Hei,
Runo löytyy ainakin Kiplingin teoksesta Viidakkokirjat (WSOY, 1965).Runo on sivulla 77 "Valkoinen hylje" tarinan alussa.
Otavan v. 1990 painoksesta (nimellä "Intian viidakoista") tuo alkuruno on näköjään jätetty pois.
World Cupin välieräottelu Suomi-USA pelataan 11.9. Suomen aikaa klo 02.00. TV Nelonen lähettää ottelun suorana lähetyksenä 01:45 - 05:00 ja koosteena 07:00 - 09:30.
Puuhakkeen energiakäyttöä käsittelevät mm. teokset
-Hakelämmitysopas, Motiva, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2001
-Puupolttoaineiden tuotantotekniikka, toim. Eija Alakangas, VTT energia, 1996
-Hakkila, Pentti:Metsämme bioenergian lähteenä, Metsäntutkimuslaitos, Puuenergia, 1996
Kirjat löytyvät Helmet-aineistohausta, os. http://www.helmet.fi . Pääkaupunkiseudn yleisten kirjastojen kokoelmista ei löydy aineistoa rypsin energiakäytöstä, mutta internetissä asiaa käsittelevät mm. seuraavat sivut:
http://www.limetti.fi/biodiesel/sivu/biodiesel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/biodiese…
Sopivia hakusanoja lisähakuihin ovat uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineet,...
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivujen osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto. Tampereen kaupunginkirjaston lasten osaston sivujen kautta löytyy ehkä jotakin kiinnostavaa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset. Kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteiset verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Tämän osoitteen kautta löytyy myös joitakin pelejä. Hyödyllinen ja hyvä linkkihakemisto verkossa on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Makupalat-hakemisto. Se on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm. Täältä on linkkejä vaikka mihin: peleihin, aikatauluihin ja kaikkeen mielenkiintoiseen ja hyödylliseen.
Meillä Seinäjoen pääkirjastolla vietettiin viime helmikuussa Harry Potter -päivää, joka piti sisällään monenlaista Potter -henkistä toimintaa. Todennäköisesti myös ensi vuonna samoihin aikoihin järjestämme jälleen kyseisen päivän. Sitä mainostamme kyllä etukäteen, joten kannattaa seurata kirjaston nettisivuja https://kirjasto.seinajoki.fi/
Syksyllä 2018 meillä kokoontui myös kerran kuukaudessa Harry Potter -teemakerho, mutta valitettavasti tällä hetkellä kerho ei kokoonnu.
Finna-haku löytää 377 nuottia kappaleen nimellä hakemalla. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22
Blanka kirjastoissa (joihin Parainen kuuluu) on Finnan mukaan 8 nuottia, joissa laulun voisi löytää. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FBlanka%2F%22&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields
